• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Kulttuuripalvelut

100 ESINETTÄ, 100 KUVAA

YHTEISÖLLISET MUISTELUTILAISUUDET LAPIN MAAKUNTAMUSEOLLA
ARKTIKUMISSA KEVÄÄLLÄ 2016

Suomi juhlistaa vuonna 2017 sadan vuoden itsenäisyyttään ja kansalaistensa taivalta läpi vuosikymmenien yhteisen historian. Juhlan kunniaksi Lapin maakuntamuseo järjestää vuoden 2017 aikana 100 esinettä, 100 kuvaa -näyttelyn, jonka tarkoituksena on kertoa erityisesti Rovaniemen ja rovaniemeläisten historiasta vuosien 1917–2017 välillä sadan esineen ja sadan kuvan kautta.

Haluamme kutsua kevään 2016 aikana rovaniemeläiset muistelemaan ja kertomaan elämästään Rovaniemellä - mukaan lukien entisen maalaiskunnan alueen - eri vuosikymmeninä. Tilaisuuksissa on mahdollisuus kertoa muistoja ja kokemuksia eri ilmiöistä ja mieleen painuneista tapahtumista.

Tilaisuuksien yhteydessä Lapin maakuntamuseo ottaa vastaan myös kuva- ja esinelahjoituksia, mikäli haluatte osallistua museon kokoelmien kartuttamiseen. Osa lahjoituksista ja tarinoista voi päätyä näyttelyyn esille – tule siis rohkeasti mukaan kertomaan rovaniemeläisten omaa tarinaa!

Lapin maakuntamuseon näyttely ”100 esinettä, 100 kuvaa – Vuosisata Lapin maakuntamuseon kokoelmissa” on esillä Arktikumissa 1.2.2017–14.1.2018. Näyttely on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017.

 Yleisötilaisuudet ovat Arktikumin alakerran Auditorio-kokoustilassa keskiviikkoisin klo 18–20

ke 30.3. 1950-luku
ke 13.4. 1960- ja 1970-luvut
ke 27.4. 1980- ja 1990-luvut

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, tarjolla kahvia ja pullaa!

************************************************************************************************************

TILAISUUDET:

Ke 30.3.2016 klo 18

1950-luku: Sisukasta jälleenrakentamista ja suuria perheitä

1950-luvulla suuret ikäluokat kasvoivat lapsuus- ja nuoruusvuosiaan kiivaan jälleenrakennuksen aikaan. Enemmistö väestöstä asui vielä maaseuduilla omavaraistalouksissa, mutta muutoksen tuulia oli jo ilmassa.

Uusi kirkko vihittiin käyttöön 1950, VR:n uudenaikainen asemarakennus valmistui 1952 ja moderni linja-autoasema 1959. Elintason ja -olojen pikkuhiljaa parantuessa perustettiin esimerkiksi Rovaniemen palloseura 1950. Vuosikymmenellä, jolloin ihailtiin elokuvien filmitähtiä ja uusi musiikkisoundi rock jyski ulos radiokaiuttimista, rakennettiin paloasema, Petäjäkosken voimalaitos sekä uusi tori.

01_Rovaniemen jälleenrakentaminen_Rakennusmestari Pohjanhovin telineillä 1946_LMMkokoelmat.jpg

Kuva: Rovaniemen jälleenrakentaminen. Rakennusmestari seisoo hotelli Pohjanhovin rakennustelineillä vuonna 1946. Kuvaaja Tuntematon. Lapin maakuntamuseon kokoelmat.


1950-luvun alkuvuosina Suomessa elettiin pääosin maaseudulla, jossa suurten ikäluokkien perheet ja lapset varttuivat nuoriksi vielä pelkistettyjen elintapojen piirissä omavaraistalouksissa, joissa monilta puuttui sähkö ja juokseva vesi. Monien pirttien uunit lämpenivät haloilla. Vuonna 1950 rovaniemeläisistä 17 733 asui maalaiskunnassa ja 14 132 kauppalassa, jonka vaaramaisemaan kohosivat myös uudet tai jälleenrakennetut maamerkit, kuten käyttöönsä vihitty kirkko 1950, paloasema ja kunnalliskoti 1951.

Sotakorvausten maksun päättyminen 1952 vapautti sisukkaiden ja työteliäiden suomalaisten kansantaloutta suuntaamaan voimavaroja maan jälleenrakentamiseen ja teolliseen kehitykseen. Vuonna 1956 voimaan tullut huoltoapulaki tarjosi tukea ja turvatumman perusturvan myös yhteiskunnan vähävaraisille ja -osattomille kansalaisille.

