• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Kylät ja kaupunginosat
Nivankylän kyläyhdistys ry

Hallitus

Leena Jääskeläinen, pj  0400 435 295  leena.jaas[at]pp.inet.fi
Jorma Kariniemi, vpj 0440 696 585  jorma.kariniemi[at]pp1.inet.fi
Anja Grönholm  050 323 7674  anja.g[at]suomi24.fi 
Simo Ravelin  0400 730 145  simo.ravelin[at]rovaniemi.fi 
Asko Toljamo  045 6341 447  asko.toljamo[at]gmail.com 
Riitta Kuusikko  040 583 6664  riitta.kuusikko[at]rovaniemi.fi 
Jukka Ristiluoma  044 309 4668  juri[at]gmx.com 

 


 
Tekemisen ja tekijöiden paikka

Nivankylä Kyläyhdistyksen historia on lyhyt mutta merkittävä. Se on koonnut kylän väkeä ajamaan yhteisöä asioita ja huolehtimaan palvelujen saamisesta sekä ottamaan kantaa koko kuntaakin koskeviin kysymyksiin. Kyläyhdistys rekisteröitiin 2008. Sitä ennen se oli nimeltään Nivankylän kylätoimikunta, jonka jäseniä ovat kaikki kylän asukkaat.

Nivankylän Kyläyhdistys on, kuten tavallista elänyt sekä nousu- että laskukautensa. Välillä toiminta on ollut erittäin aktiivista ja välillä taas hiljaisempaa. Kylätoimikunnan aikana Nivankylä on kokenut melkoisen rakennemuutoksen ja myös kasvun.

Nivankylässä perustettiin kylätoimikunta 13.4.1980 Rovaniemen maalaiskunnan olemassaolon aikana. Yhdistys toimi aktiivisesti heti alusta pitäen. Mainittakoon, että 1991 kunnanjohtaja Mikko Jokelan alustuksen pohjalta keskusteltiin kuntaliitoksen hyödyistä ja haitoista.

Kehittämiskohteina aluksi olivat mm. kylän jätehuolto ja oma kaatopaikka (järjestetty jätteen kuljetus alkoi 1993). Jätekaivojen tyhjennyksestä on huolehdittu keskitetysti. Koulun lähelle saatiin ensin iso jätekontti ja v. 2008 alkaen maansisäiset jäteastiat.

Kylätoimikunta on ollut aktiivinen myös vesihuollon parantamisessa samoin kuin tie-valaistuksen saamisessa sekä länsi- että itäpuolelle. Länsipuolelle valot saatiin 1986. Mauri-myrsky (1982) teki tuhojaan myös Nivankylässä. Yksissä tuumin arvioitiin myrskyvahingot ja sovittiin korjausmenettelyistä.

Kehittämiskohteina ovat myös olleet asukkaiden päivittäiselle toiminnalle tärkeät TV:n näkyvyys, kaapeli TV:n mahdollinen hankinta sekä kylän yhteisantenni, heittopostilaatikon paikka, matonpesupaikka, kylän oma posti, Lapin kansan varhaisjakelun saaminen, linja-autopysäkkien sadesuojat, kevyen liikenteen väylien saaminen Nivankylästä kaupunkiin ja Sinetän suuntaan sekä perinnemaiseman palauttaminen.

Kylätoimikunta on ollut mukana myös kylän osoitteiston kehittämisessä, kun haja-asutusalueille tulivat uudet osoitejärjestelmät (1989). Moni hyvä paikannimi hylättiin, kun ohjeiden mukaan kaikkien osoitteiden lopussa tulee olla joko tie, katu tai kuja. Kylätoimikunta on (1994) ollut nimeämässä suojeluryhmää kylälle (suojeluorganisaatio ja suojelujohtaja).

Kylässä on järjestetty yhteisiä juhlia, joista tunnetuin on Nivannus-niminen juhannus-juhla. Viimeisimmät juhlat on pidetty Kampsuherran valtakunnan alueella. Ohjelma on ollut monipuolinen. Puheiden ja yhteislaulujen ohella on soudettu kilpaa Itä-Länsi otteluna. On ollut yhteisiä retkiä sekä oman alueen sisällä (Nuuksvaaralle) että sen ulkopuolelle (mm. Leville). On pidetty siivoustalkoita ja järjestetty kevät- ja syystempauksia sekä joulumyyjäisiä yhdessä kylän eri yhdistysten kanssa.

Jo alusta alkaen keskipisteenä oli koulun saaminen, sittemmin sen kehittäminen. Nyt tapetilla on sen säilyttäminen. Omaa palvelutaloa on hankittu heti alusta alkaen. Tavoitteena oli, että siellä koulun lisäksi olisi muitakin kunnan palvelupaikkoja (mm. päivähoito- ja vanhusten palvelut) sekä posti. Sittemmin koulurakennuksen valmis-tuttua palvelutalohaaveet hävisivät ja Nivan Voiman sekä Maamiesseuran ansioista kylään saatiin talkoovoimin oma Nivantupa.

Kylätoimikunta on ajanut liikuntapaikkojen kehittämistä. Yksi niistä on nytkin aktiivisessa käytössä oleva kuntorata/latu sekä jääkiekkokaukalo. On myös oltu mukana järjestämässä kansanhiihtoja.

Uusia asukkaita on joskus muistettu kyläkirjalla ja siten toivotettu heidät kylään tervetulleiksi. Kylätoimikunta on pyrkinyt laatimaan kyläpalveluhakemistoa. Kehittämis-ohjelmia on tähän mennessä tehty kaksi ja kolmas valmistuu 2009. Niissä on kiinnitetty huomiota yleisten asioiden lisäksi ympäristöön (”Nurkat kuntoon”). Kylätoimikunta on ollut aktiivinen kansanopiston eri kurssien ideoimisessa.

Itäpuolen tien nopeusrajoitus näyttää olevan ikuisuuskysymys. Siitä on kirjelmöity useampaankin kertaan. Samaa on sanottava itäpuolen kaavoituksesta, josta ensi kertaa löytyy maininta vuodelta 1987.