• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Kirjasto
Ajankohtaista

Lappi-osaston syksyn 2016 luentosarja

Kansallispuistojen juhlaa – luonnonsuojelua, retkeilyä, vieraanvaraisuutta

 Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Suomeen perustettiin seitsemän uutta kansallispuistoa ja 12 luonnonpuistoa. Juhlavuoden kunniaksi Lappi-osaston syksyn luentosarja käsittelee monipuolisesti luonnonsuojeluun, retkeilyyn ja matkailuun liittyviä teemoja.

Sotien jälkeen vuonna 1945 oli Suomen alueelle jäänyt neljästä kansallispuistosta vain kaksi, Pallas- ja Pyhätunturit sekä kaksi luonnonpuistoa, Pisavaara ja Malla. Vuonna 1956 alkoi siis koko maamme kattavan kansallispuistoverkoston luominen. Ne olivat alusta alkaen kaikille avoimia retkikohteita, toisin kuin luonnonpuistot, jotka ovat pääosin yleisöltä suljettuja ja tutkimuskäyttöön varattuja alueita. Kansallispuistoiksi valittiin eri puolelta Suomea alueita, jotka edustivat luontomme rikkautta monipuolisesti. Lapista mukaan tuli Lemmenjoki, joka on Suomen suurin ja pohjoisin kansallispuisto. Nykyään Suomessa on kansallispuistoja kaikkiaan 39. Luonnonpuistoiksi vuonna 1956 Lappiin tulivat Kevo, Maltio, Runkaus ja Sompio.

Lappi-osasto järjestää syksyn aikana viisi luentoa ja yhden keskustelutilaisuuden, jotka tarjoavat mielenkiintoisia näkökulmia pohjoisen vieraanvaraisuuteen, luontoon ja henkilöihin, joista on tullut luonnonsuojelun ja eräretkeilyn legendoja.

LUENNOT OVAT ROVANIEMEN KAUPUNGINKIRJASTON LAPPONICA-SALISSA KLO 18.30 ALKAEN.

5.9. Jatta Nousiainen: Lappilainen vieraanvaraisuus – mitä se on?

Mitä vieraanvaraisuus pitää sisällään ja miten se näkyy Lapissa? Jatta Nousiainen kertoo luennolla, mitä tarkoitetaan yksityisellä ja kaupallisella vieraanvaraisuudella ja mitä elementtejä niihin kuuluu. Minkälaisia ovat isännän ja vieraan roolit? Tällä Rovaniemi-viikon luennolla on hyvä myös pohtia, mitä vieraanvaraisuus on Rovaniemellä ja miten se ilmenee.

Jatta Nousiaiselle (YTM) vieraanvaraisuus on tullut tutuksi jo lapsena äidin kautta. Teoriaan ja vieraanvaraisuuden moniulotteisuuteen hän tutustui työskennellessään Mistä on lappilainen vieraanvaraisuus tehty -selvityshankkeessa Lapin ammattikorkeakoululla. Tämän jälkeen hän on soveltanut teoriaa matkailualan lisäksi koulumaailmassa. Tällä hetkellä Jatta Nousiainen toteuttaa yksityistä ja kaupallista vieraanvaraisuutta Sodankylässä.

Kilpisjärvi kuva PIENI.jpg12.9. Suurtuntureiden luonnon politiikkaa – keskustelua Käsivarren kulttuurimaisemasta

Miksi Kilpisjärven ympäristössä ei ole kansallispuistoa? Kuuluuko poro luontoon? Miksi nyt pohditaan, mitä maisemalle pitäisi tehdä?

 Enontekiön Käsivarsi on suomalaisittain ainutlaatuista seutua. Alueella sijaitsevat Suomen ainoat yli tuhatmetriset tunturit sekä maan korkein kohta Halti. Kalkkipitoinen maa elättää kasvistoa, jota ei muualla maassa tavata. Kilpisjärven ympäristöllä on suurta kansallista merkitystä sekä matkailun että tieteen näkökulmista.

 Saamelaisille Käsivarsi on muinaista kulttuurimaisemaa, jota esi-isät ovat asuttaneet ylimuistoiset ajat. Satunnaisen kulkijan silmään autiolta näyttävä tunturimaa on porosaamelaisten kotipiiriä, jossa he yhä elävät.
 
Suurtuntureiden luonnosta ja siihen liittyvästä politiikasta keskustellaan Kilpisjärven poliittinen luonto. Matkoja Käsivarren kulttuurimaisemassa (SKS) -teoksen pohjalta. Kesällä julkaistussa kokoomateoksessa Käsivartta tarkastellaan muun muassa ekologian, yhteiskuntatieteiden ja taiteellisen ajattelun näkökulmista.

 Keskusteluja alustavat matkailututkija Outi Rantala, taiteilija-tutkija Leena Valkeapää ja sosiologi Sanna Hast. Puheenjohtajana toimii saamelaista poronhoitoa tutkinut Tapio Nykänen. Kilpisjärven poliittinen luonto -teosta voi ostaa tilaisuudessa edulliseen juhlahintaan. 

