• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Kylät ja kaupunginosat
Hirvas

auringonlasku.jpgTervetuloa etelään, sanotaan Hirvaalla. Juttu taitaa juontaa tapauksesta, kun piikatytöltä kysyttiin, minne hän on menossa palvelukseen. Etelään, sanoi tyttö. Olisi varmaan halunnut kuulijan kuvittelevan, että hän menee vähän kauemmas.

Hirvas on luonnonkaunis jokivarsikylä nelostien varressa Rovaniemen keskustasta etelään. Kylä alkaa noin 11 km Rovaniemen keskustasta ja eteläraja on siitä noin 11 km päässä. Seuraava kylä on Muurola.

Hirvaan Kalliokummusta löytyy vanha tervanpolttopaikka, miilu. Ternupalon luontopolku on nähtävyys, joka täytyy kokea. Lisäksi alueella on loistavat hiihto-, kalastus-, marjastus- ja metsästysmahdollisuudet.

Hirvaalla miltei kaikki liittyy luontoon. Hallitseva maisematekijä on Kemijoki. Valajaskosken alapuolella olevan Isosuvannon jälkeen joki kapenee Rautionsaaren kohdalla, levenee sitten Hirvassuvannoksi ja kapenee taas Peterinniemen kohdalla. Metsäkoulun jälkeen joki levenee järvimäiseksi, seuraavan voimalaitoksen altaaksi.

Hirvaan kohdalla jokeen laskee Hirvasoja Hirvasmutkassa sekä Tuomioja Häkinvaaran alapuolella.

Hirvaan metsäopisto, rautatien länsipuoli ja Peterinniemen alueet ovat metsäistä Hirvasojan painanteeseen asti, mistä alkaen aukeaa näkymiä joelle. Vanhalla yleiskaava-alueella tie kulkee hyvin lähellä joen rantaa. Maamerkkeinä toimivat koulurakennus ja etelästä tullessa myös Valajaskosken voimalaitoksen ja padon rakenteet. Alueen länsipuolella nousee laakea Jussilanvaara. Vähän ennen Tuomiojaa maasto alkaa nousta kohti Häkinvaaraa, joki tuntuu katoavan ja maisema muuttuu taas metsäiseksi.

Vedenpinnan korkeus Valajaskosken voimalaitoksen yläpuolella on +74,1 m ja padon alapuolella + 63,0 m. Rannat ovat Valajaskosken jälkeen loivat. Maasto kohoaa joen länsipuolella kohti Häkinvaaraa ja nelostien länsipuolella kohti Kalliovaaraa, joka onkin Alakemijoen yleiskaava-alueen korkein kohta – yli 160 m merenpinnan yläpuolella.
Häkinvaarasta laskeudutaan lähelle jokea ja tien metsäpuolella kohoaa Jussilanvaara. Hirvasojan alue on alavaa ja Peterinniemen tienoolla maasto kohoaa hieman Vinsanselän/Kalliokummun alueelle.

Lähteet: Hirvaan kylän kehittämissuunnitelma (1998) ja kylän asukkaat

Hirvaan historiaa

Hirvaalla on ollut asutusta jo viitisentuhatta vuotta sitten. Asutus sijaitsi nykyistä joen pintaa kymmenen metriä korkeammalla eli silloisella rannalla Siikaniemessä ja Turpeenniemessä.
Kemijoen varteen on tehty kauppamatkoja niin suomalaisten, viikinkien kuin karjalaistenkin toimesta. Vuonna 1227 Lapin verotusoikeus annettiin pirkkalaisille, jotka olivat uskollisia Ruotsille. Myös karjalaiset ovat verottaneet Kemijoen varsien asukkaita.

Varsinaisia karjalaiskyliä ei Rovaniemen alueelle syntynyt. Karjalaiset olivat liikkuvaa kansaa ja vastapainoksi ruotsalaiset ryhtyivät tukemaan länsisuomalaisten levittäytymistä alueelle. Hirvaalla on vanhaa nautintaoikeutta pohjalaisella Leiston suvulla ja karjalaisella Klemetin suvulla.

Yhden Hirvaan kantatalon, Jussilan, esi-isä Olli Pekanpoika Karvonen on vuonna 1591 tullut Oulunsalosta tai Pyhäjärveltä Muurolaan. Toinen kantasuku, Kunnarit taas ovat 1600-luvulla pohjoiseen tulleita ja todennäköisesti karjalaislähtöisiä.

