• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Kulttuuripalvelut

Sopimusohjaus

Rovaniemellä otettiin käyttöön vuoden 2006 alussa sopimusohjausjärjestelmä. 

Sopimuksilla johtaminen liittyy kuntarakenteen uudistumiseen ja mahdollisuuteen hyödyntää vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Sopimusten avulla sekä määritetään että ohjataan kuntalaisten palveluja. Sopimuksista muotoutuu ohjaamisen ja johtamisen väline. 

Sopimuksilla johtamisessa yritetään ratkaista palveluja kuluttavien asiakkaiden, niitä valitsevien yksikköjen ja palvelujen maksajien, joita ovat kunta ja valtio, välille syntynyt epätasapaino. Osapuolet näet painottavat eri tavoin kustannuksia, laatua ja saatavuutta. Erilaisia näkemyksiäkin voi olla siitä, mitä palveluja tuotetaan.

Ohjausjärjestelmällä pyritään lisäämään palvelutoiminnan tuottavuutta sekä järjestämään uudelleen asukkaiden tarvitsemia palveluja sekä selkiinnyttämään politiikan ja hallinnon välisiä suhteita. Perusajatuksena on, että palveluiden tilaaminen ja tuottaminen eriytetään hallinnollisesti toisistaan. Tällä pyritään selkeyttämään kuntien johtamista ja palveluiden järjestämistä sekä ohjaamaan palvelujärjestelmän kehitystä sekä lisäämään kustannustietoutta.

Sopimusohjausjärjestelmä on eräänlainen tilaaja-tuottajamallin laajennettu versio; kun tilaaja-tuottajamallissa ostetaan palveluja, korostuvat sopimusohjausmallissa sanaan sisältyvät termit sopiminen ja ohjaaminen. Maarit Sihvonen (2006) määrittelee sopimusohjauksen ”menettelyksi, jonka kautta tilaaja voi ohjata tuottajaa, tehdä tämän kanssa yhteistyötä palvelujen järjestämiseksi solmimalla sopimuksen seuraavan vuoden palveluista ja työnjaosta”. Ohjaajalla on intressi, jonka se haluaa näkyvän toiminnassa. 

Sopimusohjauksessa palveluiden tilaaja ja tuottaja erotetaan toisistaan. Kun luottamushenkilöt edustavat tilaajia, niin palvelupuolella tuotetaan palvelut. Palvelujen tilaaja määrittelee palvelujen sisällöt, laajuuden, laadun sekä kustannukset. Määrittelyn lähtökohtana on kuntalaisen palvelutarve. Tavoitteena on, että kunnat palvelujen tilaajina pystyvät keskustelemaan ja päättämään tilaamiensa palvelujen sisällöstä, laajuudesta, laadusta sekä kustannuksista, sillä tilaaja ei myönnä määrärahoja laitoksille käytettäväksi erilaisiin tuotannontekijäpanoksiin kuten palkkoihin, tarvikkeisiin jne., vaan se hankkii ja/tai ostaa sovitut palvelut kuntalaisille. Tuottaja keskittyy sovittujen palvelujen tuotantoprosessin hallintaan.

Sopimusohjausjärjestelmä oli Rovaniemen maalaiskunnan ohjausjärjestelmä vuosien 2004 - 2005 aikana, myös kunnan kulttuuripalveluissa. Yhdistynyt Rovaniemi otti järjestelmän käyttöönsä vuoden 2006 alussa maalaiskunnan kokemuksia ja osaamista hyödyntäen.

Muutama muu kunta on sittemmin ottanut käyttöönsä ohjausjärjestelmäkseen tilaaja-tuottajamallin tai sopimusohjauksen myös kulttuuripaveluluissaan, vaikkakin sopimusuohjausjärjestelmän tai tilaaja-tuottajajamallin käyttö kulttuuripalveluissa on toistaisesksi sangen uutta.

Tilaaja-tuottajamallin tai sopimusohjauksen soveltuvuutta kulttuuripalveluihin ei ole toistaiseksi tutkittu. Sivun alalaitaan on kerätty linkkejä väitöskirjoihin ja pro gradu -tutkielmiin, joissa tutkitaan tilaaja-tuottaja- ja sopimusohjausmalleja)

