• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Kulttuuripalvelut

Lapin maakuntamuseon kiertonäyttelyt

Lapin maakuntamuseolla on tarjolla kuusi pohjoisesta kulttuuriperinnöstä kertovaa kiertonäyttelyä. Kullakin näyttelyllä on oma näyttelyhinta, joiden lisäksi näytteilleasettaja hoitaa kuljetukset ja vakuutukset. Näyttelyiden tiedotteet ja listat sisällöistä löytyvät sivun alaosan liitetiedostoista.
Lisätietoja voi kysellä näyttelyamanuenssilta p. 040 734 1060 tai etunimi.sukunimi(at)rovaniemi.fi .

WIR WAREN FREUNDE – OLIMME YSTÄVIÄ
Saksalaisten ja suomalaisten kohtaamisia Lapissa 1940–1944

Lapin maakuntamuseo, Arktikum, vaihtonäyttelytila 28.4.2015–10.1.2016

Vuoden 1940 syksyllä Lapin rautatieasemilla ja Jäämerentiellä alkoi näkyä vieraita kieliä puhuvia sotilaita. Lappilaiset ihmettelivät kotiseuduilleen yllättäen ilmestyneitä komeita univormuihin pukeutuneita saksalaisia sotilaita, jotka ottivat vähitellen käyttöönsä rakennukset ja kentät. Tästä alkoi suomalaisten ja saksalaisten neljä vuotta kestänyt yhteiselo, joka päättyi dramaattisesti Lapin tuhoutumiseen syksyllä 1944.

Saksalaisia joukkoja kohdattiin erilaisissa tilanteissa. Saksalaiset saattoivat rakentaa parakkinsa pihapiiriin tai vakinaiseksi käyneen kulkureitin varrelle. Kadulla vastaantulevat miehet vaikuttivat aina olevan saksalaisia. Heidän kanssaan ystävystyttiin ja vietettiin yhteisiä iltoja. Osa harjoitti kaupankäyntiä saksalaisten kanssa, osa oli heillä töissä. Kulttuuri- ja urheilutapahtumilla syvennettiin aseveljeyden ystävyyssidettä. Kohtaamiset olivat usein varsin arkisia, mutta väistämättömiä. Kaiken kaikkiaan Lapin alueella oli saksalaisia noin 210 000 henkilöä. Yksistään Rovaniemen alueella heitä oli arviolta 6 000 henkilöä eli lähes yhtä paljon kuin paikallista väestöä. Rovaniemestä kehittyikin Saksan 20. Vuoristoarmeijan hermokeskus, jossa sijaitsivat päämaja, esikunnat ja lukuisat parakkileirit kasinoineen ja vankileireineen.

Näyttely sisältää mm. kotialbumeiden kuvia ja Vuoristoarmeijan miesten itse ottamia kuvia. Valokuvissa sota näyttää olevan kaukana; kenraalieversti Dietlin sanoin rintaman takana Rovaniemellä vallitsi ”sunnuntairauha”. Saksalaiset istuvat kahvipöydässä ja ottavat aurinkoa. Eräässä kuvassa vuoristojääkäri on tallentanut suomalaisen siviilimiehen ja tovereidensa rupatteluhetken. Kuvien erityislaatuisuutta korostaa se, että ne ovat arkisissa tilanteissa tallennettuja hetkiä.

Näyttely koostuu näyttelypaneeleista ja valokuvista. Katso tarkempi listaus ja kuvaus sivun lopussa olevasta liitetiedostosta.
Näyttelytekstit ovat suomeksi, saksaksi ja englanniksi.