1950-luvulla Rovaniemen kauppalaan valmistui liikennöintiä edistämään muun muassa ympärivuotinen lentoliikenne 1951, VR:n uudenaikainen asemarakennus 1952 ja linja-autoasema 1959. Rovaniemen talonpoikaista historiaa säilyttämään perustettiin Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry 1951. Lisäksi 1950-luvun alussa perustettiin monia kouluja ja korkeamman asteen oppilaitoksia, kuten Rovaniemen yleinen ammattikoulu, Rovaniemen Yhteislyseo, Lapin kansakorkeakoulu ja kotitalousopisto.

1950-luvulla ihannoitiin elokuvien filmitähtiä ja uusi musiikkisoundi rock jyski tajuntaa räjäyttäviä soundeja ulos radiokaiuttimista. Ihmisten muuttaessa maaseudulta keskuksiin myös Rovaniemen kauppalan aluetta laajennettiin liittämällä siihen Korkalovaara ja Karvonranta 1957. Elinympäristön sähköistymiskehityksessä alettiin rakentaa voimalaitoksia, kuten Kemijoen hyväksikäytön salliman lain turvin vuonna 1957 valmistunut Petäjäskosken voimala. Koteihin alkoi ilmestyä naisten kotitöitä avustavia keittiökaappeja ja tiskipöytiä sekä sähköisiä kodinkoneita, kuten tomunimijä, ja kulutusyhteiskunnan kehitystä vauhditti huomion kiinnittäminen erityisesti kodin sisustuksen muodikkuuteen. Sokos-halli avattiin 1958.

 

************************************************************************************************************

Ke 13.4.2016 klo 18

1960- ja 1970-luvut:  Kaupungistumista ja maastamuuttoa, nuorisokulttuuria,
vasemmistoradikalismia ja peruskoulun uudistusta

 Vuoden 1960 alusta Rovaniemi muuttui kauppalasta kaupungiksi. Yhteiskunnallisen rakennemuutoksen keskellä elävät ihmiset muuttivat Lapin kylistä ja syrjäseuduilta töiden perässä kaupunkeihin ja Ruotsiin. Kaupungistumisen myötä Rovaniemellekin alkoi nousta kerrostaloja ja vuonna 1966 rakennettiin Korkalovaaran asuntoalue – ensimmäinen lähiö oli syntynyt. Kerrostalojen noustessa psykedeelinen hippiaate ja -muoti villitsi nuoria jotka tahtoivat erottautua valtakulttuurista nuorisokulttuurillaan. Vuonna 1964 Rovaniemellä alkoi näkyä televisionkanava TV1 joka avasi näkymän maailman tapahtumiin.

 Rovaniemen maalaiskunnan toimitalo valmistui 1963 ja kirjastotalo 1965. E4-tie siltoineen 1967 muutti kaupunkikuvaa ja uimahalli avasi ovensa 1968. Saksalaisten sotilaiden muistomerkki avattiin mielenosoittajien osoittaessa mieltä Norvajärvellä 1963.

1970-luvulla vasemmistoradikalismi nousi ilmiöksi ja vaatteet arkipäiväistyvät myös juhlapukeutumisessa. Vuonna 1972 perustettiin Rovaniemen Orkesteri ja Lapin urheiluopisto sekä aloitettiin peruskoulu-uudistus Lapista. Lappia-talo valmistui 1975 ja moottorikelkkatehdas Velsa Oy työllisti rovaniemeläisiä.

02_Nuorisoa konsertissa 1960-luvulla_Kuvaaja Pauli Laalo_LMM.jpg

Kuva: Nuorisoa konsertissa 1960-luvulla. Kuvaaja Pauli Laalo. Lapin maakuntamuseon kokoelmat.


Vuonna 1960 Rovaniemen uuden kaupungin keskustan alueella asui 21 500 ja maalaiskunnassa 23 754 ihmistä.
1960-luvun nuoria villitsivät pop- ja beatmusiikin maailmantähdet, kuten Beatles-bändi, ja Englannista virinnyt nuorisokulttuuri. Rovaniemeläisille avautui näkymä maailman tapahtumiin, kun televisionkanava TV1 alkoi näkyä 1964. Nuoret elivät 1967 lähtien psykedeelisen hippiaatteen ja -muodin sekä hoikkuuden ihannoinnin villeissä virtauksissa. He erottautuivat perinteisestä aikuisten suosimasta valta- ja korkeakulttuurista omalla eri alakulttuurien verkostolla, joka ilmeni rajoja rikkovassa avantgardessa ja underground -taiteessa, kuten sarjakuva-aiheissa.

