• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Kirjasto
Ajankohtaista

Lappi-osaston kevään 2017 luentosarja

Lapin sanasepot ja siniveriset Lapinkävijät

maanantai-iltaisin klo 18.30 Rovaniemen kaupunginkirjaston Lapponica-salissa. Vapaa pääsy. Tervetuloa!

 

Lappi-osaston luentosarja esittelee pohjoista ajattelua, elämäntapaa ja sanankäyttöä 1600-luvulta tähän päivään.

6.3. Kosti Joensuu. Lars Levi Laestadius ja pohjoiset filosofiat

Kosti Joensuun luento käsittelee Laestadiuksen tapaa puolustaa 1800-luvulla saamelaisten ja uudisasukkaiden pariin levinnyttä pietismiä. Samalla esitetään Laestadiuksen ihmiskäsitystä sekä hänen luontokäsityksensä yhteyksiä saamelaisten maailmankuvaan ja luontokäsitykseen.

20.3. Osmo Pekonen. Kuninkaallisia ja keisarillisia Lapin-kävijöitä

Eksoottinen Lappi veti matkailijoita puoleensa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Olipa kävijöiden joukossa sellaisiakin kuuluisuuksia kuin Orléansin herttua Ludvig Filip, josta tuli sittemmin Ranskan viimeinen kuningas tai ruhtinas Roland Bonaparte, keisari Napoleonin veljenpojanpoika. Parhaillaan on taidemuseo Korundissa esillä Ludvig Filipin Lapin-matkasta kertovia taideteoksia. Yhtä kiinnostavaa olisi saada Rovaniemelle näyttely Roland Bonaparten ottamista etnografisista valokuvista, joita säilytetään Pariisissa.

10.4. Ilkka Paatero. Olaus Sirman joiut maailmankirjallisuudessa

Johannes Schefferuksen vuonna 1673 alun perin latinaksi kirjoittama Lapponia-teos sekä Sodankylästä kotoisin olleen Olaus Sirman siihen kirjoittamat kaksi saamenkielistä laulurunoa käännettiin lähes välittömästi englannin, saksan, ranskan ja hollannin kielille.

Merkittävin tapahtuma runojen matkalla maailmankirjallisuuteen oli näiden runojen innoittamana syntyneet kaksi runoa, jotka ilmestyivät englantilaisessa Spectator-lehdessä. Täältä runot levisivät edelleen niin englantilaisessa kuin varsinkin saksalaisessa kirjallisuudessa. Nämä Spectatorissa ilmestyneet runot innoittivat myös Ruotsiin muuttaneen Frans M. Franzénin kirjoittamaan runonsa Spring min lilla ren. 

Myös Elias Lönnrot ja J. L. Runeberg kirjoittivat Sirman runoista omat versionsa.

Oli ehkä sattumaa, että Sirman runot levisivät laajasti jo varhain maailmankirjallisuuteen, mutta kiistämätön tosiasia on se, että nämä kaksi runoa olivat käytännöllisesti ainoa mitä kirjallisuutta seuraavat eurooppalaiset tiesivät 1600- ja 1700-lukujen Ruotsin runoudesta.

24.4. Jukka Pennanen: Pakeneeko Lappi, sakeneeko lanta

Jukka Pennanen kertoo enontekiöläisen lapinkylän, Kultiman selviytymistarinan vuodesta 1851 vuoteen 2015. Esitelmässä tarkastellaan talousjärjestelmän, kulttuurimuodon ja etnisyyden kehitysvaiheita 160 vuoden aikana. Selviytymistarina kuvastaa elämäntavan muutosta myös koko Suomen Lapissa ja ihmisten taitavaa mukautumista ulkopuolisen maailman jatkuviin haasteisiin.