 26.9.   Timo Helle: Luonnon monimuotoisuus - mihin sitä tarvitaan?

"Luonnossa on paljon kaunista turhuutta" sanottiin yleisesti vielä muutama vuosikymmen sitten eikä ajatus ole vieras nykyajallekaan. Luonto siis väistyköön ihmisen toimien tieltä. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on osoittautunut kuitenkin todelliseksi uhkaksi myös ihmisten hyvinvoinnille, tunnetuimpina esimerkkeinä kasvien pölyttäjähyönteisten väheneminen ja siitä johtuva taloudellisesti merkittävien hyötykasvien satojen aleneminen. Esitelmässä keskitytään erityisesti pohjoisten alueiden monimuotoisuuskysymyksiin.  

Tutkija, ympäristöneuvos Timo Helle (FT) on tutkinut metsien monikäyttöä ja metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamista Oulun yliopiston Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksessa ja Metsäntutkimuslaitoksessa 40 vuotta.  Hänen ominta alaansa ovat olleet poroa ja poronhoitoa koskevat kysymykset. Helle toimi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana 1995-2000, ja on tällä hetkellä SLL:n säätiön puheenjohtaja.

KK_Lappi_046 PIENI.jpg17.10.  Jukka Kemppinen: Kullervo Kemppinen - Lapin eräretkeilyn suuri vaikuttaja

”Lappia ja sen lumousta ei voida selittää. Se täytyy kokea”. Lappi lumosi Kullervo Kemppisen (1921-2012) ensimmäisen kerran sota-aikana, kun hän sai lentäjänä heittää silmäyksen tunturimaan maisemiin.  Sittemmin Lappi veti häntä puoleensa aina uudestaan – hän teki Lappiin vuosina 1948-1995 yli 50 tunturivaellusta. Kullervo Kemppinen julkaisi kokemuksistaan useita klassikoiksi nousseita eräkirjoja, jotka olivat eloisia kuvauksia vaelluksista ja oppaita eräretkeilyn taitoihin. Puhdasoppisimmat moittivat, että Kemppinen pilasi ainakin Saariselän tunturimaan neuvomalla, miten melkein kuka tahansa löytää tunturista rauhan ja riemun - näkemällä vaivaa, ponnistelemalla ja lähestymällä luontoa sen omilla ehdoilla. Päätoimeltaan Kullervo Kemppinen oli laamannin arvonimen saanut asianajaja.

Suomessa on tutkittu matkailun historiaa mutta retkeilyn historiasta on vähemmän tietoa. Jukka Kemppinen, Kullervo Kemppisen poika, itsekin kirjailija ja lakimies kuten isänsä, ja lisäksi kulttuurihistoriasta tohtoriksi väitellyt, on tarttunut tähän puutteeseen. Jukka Kemppisen mukaan reppuretkeily tunturin armoille asettuen oli itse asiassa syntynyt tai syntymäisillään, kun sota muutti kaiken. Toisaalta talvisota säästi Saariselän, joka oli tarkoitus parturoida puista. Luennolla hän kertoo ja näyttää kuvia Kullervo Kemppisen tunturivaelluksista ja valaisee samalla eräretkeilyn historiaa yleisemminkin. 

 7.11. Vesa Luhta: Luonnonsuojelun historiaa - Yrjö Kokko ja muut pioneerit

Yrjö Kokko oli suomalaisen luonnonsuojelu työn tiennäyttäjä. Mutta keitä henkilöitä ja mitä yhteensattumia oli hänen aatteellisen maailmankuvansa taustavaikuttimina? Ja miksi Lapissa on enemmän suojelualueita kuin muussa Suomessa? Nämä ja monet muut luonnonsuojelun historiaan liittyvät seikat saavat luennolla lisävalaistusta.

Vesa Luhta (FM) on freelance tiedetoimittaja ja Suomen luonnonsuojeluliiton valtuuston pj 2013-2016

Jänisköngäs Petri Niikki.jpg21.11. Vesa Haataja: Kutsan entinen luonnonpuisto ja muita luonnonsuojelualueita Kuolan niemimaalla

Kutsan luonnonpuisto perustettiin Sallaan vuonna 1938, mutta se jäi sodan jälkeen rajan taakse. Kutsan alueelle perustettiin vuonna 1994 paikallinen luonnonsuojelualue, jonka suojelun taso vastaa suomalaisia erämaa-alueita. Alue on ollut tarkoitus liittää osaksi Paanajärven kansallispuistoa, mutta suunnitelma ei ole vielä toteutunut.

Vesa Haataja kertoo Kuolan niemimaan luonnonsuojelualueiden luonnosta ja historiasta.  Haataja vieraili ensimmäisten joukossa vanhassa Sallassa vuonna 1991, kun matkat luovutetuille alueille tulivat mahdollisiksi. Tätä seuranneet lukuisat matkat kohdistuivat mm. Kutsaan. Metsätalousinsinöörin opintojen päättötyön hän teki Kutsan puistosta, ja on ollut aktiivisesti mukana suomalaisten ja venäläisten luontoharrastajien ja viranomaisten yhteistyössä. Vesa Haataja työskentelee Sallan kunnassa reittien ja palveluliikenteen suunnittelijana.