Rovaniemen kaupunkiin liittyviä selvityksiä ja esityksiä

Ansala Matti (2008): Miksi sopimusohjaus Rovaniemellä? Esitelmä Kuusankoskella 23.1.2008
Ansala Matti (2006): Rovaniemen sopimusohjausjärjestelmä. Esitelmä Kuntamarkkinoilla 7.9.2006
Rovaniemen kaupungin organisaatio
Päkkilä Jussi (2008): Strateginen talousohjaus sopimusohjauksessa. Esitelmä Kuusankoskella 23.1.2008
Satokangas Pasi & Torvinen Juha (2006): Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistymisen toimeenpanon ennakkoarviointi 
Satokangas Pasi & Torvinen Juha (2007): Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistymisen toimeenpanon ennakkoarviointi Tilaaja-tuottajamallin karikot ja tyvenet. Esimerkkinä Rovaniemen vanhuspalvelukeskus

Aiheesta lisää

Aho Kalevi (2007): Kulttuurin sponsorointi. Puheenvuoro Rovaniemen orkesteripäivillä 16.3.2007

Aho Kalevi (2007): Orkesterivuosi 2006. 16.3.2007

Haavisto Tuula (2007): Tampereen tilaaja-tuottaja-malli ja kirjasto

Haavisto, T. (2009) Re: Elinkaarimalli kirjastossa. Sähköpostiviesti. Vastaanottaja: Satu Salmela. 5.5.2009

Haavisto, T. (2007) Kuinka käy kirjaston Tamperee tilaaja-tuottaja -mallissa? Tampere: Tampereen kaupunginkirjasto. Saatavissa: http://www.jkl.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/16070_haavistojkl011107.pdf

Hakari, K (2005). Kuntien uudet toimintamallit: Tilaaja-tuottaja -malli Tampereella. Tampere: Tampereen kaupunki. Saatavissa:http://kirjastoseura.kaapeli.fi/admin/luennot/liite_551#257,1,Kuntien uudet toimintamallit: Tilaaja - tuottaja-malli Tampereella

Hallikainen, S (2006). Sopiiko tilaaja-tuottaja -malli kirjastoon! Henkilökohtiaisa näkemyksiä Rovaniemen sovelluksesta. Rovaniemen kaupunki: Muurolan kirjasto. Saatavissa: http://kirjastoseura.kaapeli.fi/admin/luennot/liite_767.

Hämeenlinnan kaupungikirjaston palvelurakennekaavio (2007). Saatavissa: http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/Palvelurakenne.pdf [Viitattu 17.3.2009]

Hänninen, J. (2009) Elinkaarimallit kuntien palveluntuotannossa. Tampere: Tampereen yliopisto, Oikeustieteen laitoksen Pro Gradu. Saatavissa: http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu03566.pdf

Joutsenniemi Anna (2006): Laina ei riitä kirjaston tuotteeksi. Julkaisussa Yhteenveto 3/2006 

Kuopila, A. (2008).Tukea kuntien muutokseen: Yleiskuvaus tilaaja-tuottaja – toimintatavasta. Saatavissa: http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;55264;55275;121698;121700;117363;88362;103804

Nurminoro, R. (2008). Lapin maakuntakirjaston ajankohtaiskatsaus . Rovaniemi: Rovaniemen kaupunki. Saatavissa: /includes/loader.aspx?id=66515cb5-13ed-48fb-ac1a-20ecadd7cdda.

Oikarinen Kyösti (2007): Taide tarvitsee tukea talouselämästä. Julkaisussa Kaleva 15.5.2007

Pulkkinen, M. (2009). Tilaaja-tuottajamalli kirjastopalveluissa. Esimerkkinä Kiimingin kunnakirjasto. Oulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Raision malli. Mahdollisuus keskisuuren kunnan talouden ja toiminnan hallintaan?

Rousu, S. (2007). Kunta- ja palvelurakenne uudistus ja elinkaarimallit. Helsinki: Suomen kuntaliitto. Saatavissa: http://www.kunnat.net/attachment.asp?path=1;55264;55275;82183;127674;118453;119015

Ruokolainen Ina (2006): Jos kulttuurpuoli ei osaa ajatella toisin, joku muu osaa! Julkaisussa
Yhteenveto 3/2006


Ruokolainen Ina (2006): Kulttuurin on itse näytettävä merkityksensä. Julkaisussa Yhteenveto 3/2006

Ruokolainen Ina (2006): Tilaaja-tuottajamalli on kokoelma käytäntöjä. Julkaisussa Yhteenveto 3/2006

Salo, T. (2006). Uusien yhteistyömallien kehittäminen – Elinkaarimallit kehityshanke. Helsinki: Rakennusteollisuus RT ry. Saatavissa: http://kunnat.net/attachment.asp?path=1;29;356;61485;61488;102117;102383

Verho, S. (2006) Keskustelukulttuuria tuuletettava?. Helsinki: Kirjastolehti. Saatavissa: http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/lehti/sisallys?modeyksi=yksi&teksti_id=6592