---

1970-luvun aatemaailmaa kuvasti vasemmistoradikalismin nousu ja voimistuminen keskeiseksi yhteiskunnalliseksi ilmiöksi. Aluerakentaminen yleistyi, jolloin rakennusliikkeet kykenivät toteuttamaan vapaammin omia aluekohtaisia rakennussuunnitelmiaan. Edeltävän vuosikymmenen värikylläisten asujen ja asusteiden jälkeen vaatteet arkipäiväistyivät myös juhlapukeutumisessa. Pyhävaatteista luovuttiin ja asuissa suosittiin oranssin ja ruskean sävyjä.

Vuonna 1970 rovaniemeläisistä 27 774 asui kaupungissa ja 18 900 maalaiskunnassa. Rovaniemen kaupunkimaisemaan valmistui Ounasrinteen asuntoalue 1974 ja Lappia-talo 1975. 1970-luvulla bakteeripelko herätti huolehtimaan hygieniasta liiallisesti ja allergiat lisääntyivät. Kansanterveyslain 1972 pohjalta kuntiin perustettiin terveyskeskuksia ja lääkärien määrä lisääntyi. Rovaniemellä kaupungin ja maalaiskunnan yhteinen terveyskeskus sijoitettiin vanhan keskussairaalan tiloihin 1976.

Kaikille työntekijöille 1970 voimaan astunut viisipäiväinen ja 40 tunnin työviikko tarkoitti vapaa-ajan lisääntymistä joka vauhditti mökkeilyn syntyä sekä lisäsi yksityisautojen määrää. Koululaisilla koulunkäynti vakiintui viisipäiväiseksi ja koulujen kesälomat lyhenivät. Kaikkia Suomen lapsia ja nuoria koskeva joukko-opetuksen peruskoulu-uudistus aloitettiin Lapissa 1972 ja se pidensi myös rovaniemeläisten lasten ja nuorten peruskoulutusaikaa sekä laajensi ammatillista koulutusta. Perustettiin hotelli- ja ravintolakoulu 1971, Lapin urheiluopisto 1972, joka muuttui säätiöpohjaiseksi 1973 ja jonka tilat sijoittuivat Ounasvaaralla 1976, Lapin lennosto 1973 ja Teollisuuskylä Oy 1973 ja Lapin korkeakoulu 1979.

Vapaa- aika kului viihteen parissa. Spede Show:ssa 1964-1974 näyttelijä Vesa-Matti Loirin ensimmäisen kerran 1971 esiintynyt sketsihahmo Uuno Turhapuro viihdytti suomalaista kansaa. Ruotsalaisen Abban Eurovision laulukilpailujen Waterloo-voittokappale 1974 kohahdutti maailmalla. Perustettiin Rovaniemen Orkesteri 1972, järjestettiin ensimmäiset kilparavit Mäntyvaarassa 1973 ja television TV2:n aloitti ohjelmistotarjonnan Rovaniemellä 1976. Kansantanssijärjestö Siepakat pisti jalalla koreasti ja helmat heiluen 1977.


************************************************************************************************************

Ke 27.4.2016 klo 18

1980- ja 1990-luvut: Neonvärejä ja nousukautta, turisteja, kännyköitä ja mikrotietokoneiden tulo työpaikoille – sekä lama-Suomen leipäjonot

1980-luvun Suomessa elettiin nousukautta ja työpaikoilla otettiin käyttöön mikrotietokoneita. Vaatemuodissa suosittiin kiiltoa ja neonvärejä. NMT-verkko mahdollisti ensimmäiset matkapuhelimet.

Rovaniemen kulttuurielämä alkoi vilkastua entisestään ja kaupunkia rakennettiin -erityisesti matkailijoiden tarpeisiin. Rovaniemelle perustettiin Lapin ylioppilasteatteri, Steiner-koulu ja Taide- ja käsityöoppilaitos.

Pöykkölän asuinalue kohosi 1980-luvun alussa. Napapiirin Joulupukin pajakylä ja Kammari, houkuttelivat kaupunkiin matkailevia turisteja. Alvar Aallon suunnittelema kaupungintalo valmistui 1988 ja Jätkänkynttilän silta avattiin liikenteelle 1989.

