Etusivu>Ajankohtaista>Blogit>Rovaniemen kaupunginjohtaja: Valtioneuvoston kielteisestä tulva-allaspäätöksestä on perusteet valittaa – kaupunkilaisten turvallisuus etusijalla
  • Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Ajankohtaista
Rovaniemen kaupungin blogit

Rovaniemen kaupunginjohtaja: Valtioneuvoston kielteisestä tulva-allaspäätöksestä on perusteet valittaa – kaupunkilaisten turvallisuus etusijalla

7.2.2018

Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen toivoo, että Kemihaaran tulva-allasta koskeva päätös vietäisiin oikeuden ratkaistavaksi. Valtioneuvosto teki altaan rakentamisesta kielteisen päätöksen. Miksi direktiivien tulkinnassa halutaan Suomessa poiketa yleiseurooppalaisesta linjasta, kysyy kaupunginjohtaja blogissaan.

kemijoki.jpg

Valtioneuvosto teki 1.2.2018 kielteisen päätöksen Kemihaaran tulva-altaan rakentamisesta EU:n tulvadirektiivin tulkintoihin puutteellisesti perustaen. Maa- ja metsätalousministeriön asettama Kemijoen vesistöalueen tulvatyöryhmä oli esittänyt altaan rakentamista suojaamaan Kemijoen asutut ranta-alueet tulvatuhoilta tulevaisuudessa. Erityisesti riskialueena ovat Rovaniemen kaupungin ydinalueiden kiinteistöt, jotka on lainmukaisesti rakennettu vuosikymmenien aikana. Pahimmillaan tulvatuhot niille ovat useita kymmeniä miljoonia euroja.

Lapin liitto maakuntakaavan laadinnan vastuuviranomaisena on valmistellut tulva-allasesityksen perustuen hyviin riippumattomiin selvityksiin. Altaan NATURA-vaikutusten kompensoimiseksi on kartoitettu puolitoistakertaisesti korvaavia alueita eri lajeille luontodirektiivien vaatimusten mukaisesti.

Päätöksen valmistelu valtioneuvostolle on ollut ympäristöministeriön tehtävänä. Prosessi on ollut harvinaisen suljettu ilman aitoa konsultointia sidosryhmien kanssa, poisluettuna poliittista ylätasoa. Voi aidosti kysyä, onko tämä hyvää hallintotapaa nyky-Suomessa? EU:n tulvadirektiivi ja tulvansuojelu ovat yksi keskeisimmistä turvallisuuspoliittisista välineistä jäsenmaissa. Miksi direktiivien tulkinnassa halutaan Suomessa poiketa yleiseurooppalaisesta linjasta?

Ympäristöministeriön perustelumuistiossa keskitytään referoimaan tulva-altaan vastustajien perusteluja, jotka ovat hyvin yksipuolisia, tulvariskejä vähätteleviä ja teoreettisesti alentavia sekä tarkoituksenhakuisia. Vaihtoehtoja on keksitty lähinnä kirjoituspöytätuotteina ilman kytkentää todellisuuteen. Ympäristöministeriö ei vaivautunut aidosti selvittämään vaihtoehtojen todellisuutta. Vastustajien mielipiteissä heijastuu perustelut 1980- ja 1990-luvulta, aikaa ennen jopa surullisen kuuluisaa NATURA-prosessia.

Todellisuus on erilainen kuin ennen. Luontodirektiivien vaatimuksina olevien lajien tilanteet ovat muuttuneet alueella, ilmastonmuutos on lisäämässä talvista sateisuutta ja EU:n tulvadirektiivit ovat tulleet uutena lainsäädäntönä noudatettavaksi. Todellista vaihtoehtoa tulva-altaalle ei yksikertaisesti ole turvaamaan Rovaniemellä kiinteistöjä, joihin lukeutuu asuntojen lisäksi, liikerakennuksia, terveysasema, päiväkoteja, koulu, ikäihmisten hoitolaitoksia ja niin edelleen.

Rovaniemeläisten oikeusturvan kannalta on ehdottoman tärkeää laatia oikeusperusteinen valitus valtioneuvoston päätöksestä. Asiasta on tärkeää saada ympäristöministeriön yksipuolisen direktiivitulkinnan sijaan riippumaton korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu. Rovaniemen uuden kaupunkistrategian keskeinen arvo on turvallisuus. Sen varmistaminen pitkällä tähtäimellä on kaupungin päättäjien ja toivottavasti myös oikeuslaitoksen keskeinen tehtävä!

Esko Lotvonen_Lampela.jpg
kaupunginjohtaja Esko Lotvonen