• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Kulttuuripalvelut

Pohjoiset keinot - Northern Ways

Lapin maakuntamuseon perusnäyttely Pohjoiset keinot - Northern Ways avattiin yleisölle vuoden 2003 lopussa. Perusnäyttelyssä on esillä Rovaniemen, Peräpohjolan ja Ylä-Lappin (saamelaisaluetta) sekä henkistä että aineellista kulttuuria.

Pohjoiset keinot esittelee avarakatseisesti pohjoisen ihmisen ja luonnon selviytymistarinaa. Näyttelysalien aiheet kulkevat muinaisuudesta nykyaikaan valottaen yksityisen ja yleisen kulttuurikehityksen syitä ja seurauksia.

 Baari.jpg

Laajat dioraamat, pienoismallit, kuvakollaasit, filmi- ja äänimaailma, kartat ja näyttöpäätteet kertovat kymmeniä lappilaisia pienoistarinoita. Esillä ovat sadat kulttuuriesineet ja kymmenet pukuparret sekä Lapin luonnon tunnusomaisin kasvi- ja eläinmaailma.

Perusnäyttelyssä ovat niin 1950–1980-luvun Rovaniemen markkinoilta tutun torivalokuvaaja Valto Pernun kuvausteltta kuin 1970-luvun lappilaista kyläkuvaa ilmentävä Savukosken baari. Kuuntelupisteissä voi seurata neljän lappilaisnuoren tulevaisuuden toiveita 1990-luvun alussa ja samojen nuorten tuntoja vuosikymmen myöhemmin. Rovaniemen kauppalan pienoismallien (1939 ja 1944) yhteyteen tehty visuaalinen Talojen tarinat -tietokanta antaa puolestaan pienoismallien käytölle aivan uuden ulottuvuuden, kun keskeisten rakennusten historia avautuu sanoin ja kuvin.

 Yleiskuva karhu_pieni.jpg

Lapissa kulttuurin luontosidonnaisuus on vahvaa. Näyttelyssä voi tutustua lähemmin vaikkapa tunturikasveihin, villipeurojen elämään ja porojen laiduntamiseen. Tuttujen ja tuntemattomien Lapin eläinten ääniä voi valita erityisessä äänipisteessä. Metsien, jokien ja tunturien valtiaista esillä ovat karhu, hirvi, majava ja ahma. Yläilmoista näyttelyä tarkkailevat lentävät joutsenet. Esillä on myös Lapin joissa vieläkin esiintyvä jokihelmisimpukka eli raakku, jota etenkin koltat ja venäläiset kulkukauppiaat vuosisatojen ajan pyysivät arvokkaan helmen toivossa.

 Lapinnukke.jpg

Petsamo oli osa itsenäistä Suomea Tarton rauhasta 1920 jatkosodan välirauhaan 1944. Jäämeren rannikon vaikutus Lapin asutushistoriaan ulottuu kuitenkin jo kivikaudelle. Historian eri käänteissä kulttuuriset ja kaupalliset yhteydet suuntautuivat Jäämerelle. Kolttasaamelaiset, matkailijat, virka- ja kauppamiehet kohtasivat Petsamossa.

Lapin maakuntamuseo on alueensa keskusmuseo ja esittelee sen vuoksi monin tavoin saamelaisuutta. Näyttelykävijä voi tutustua Saamenmaan historiaan, eri saamenkieliin, musiikkiin, pukuihin, käsitöihin ja elinkeinoista erityisesti poronhoitoon.

Tärkeää osaa esittävät lisäksi talonpoikainen Lappi, savottakulttuuri ja kalastus. Rovaniemi vilkkaana liikenteen, hallinnon, kaupan, viihteen ja urheilun keskuksena on näyttelyn luonnollinen lähtöpiste.

Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohtaan syntyi kylämäistä asutusta jo keskiajalla. Sitä kuvaava Ylikylän pienoismalli elää elokuun kuulasta päivää vuonna 1293: nuorukainen salvaa savutuvan kehää, nuorikko tiivistää liitoksia sammaltupoilla, savusauna höyryää jokitörmällä, lehmät on tuotu laitumelta pihalle lypsettäviksi, pyykkiä pestään ja aika ajoin tiiraillaan syttyvätkö vihollisten tulosta kertovat tottotulet vaarojen laella. Elämä soljuu rauhaisasti kuin ohivirtaava joki…

Tuhannet vuodet pohjoisessa – ikuiset merkit historiassa

Keino = toimenpide, menettely, neuvo, konsti, mutta pohjoisessa myös tie, polku tai ansapolku.

Näyttely on saanut tukea Euroopan yhteisön Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).

Lisätietoja: Intendentti Hannu Kotivuori, (016) 322 2854 tai 040 573 1951, hannu.kotivuori(at)rovaniemi.fi

Museo Facebookissa
badge.png
Yhteystiedot
Lapin maakuntamuseo
Pohjoisranta 4
96200 Rovaniemi

Arktikum-talon info
puh. 016 322 3260

Lapin maakuntamuseo
puh. 016 322 8589