02 Olimme ystäviä_tiedotuskuva LMM 2015.jpg

 


Iikka Paavalniemen kolme maisemaa - 1900-luvun alun valokuvia Rovaniemeltä
Lapin maakuntamuseo, Arktikum, vaihtonäyttelytila 8.9.2010–30.1.2011

 Iikka Paavalniemi.jpg

Valokuvaaja Iikka Paavalniemi (1875–1950) kuvasi Rovaniemeä 1910–1920-luvuilla. Hänen ottamiaan valokuvia levisi postikortteina ympäri Suomen ja myös ulkomaille asettuen näin osaksi suomalaiskansallista kuvastoa. Iikka Paavalniemi sijoittui harrastaja-kyläkuvaajien joukkoon; hänen Rovaniemen-kuviaan voi tarkastella sekä topografisina maisemina, sosiaalisina maisemina ja että mielenmaisemina. Valokuvissa näkyy napapiirin tuntumassa sijaitsevan muuttuvan paikkakunnan aamunkoitto – katse kohti modernia.

Kuvat ovat paikallishistoriallisesti merkittäviä; Lapin sota, joka käytiin toisen maailmansodan aikana, tuhosi lähestulkoon kaikki kuvissa näkyvät miljööt ja rakennukset. Kuvat silti säilyivät, sillä valokuvaaja Iikka Paavalniemi vei kuvatut lasinegatiivit mukanaan Nurmekseen vuonna 1922.

Iikka Paavalniemi kuvasi ympäristöään hyvin monipuolisesti. Aihepiireinä olivat Rovaniemen kirkonkylän katunäkymät ja taajaman maisemat, Kemijoen ja Ounasvaaran luonnonmaisemat, henkilösommitelmat, sotilasryhmät, porotalous, kalastus, markkinaelämä, rautatie, höyrylaivat ja jokilautat.

Näyttelyn on tuottanut Lapin maakuntamuseo. Yhteistyössä Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry. Iikka Paavalniemen kolme maisemaa - 1900-luvun alun valokuvia Rovaniemeltä kirja julkaistiin 2010.

Iikka Paavalniemen kolme maisemaa –valokuvanäyttelyyn kuuluu yhteensä 61 valokuvaa ja kolme tekstitaulua
Koko 1000 cm x 1500 cm 2 kpl
Koko 1000 cm x 1555 cm 1 kpl
Koko 600 cm x 900 cm 30 kpl
Koko 600 cm x 800 cm 6 kpl
Koko 600 cm x 450 cm 4 kpl
Koko 300 cm x 500 cm 20 kpl
Koko 210 cm x 300 cm 1 kpl

Näyttelyn tilaaja vastaa kuljetuskustannuksista ja vakuuttaa näyttelypaneelit. Näyttelymaksu on 300 €.



TÄHTIÄ KAUPPALASSA - Salokankaan arkkitehtuuria Rovaniemellä
Tähtiä kauppalassa - Salokankaan arkkitehtuuria Rovaniemellä on ensimmäinen, tähän asti melko tuntemattomaksi jääneen arkkitehti Ferdinand Salokankaan elämäntyötä esittelevä näyttely.

 

Ferdinand Salokangas (1903–1981) johti Lapin jälleenrakentamista vuosina 1945–1948 ja työskenteli sen jälkeen arkkitehtina Rovaniemellä vuoteen 1956 asti. Hän jätti jälkeensä mittavan ja omaperäisen tuotannon. Näyttelyn tarkoitus on tehdä tunnetuksi Salokankaan tuotantoa suurelle yleisölle ja lisätä rakennusperinnön tuntemusta ja arvostusta.

Salokankaan toiminta Rovaniemellä peilautuu aikakauden historialliseen ja arkkitehtoniseen viitekehykseen. Arkkitehdin työt esitellään näyttelyssä yksi kerrallaan, kronologisessa järjestyksessä tekstein, pohjapiirroksin ja valokuvin. Salokankaan arkkitehtuurin olennaisiin piirteisiin tutustutaan myös teemoittain.