Hirvaan ensimmäinen talo oli Leistola, jonka perusti Jooseppi Lassenpoika Paavalniemi vuonna 1795. Kolmetoista vuotta talon perustamisen jälkeen syttyi Suomen sota, venäläiset etenivät Kemijoen yli Tornioon ja Suomi jäi tsaarin vallan alle.

1800-luvun alkupuolella perustettiin suursavotoita, valtio tuki asutustoimintaa ja kruununtorppalaitos perustettiin 1872. Tämän jälkeen pystyi solmimaan vuokrasopimuksen valtion kanssa 25 vuodeksi, mutta torpan sai lunastaa myös omakseen. Tämän johdosta savuluvut kasvoivat nopeasti ja myös mäkitupia perustettiin.

Kärrytie Kemistä Rovaniemelle kulki Hirvaan kautta. Se rakennettiin 1840 ja oli vilkkaasti liikennöity. Tie kulki usein pihamaiden poikki ja ventovieraatkin poikkesivat pirttiin tai pihalla vaihdettiin ainakin muutama sana. Kiirettä ei tunnettu. Hirvaalla oli paha mäki hevosten vetämille rahtikuormille. Paitsi, että se oli raskas nousta, oli se vaarallinen myös maantierosvojen takia. Niinpä rahdinajajat pysähtyivätkin mielellään ennen mäkeä olleeseen Jussilan taloon tai viereiseen Maalarin kestikievariin, joka oli viimeinen kievari ennen Rovaniemeä.

Kemijoen yhteisuitto alkoi 1860-luvulla. Puunkaato päättyi yleensä maaliskuulla. Puut lanssattiin jokilatvoille, leimattiin ja mitattiin. Keväällä kulkujätkät parkkasivat puut, ja kun kirkonjyrhämästä olivat jäät lähteneet, oli 30 vuorokautta aikaa uittaa tukkeja. Syysuitto alkoi 15. elokuuta, kun lohenkalastus oli saatu päätökseen. Uitto loppui vuonna 1991.
Rataosuus Kemi-Rovaniemi avattiin 1909. Hirvaan pysäkki oli myös postipysäkki. Matka Rovaniemelle taittui Hirvaalta tunnissa. Hirvasmäen päälle nousu tuotti junalle suuria vaikeuksia. Vauhti hiljeni niin, että kyytiin saattoi hypätä. Paikkaa kutsutaan Mölsän pysäkiksi, koska Rautiosaaren kunnalliskodilla töissä ollut Mölsä-niminen hoitaja hyppäsi siinä junaan.
Metsäkoulu on perustettu Hirvaalle v. 1905 Venäjän keisarin Nikolai II:n ”Armollisella Asetuksella”. Opiskelijoiden ja kyläläisten välinen kanssakäyminen oli silloin vilkasta urheilun, kulttuurin ja muun seurustelun eri muodoissa. Luonnollisesti opiskelijoiden kiinnostuksen kohteena olivat kylän tytöt, mutta nämä opiskelijat olivat myös kovia urheilemaan. Elingonkoskessa järjestettiin sauvontakilpailuja, talvisin hiihdettiin, pelattiin lentopalloa ja näytelmäkerho toimi oppilaiden ja kyläläisten yhteistyönä.

Kansakoulu on perustettu Hirvaalle jo vuonna 1927, kun kylän isännät kyllästyivät lapsille niin vaaralliseen koulumatkaan yli joen Rautionsaaren puolelle. Koulu sijaitsi ensin Jussilan tuvassa liki vastapäätä nykyistä koulua joen rannassa. Huhtikuussa vuonna 1952 pääsivät lapset opettajineen muuttamaan nykyiseen koulurakennukseen parakista, joka oli toiminut sodan jälkeen väliaikaisena koulutilana. Laajennusosan, joka käsittää urheilusalin, veistotilat ja peseytymistilat, vihkiäisiä vietettiin keväällä vuonna 1990.

Voimalaitostyömaa 1950-luvulla toi kylälle uusia työpaikkoja ja paljon myös vakituisia asukkaita. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1957 ja voimalaitos valmistui 1960.

Lähde: Katri Issakainen; Hirvaan kylähistoria (1998)