• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Koulutus ja opiskelu
Kitara ja harmonikka

Kitara1.jpgKitara

Musiikkiopistossa klassista kitaraa soitetaan näppäilemällä kieliä sormilla. Myös säestystekniikoihin tutustutaan, jolloin kitaraa saatetaan hieman reippaamminkin rämpsäyttää. Vaikka pääpaino on klassisessa konserttimusiikissa, tutustuvat oppilaat akustisen kitaramusiikin tyyleihin parhaimmillaan todella laajasti seuraavaa listaa mukaillen:
Keskiaika ja renessanssi, barokki - rokki ja poppi, klassinen ja Katto-Kassinen (elokuvamusiikki), romanttinen ja kromaattinen (moderni), flamenco, blues ja country. Soittotunneilla oppilaat pääsevät musisoimaan oman opettajan tai muiden kavereiden kanssa. Omien kappaleiden tekemisessä opettaja ohjaa mielellään, ja toisinaan oppilaskonserteissa kuullaankin kantaesityksiä. Kitaransoiton voi aloittaa jo 5-6-vuotiaana, ja kaikenkokoisille soittajille löytyykin kaupoista opettajan opastuksella sopiva soitin.

Opettajat: Vesa Teittinen, Risto Varrio

 


Sähkökitara

Sähkökitaran mikrofoni nappaa metallikielten magneettisen värähtelyn, joka vahvistetaan kuuluvaksi ääneksi. Ensimmäisinä sähkiksiä käyttivät jazzarit 1930- ja 40-luvuilla. Tunnetuimmat merkit alusta näihin päiviin ovat olleet Fender ja Gibson.
Umpirunkoisen sähkökitaran rungon muodolla ei ole merkitystä äänentuoton kanssa, joten niiden suunnittelussa mielikuvitus on päästetty valloilleen - myös niiden väritys muodostaa oman taidelajinsa. Tämän lisäksi varsinkin jazzmusiikissa käytetään usein muodoltaan perinteisempää puoliakustista kitaraa. Sähkökitara on jo vuosikymmenet ollut suosituin nuorisosoitin, ja sen käyttötarkoitukset eri musiikkityyleissä ovat rajattomat - jopa moderni konserttimusiikki on lyönyt kättä sen kanssa.

Sähkökitaraa soitetaan useimmiten muovisella plektralla, mutta sitä voi näppäillä myös sormilla - tai jopa molemmilla samanaikaisesti, mikäli halutaan soittaa eri kieliä yhtä aikaa. Sähkökitaran kieliä voi myös näpätä ja lyödä molempien käsien sormilla, jolloin voidaan luoda monimutkaisia ja todella virtuoosisia sävelkuvioita. Efektilaitteiden avulla - ja hyvällä perustekniikalla soitossa - voi sähkökitaran soittajalle avautua tavattoman rikas sävymaailma.

 

 


Harmonikka

LMO-haitari.jpgRakkaalla lapsella on monta nimeä: harmonikka, hanuri, haitari.

Soittamisen voi aloittaa periaatteessa missä iässä tahansa.
Oppilaalla tulee olla oma soitin, sillä opistolla ei ole vuokraharmonikkoja.
Soitettava ohjelmisto painottuu taidemusiikkiin eli ”klassiseen”.
Tosin opiskelun aikana perehdytään myös soittimen käyttöön niin kansan-
kuin viihdemusiikissakin. Nykyisin harmonikkaa käytetään paljon myös
kamarimusiikissa, ja vasta-alkajatkin voivat harrastaa yhteissoittoa toisten
oppilaiden kanssa. Yhteinen musisointi on tärkeä motivaation lähde.

Opettaja: Jouko Pääkkönen