Paneelit sisältävät laadukkaita valokuvia (noin 100 kpl), sekä tekstit suomeksi ja englanniksi. Lisäksi paneeleista löytyy rakennusten pohjapiirroksia. Paneelit ovat valokuvatulosteita, jotka on pohjustettu 10 mm kapalevylle, musta alumiinikehys. Näyttelykokonaisuuteen kuuluu myös DVD-elokuva (pit. n 20 min.), jossa tutustutaan Salokankaan elämään ja työhön.

Näyttely on syntynyt Charlotte Malapraden ja Lapin maakuntamuseon yhteistyön tuloksena. Projektin ovat mahdollistaneet Jenny ja Antti Wihurin rahaston ja Valtion rakennustaidetoimikunnan myöntämät avustukset.

Näyttelypaneeleita on yhteensä 31 kappaletta + kartta, ja niitä on kolmea kokoa :
Koko 50x70 cm 8 kpl
Koko 50x110 cm 13 kpl
Koko 75x110 cm 10 kpl
Kartta 50x85 cm 
Näyttelyn tilaaja vastaa kuljetuskustannuksista ja vakuuttaa näyttelypaneelit. Näytttelymaksu 300 €

 

POLKUPYÖRÄLLÄ PETSAMOON
- Kansantaiteilija Valto Pernun valokuvia vuodelta 1930
Iin Asemakylässä syntynyt ja pitkään Rovaniemellä torivalokuvaajana toiminut kansantaiteilija Valto Pernu (1909–1986) otti näyttelyyn valitut kuvat Petsamon-retkellään kesällä 1930.

 

Maailmansotien välisen ajan Suomelle kuulunut Petsamo oli vuonna 1930 runsaan kahdentuhannen asukkaan kunta, jonka pääelinkeinoja olivat kalastus, poronhoito ja karjatalous. Autolla ajettava tie Ivalosta Jäämeren rantaan oli juuri valmistunut, ja Petsamo oli ensi askeleitaan ottavan automatkailun kiehtovin kotimainen kohde. Rovaniemeltä Petsamoon liikennöi postiauto, jonka matka kesti kaksi päivää; välillä yövyttiin Ivalossa. Valton kulkuvälineenä ei kuitenkaan ollut auto, vaan polkupyörä.

Ensimmäiset kuvat Valto otti Sodankylässä. Poroja hän oli nähnyt ennenkin, mutta ei varmaankaan kuukauden ikäisiä pikkuvasoja. Seuraavat kuvat ovat Vuotson seudulta, missä kohteena olivat saamelaiset. Inarin Virtaniemessä Valton osittain omatekoinen kamera herätti ansaittua huomiota. Se oli ”ihmekone joka tekee vanhasta vanhan ja nuoresta nuoren”.

Petsamossa kaikki oli Valtolle uutta ja ihmeellistä: ortodoksisen luostarin munkit ja sähkölaitos, Trifonan merisatama, Liinahamarin tietyömaa, Kalastajasaarennon puuttomat maisemat. Valto käytti tilaisuutta hyväkseen ja poikkesi Norjan puolella. Kyseessä lienee ollut hänen ensimmäinen ja samalla viimeinen käyntinsä ulkomailla.

Valto kuvasi retkellään n. 80 paperinegatiivia ja teki tavoistaan poiketen runsaasti kuviin liittyviä muistiinpanoja. Tarkat päivämäärät kuitenkin puuttuvat ja samalla tieto siitä, kauanko retki kesti. Kuvaajan tekemiä merkintöjä on hienovaraisin muutoksin käytetty kuvateksteinä. Lisäykset on kursivoitu.