03_Penkinpainajaiskulkue Koskikadulla 1982_Kuvaaja Jukka Suvilehto_LMMkokoelmat.jpg

Kuva: Penkinpainajaiskulkue Koskikadulla 1982. Kuvaaja Ulla Etto. Lapin maakuntamuseon kokoelmat.


1980-luvun Suomessa asuntorakentamisessa rivi- ja paritalojen määrä lisääntyi ja keittiökalustus oli näyttävää kodinkoneiden koon ja määrän lisääntyessä. Rovaniemen vuoden 1980 väestöstä 29 690 asui kaupungissa ja 18 000 maalaiskunnassa. Yliäänikone Concorde lensi Rovaniemellä 1984 ja samoihin aikoihin Napapiirille rakennettiin Joulupukin Pajakylä ja Kammari, jotka houkuttelivat kaupunkiin matkailevia turisteja. Rovaniemen taidemuseo avattiin 1986 vanhan postiautovarikon remontoituihin tiloihin.

Vaatemuodin pukeutumistyylissä suosittiin suoria linjoja, olkatoppauksia, kiiltoa ja räikeitä neonvärejä sekä sähkönsinisen ja keltaisen sävyjä. Televisiossa viihdyttivät muun muassa amerikkalaiset poliisisarjat sekä suomalaisten sketsiohjelmien Velipuolikuun ja Hymyhuulten näyttelijäkokoonpanot. Radio Roy kajautti äänensä eetteriin 1989. Lapin balettiopisto ja tanssiteatteri Rimpparemmi siirtyivät Rovaniemelle 1980-luvulla.

---

1990-luvun asuntorakentamisessa keskityttiin urbaaniin asuinympäristöön, vaikka omakotitalot edelleen viehättivät suomalaisia. Arkkitehtuurin puitteissa voitiin toteuttaa jopa varsin tavanomaisuuksista poikkeavia ratkaisuja jotka korostivat asukkaiden yksilöllisiä toiveita ja tarpeita. Rovaniemellä järjestettiinkin Napapiirin asuntomessut 1998.

Rovaniemeläisistä 33 500 asui kaupungissa ja 20 500 maalaiskunnassa 1990, jolloin Lapin korkeakoulu muutettiin Lapin yliopistoksi 1990 ja perustettiin Lapin taiteilijaseura. Rovaniemen Seta toi oman äänensä keskusteluun elämänkumppanuuden, perheen ja seksuaalisuuden ilmentämisen monimuotoisuudesta 1991.

1990-luvun alkuvuosina, keskellä informaatioteknologian läpimurtoa joka muokkasi yhteiskunnallista ilmapiiriä vastaanottamaan tietojenkäsittelyn ja -välityksen nopealiikkeisemmän aikakauden, Suomi ajautui lamaan ja pankkikriisiin. Lamassa kansalaisten tuloerot jyrkkenivät ja pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi kohottaen samalla heidän syrjäytymisensä uhkaa muun yhteiskunnan toiminnasta. Köyhtyneet ihmiset pidensivät eri avustustahojen tukemia leipäjonoja. Rovaniemellä puolestaan panostettiin lamankin keskellä matkailuun avaamalla uusi lentoasemarakennus 1992, Arktikum-talo 1992 ja Santa Park 1998. Jutajaisten musiikki- ja tanssifestivaalit siirtyivät Rovaniemelle viihdyttämään kansaa 1995 ja Konttisen kesäteatteri 1996.

Maailmalla havahduttiin globaaliin ilmastonmuutoksen uhkiin, ympäristötuhoihin ja -suojelun tärkeyteen laajemmin. Vaatetusalan kansainvälisten ketjujen tuleminen havahdutti ihmiset pohtimaan vaate- ja sisustusteollisuuden ekologisuutta ja eettisyyttä. Rovaniemellä järjestettiin Arktinen ympäristökonferenssi 1991. Ennätyksellisen kylmät säät nipistelivät lappilaisia ihmisiä jopa -51.1 asteen pakkaslukemilla 1999. Tuolloin Rovaniemen -35 astetta tuntui varsin lauhalta ja leppoisalta säältä.


************************************************************************************************************

Lisätietoja:
näyttelyamanuenssi Tuija Alariesto, puh. 040 734 1060 / tuija.alariesto@rovaniemi.fi

 

SuomiFinland100-tunnus_sininen_RGB_16308.jpg