Etusivu>Palvelut>Kuntainfo>Ruoka- ja puhtauspalvelu>Ajankohtaista Ruokapalvelukeskuksesta
  • Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Kuntainfo

ELINTARVIKKEISTA

Rovaniemen kaupungin ruokapalvelut on kilpailuttanut elintarvikkeet tämän vuoden aikana.

Uudet sopimukset ovat tulleet voimaan marraskuun alusta.

Suurimmat muutokset toimittajien osalta tulivat maitotaloustuotteiden ja tuoreen leivän osalta. Arla Oy ja Lapin leipomo Oy ovat meille uusia toimittajia. Valio Oy toimittaa meille muutamia erityistuotteitaan.

Atria Oy toimii  liha- ja lihavalmisteiden pääasiallisena toimittajana, sen lisäksi osa tuotteista ostetaan HK Scan Oy:stä .

Arlan juotavat maitotaloustuotteet ovat kaikki valmistettu suomalaisesta maidosta, juustot tehdään pohjoismaissa. Arlan käyttämä lappilainen maito kerätään heille Ranuan osuusmeijerin kautta.

Lapin leipomo on nuori Rovaniemeläinen yritys, jonka jauhot tulevat pääsääntöisesti pohjanmaalta.

Valikoimassamme olevat liha- ja lihavalmisteet on valmistettu suomalaista lihasta.

Kalatuotteiden osalta haemme enenevässä määrin kotimaisia vaihtoehtoja.

Elintarviketukkuna jatkaa Wihuri-Aarnio Oy.

Uusien toimittajien toimituksien osalta on käynnistysvaihe menossa, kuljetusaikataulujen ja osittain tuotteiden osalta haetaan vielä yhteisiä toimintatapoja.


LÄHIRUOKAA LOKAN ALTAALTA

 

Lokan tekojärvi on Euroopan unionin suurin tekojärvi, mikäli ei lasketa mukaan padottuja merenlahtia. Se sijaitsee Luiron yläjuoksulla Sodankylässä Lapissa. Allas on saanut nimensä sen kaakkoisrannalla sijaitsevan Lokan kylän mukaan, ja järvestä käytetään puhekielessä myös nimitystä Lokka. Sen avulla säädellään Kemijoen voimalaitoksille tarvittavaa vesimäärää.

Lokan tekojärven täyttö aloitettiin vuonna 1967. Järvi on siitä lähtien ollut runsaita saaliita antava kala-allas. Vuotson kanava yhdistää Lokan toiseen suureen Lapin tekojärveen, Porttipahdan altaaseen.

Lokan tekojärven alle jäi Euroopan ja Suomen suurin aapasuo Posoaapa.  Lokan ja Porttipahdan altaat työllistävät useita kalastajia.

Teille tarjottavan hauen on kalastanut ja massaksi valmistanut kalastaja Jani Äärelä. Tänään tarjoamme teille kalan haukilaatikon muodossa. Olemme käyttäneet Rovaniemen alueella tehtyihin kalalaatikkoihin haukimassaa yhteensä 485 kg. Ottaen huomioon, että hauesta menee fileroitaessa hukkaan noin 50 %. ,on kalastaja pyytänyt Rovaniemen Ruokapalveluille noin 1000 kg haukea.

 

Kuvahaun tulos haulle HAUKI

 

 

Hauki (Esox lucius) on sisä- ja rannikkovesissä elävä petokala, jolla on laaja levinneisyysalue. Hauen vartalo on pitkulainen ja solakka, ja sen evät ovat peräpäässä. Hauen kyljet ovat vihreät, vatsa vaalea ja selkä lähes musta. Kyljissä on 7–9 hailakankeltaisia täpläriviä, ja punaruskeissa evissä on tummia läiskiä. Luonnossa hauet voivat elää 30-vuotiaiksi, ja suurimmat naaraat ovat 35-kiloisia.

Hauki on petona opportunisti, ja se syö käytännössä sitä kalaa, jota on parhaiten saatavilla. Se suosii runsaslukuisia lajeja sekä hitaita uimareita ja heikosti parveutuvia kaloja. Jos saatavilla ei ole tarpeeksi muita kalalajeja, hauki voi syödä myös lajikumppaneitaan. Kalojen lisäksi hauki saattaa pyydystää pieniä nisäkkäitä, vesilinnunpoikasia ja hyönteisiä, jotka ovat alle vuoden ikäisten yksilöiden pääravintoa. Hauki saalistaa valoisaan aikaan ja käyttää vaanimiseen esimerkiksi vesikasvillisuutta. Hauki kutee keväällä jäiden lähdön jälkeen. Se levittää mätinsä laajalle alueelle, ja poikaset kuoriutuvat kahdessa viikossa.

Hauki on nopeakasvuisimpia kalalajejamme.  Monille heittokalastuksen harrastajille hauki on varmasti tuttu saalis. Hauki on Ahvenanmaan maakuntakala.

 

KERÄKAALI JA KAALIKEITTO

 

YLE Akuutti

Valkokaali

Tarjoamme kouluissa kaalikeittoa kerran vuoteen näin syksyllä. Rovaniemen kouluissa ja päiväkodeissa tarjottava kaali kasvatetaan Rovaniemeläisellä Kuuselan kauppapuutarhalla Saarenkylässä. Heidän kaali riittää huhtikuulle asti, jonka jälkeen kaali tulee muualta Suomesta. Riippuen kotimaan sadosta joudutaan kesäaikana mahdollisesti käyttämään hetkellisesti hollantilaista kaalia. Käytämme vuosittain keräkaalia n. 8000 kg.

Kaalikeitto, tuo monen nuoren ”inhokkiruoka” on varsin terveellinen ja paljon vitamiineja sisältävä. Kannattaa siis opetella syömään kaalia myös kypsennettynä eri tavoin.

Kaali raakaraasteena ja erilaisissa salaateissa lienee kaikille varsin tuttu. Erilaisia keriviä kaalilajeja on viljelty Euroopassa jo ainakin 2500 vuotta

Rapealehtisestä kaalista on moneksi. Vuoden 2010 vihannekseksi valitut kerivät kaalit ovat edullista, ekologista ja monikäyttöistä lähiruokaa. Kerivien kaalien sukuun kuuluvat punakaali, savoijinkaali ja suippokaali sekä kaaleista tutuin eli keräkaali.

Varsinaisia vitamiinipommeja

Ympäri Suomen kaalimaita kasvavat kerivät kaalit sisältävät C-vitamiinia, A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia, B-ryhmän vitamiineja kuten folaattia sekä E- ja K-vitamiineja. Lisäksi kaalissa on eri kivennäisaineita, kuten kalsiumia, kaliumia, mangaania, rautaa ja seleeniä.

Kaalit sisältävät sekä liukenevaa että liukenematonta kuitua, jotka alentavat veren kolesterolitasoa ja ehkäisevät suolistosairauksia. Kaaleissa on myös luteiini-nimistä flavonoidia, joka on hyväksi silmien terveydelle sekä glukosinolaatteja, jotka eräiden tutkimusten mukaan saattavat parantaa vastustuskykyä ja ennaltaehkäistä maha- ja suolistosyöpien syntyä.

Kaalikasvit lasketaan kymmenen parhaan aivoruuan joukkoon. Erityisesti keräkaali ja punakaali sisältävät valtavasti polyfenoleja, jotka auttavat pitämään verisuonet hyvässä kunnossa.