Kuvat on skannannut ja käsitellyt valokuvaaja Veikko Vasama Valto Pernun säätiön palkkaamana. Näyttelyn on tuottanut Lapin maakuntamuseo. Lisätietoa Valto Pernu -verkkosivuilta: www.valtopernu.net
 
Polkupyörällä Petsamoon –valokuvanäyttelyyn kuuluu yhteensä 53 valokuvaa, kuvakoko 50x75 cm. Näyttelyn tilaaja vastaa kuljetuskustannuksista ja vakuuttaa näyttelypaneelit. Näyttelymaksu on 150 €

 
AUTTIN NEIDIT
Valokuvanäyttely AUTTIN NEIDIT esittelee Rovaniemellä 1900-luvun alussa toimivien Lyyli ja Hanna Auttin valokuvatuotantoa. Valokuvaus ei ollut heille ainoastaan ansion lähde vaan myös harrastus. He tallensivat innokkaasti toisiansa ja ystävätärpiiriään valokuviin, jotka näyttävät nuorten naisten elämän iloisia puolia arvoituksellisellakin tavalla. Näyttelyn on koonnut YTM, valokuvaaja Mervi Autti, joka valmistelee Auttin neitejä koskevaa väitöskirjaansa Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa.

 

Sisarukset Lyyli (1898–1950) ja Hanna Autti (1901–1996) toimivat valokuvaajina Rovaniemellä 1900-luvun alkupuoliskolla. 1920- ja 30-luvuilla toimineista kuvaamoista vanhat rovaniemeläiset muistavat parhaiten ”Auttin neidit”, ja heistä kerrotaan hyvin arvostavaan sävyyn. Sisarusten yhteistyö kesti lähes kaksikymmentä vuotta.

19-vuotias Lyyli Autti perusti Rovaniemen Valokuvaamon vuonna 1917 apunaan nuorempi sisarensa Hanna. Ateljee pimeähuoneineen sijaitsi Maantiekadulla, nykyisellä Valtakadulla, Auttin talon piharakennuksessa. Valokuvaaja Hildur Larsson (1882–1952) oli aikaisemmin toiminut ateljeessa, ja hän antoi ensimmäiset virikkeet Auttin sisaruksille. Lisäksi Lyyli hankki oppia ateljeekuvauksessa aikansa tunnetun valokuvaaja Victor Barsokevitchin kuvaamossa Kuopiossa ja monilla ”suurennuskursseilla”. Hän haki uransa aikana vaikutteita Helsingin lisäksi Tukholmasta ja Pariisista, jossa hän kävi Hannan kanssa vuonna 1928.

Lyyli toimi ammatissaan aktiivisesti kuolemaansa saakka vuoteen 1950. Hanna lähti opiskelemaan Tampereelle talouskouluun 1930-luvun puolivälissä ja sai pitkäaikaisen työpaikan klubin emännöitsijänä tai johtajana Imatralla. Kumpikaan Auttin neideistä ei mennyt naimisiin.

Auttin neidit –valokuvanäyttelyyn kuuluu yhteensä 73 kuvaa.
Koko 20x25 cm 18 kpl
Koko 30x40 cm 38 kpl
Koko 50x70 cm 17 kpl
Näyttelyn tilaaja vastaa kuljetuskustannuksista ja vakuuttaa näyttelypaneelit. Näyttelymaksu on 250 €.  


POROMIEHET - Matti A. Pitkäsen valokuvanäyttely
Poromiehet on akateemikko Matti A. Pitkäsen (1930–1997) kirjana ja valokuvanäyttelynä v.1984 julkaistu suurtyö. Näyttely käsittää 98 kuvaa; kirjassa kuvia on kolme kertaa enemmän.

 

Matti A. Pitkänen julkaisi vuosina 1966–1990  peräti 28 kirjaa. Hänet tunnetaan ennen kaikkea maisemien kuvaajana, mutta varsinkin uransa loppupuolella akateemikko matkusti paljon ja uudeksi suosikkiaiheeksi nousivat lapset. Esimerkkeinä tuotannon tästä puolesta voidaan mainita kirjat Faaraoiden perilliset (1986), Inkojen lastenlapset (1988) ja Viikinkien jälkeläiset (1989). Puheena olevaan poromiesteemaan liittyvä Poropoika vuodelta 1982 aloitti lapsiaiheisten kirjojen sarjan.

Poromiehet oli suururakka, jonka työstäminen kesti kuusi vuotta. Pitkänen kuvasi kaikkina vuodenaikoina Suomen, Norjan ja Ruotsin Lapissa. Mittavaan taustatyöhön kuului perehtyminen aihetta käsittelevään kirjallisuuteen, museoiden kiertäminen ja ihmisten haastattelu. Kirjan tekstin on kirjoittanut Ilkka Pitkänen, akateemikon poika.

Kuvausten kannalta keskeisimpiä alueita olivat Kyrön, Näkkälän ja Käsivarren paliskunnat Suomen puolella ja Koutokeinon alue Norjassa. Norjan poronhoitajasaamelaisten jokavuotiset jutaamiset tekivät Pitkäseen erityisen voimakkaan vaikutuksen. Ei ihme, että kirjan komeimpiin kuuluvissa kuvissa porot ja poromiehet vaeltavat kevätyön valossa kohti Jäämeren rannikon reheviä kesälaitumia. Myös kuvat vuonolla uivasta tuhatpäisestä porotokasta ovat eksoottisia ja vaikuttavia varsinkin täältä Suomesta katsottuna.

Poromiehet -kirja ja näyttely saivat valmistuttuaan jossain määrin ristiriitaisen vastaanoton. Osa kriitikoista piti lopputulosta pinnallisena mainoskuvaajan näkemyksenä väistyvästä elämänmuodosta, jonka ”oikea” dokumentoiminen oli edelleen tekemättä. Toisaalta suuri enemmistö katsojista oli ihastuksissaan kuvista, joiden värikylläisyyttä uusi Cibachrome-tekniikka entisestään korosti.


Kuvissa poroelinkeinon muutokset ja uhkakuvat eivät vielä näy, mutta Pitkänen itse oli niistä tietoinen. Eräässä haastattelussa hän totesi, että ”lappilaisten olisi pitänyt tehdä tämä tallennustyö jo 30 vuotta sitten: nyt (1984) poromieskulttuurista on enää vain rippeet jäljellä.”

Poromiehet –valokuvanäyttelyyn kuuluu yhteensä 98 alkuperäistä valokuvavedosta. Kuvia on kolmea eri kokoa, joista suurimmat ovat koko 100 x 130 cm. Näyttelyn tilaaja vastaa kuljetuskustannuksista ja vakuuttaa näyttelypaneelit. Näyttelymaksu on 250 €.

 

MÖKKEJÄ JA MAALIKYLIÄ - Pohjoinen asuminen Marja Vuorelaisen valokuvissa
Marja Vuorelainen (1911–1990) muutti etelästä Rovaniemelle vuonna 1952 ja perusti valokuvaliike Roifoton. Tätä ennen hän oli opiskellut grafiikkaa ja toiminut valokuvaajana. Rovaniemeltä hän siirtyi Enontekiölle vuonna 1957, jossa hän kuvasi pohjoisen ihmisiä ja saamelaista elinpiiriä.

Mökkejä ja maalikyliä –näyttelyn kuvat kertovat asumisesta arktisella alueella. Näyttely on Lapin maakuntamuseon ja Johtti Sápmelaččat –yhdistyksen yhteistuotantoa.

Näyttelyssä on yhteensä 30 valokuvaa, koko n. 40x50cm. 
Näyttelyn tilaaja vastaa kuljetuskustannuksista ja vakuuttaa näyttelypaneelit. Näyttelymaksu on 100 €.

 

Lisätietoja:
Näyttelyamanuenssi Tuija Alariesto
tuija.alariesto(at)rovaniemi.fi
p. 040 734 1060
Lapin maakuntamuseo
Arktikum
Pohjoisranta 4
96200 Rovaniemi

 

Museo Facebookissa
badge.png
Yhteystiedot
Lapin maakuntamuseo
Pohjoisranta 4
96200 Rovaniemi

Arktikum-talon info
puh. 016 322 3260

Lapin maakuntamuseo
puh. 016 322 8589