• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Kylät ja kaupunginosat
Norvajärven historiaa

Norvajärven ensimmäinen asukas on ollut Iisakki Vitikka, joka on tullut asumaan joskus 1850-luvulla Norvajärven pohjoispuolelle Lismanniemeen. Elinkeinonaan hän harjoitti maanviljelystä ja kalastusta. Myöhemmin hän myi talonsa Matti Vanhatapiolle ja muutti itse 1890 Norvajärven eteläpään länsipuolelle Ojansuulle, samalla hän muutti sukunimensä Ojalaksi. Myöhemmin lapset muuttivat sukunimensä Vitikaksi.

Kivikautisista asuinpaikoista on Norvajärveltä löydetty merkkejä seuraavista paikoista: Lismanniemi, Kallioniemi, Salmenranta, Paavola, Luusua ja Rytiniemi.

Poikajärvelle on tullut ensimmäinen asukas 1810-1820 Perunkajärveltä. Norvajärven ensimmäinen koulu on aloittanut toimintansa kiertokouluna vuonna 1943 Poikajärvellä, Poikajärven talossa. Nykyiselle paikalleen Norvajärven itärannalle koulu muutti vuonna 1952, jossa toimi myös silloinen koulun asuntola. Asuntolan hoitajana ja koulun kokkina toimi Kyllikki Laaka, naisopettajana Anja Poikajärvi ja miesopettajana Pentti Oinas.

Lampelan kauppa toimi järven länsipuolella vuosina 1950-1960. Kauppamatkoja tehtiin myös Saarekylän puolelle hevospelillä.

Kuppari Hilma Kettunen toimi 1950-luvulla.

Maamiesseuratoiminta aloitti toimintansa 1936. Maamiesseuratalo rakennettiin 1950-luvun alussa ja purettiin 1975. Norvajärven rannalla oli maamiesseuran katettu tanssilava.

Sähköt Norvajärvelle saatiin 1957. Aikaisemmin työskenneltiin kynttilöiden, lyhtyjen, tilleylamppujen ja kaasuvalojen kanssa. Kouluun saatiin sähkö 1950-luvun lopussa ja muuhun osaan kylää 1969-1971.

Rajavartiolaitoksen rakentama Lentosatama valmistui 1955. Alueella on asuinrakennus, jossa kolme perheasuntoa sekä lentokonehalli. Alkujaan lentokonehallilla oli kesäisin vesikone -kellukkeilla ja talvella suksi/pyöräkoneena, suorittaen sairas- ja huoltolentoja vaikeakulkuisiin kohteisiin. Nykyisin kesäaikaan lentosatamassa on vesikoneiden huoltoa. Alueen omistaa yksityinen.
Puhelimet saatiin 1960-luvun alussa. Valtion puhelimia oli kaksi, järven molemmin puolin. Itäpuolelle Tuiskun talossa ja Länsipuolella Ikäheimon talossa.

Postinkanto aloitettiin 1943 Norvajärvelle kolme kertaa viikossa. Ensimmäinen postinkantaja oli Anni Karjalainen ja häntä seurasi Selma Kuokkanen ja Vappu Vettanen. Vettasen lapset jatkoivat postinkantoa Vapun jälkeen. Postia kuljetettiin talvisin suksilla, kesäisin polkupyörällä. Tuolloin tie kulki lentokentän kautta. Pääasiallisesti käsin ja hevostyövoimin itäpuolen tie valmistui 1937. Nykyinen Norvajärventie Someronharjun kautta on valmistunut 1960-luvulla ja on saanut kestopäällysteen 1973-1974.

Norvajärven rantaan rakennettiin 1959-1963 kappeli Lapinsodassa kaatuneiden saksalaisten lepopaikaksi. Kappelin hallin alla olevaan kellariin on haudattu 3000 saksalaissotilaan jäännökset. Hallin rakentaminen antoi työtä Norvajärven kyläläisille. Nykyisin kappelilla poikkeaa paljon kävijöitä, pääasiassa saksalaisia. Enimmillään kävijöiden määrä kohoaa jopa 1000:een päivässä ja jopa 30 000:een vuodessa, joukossa kaatuineiden omaisia ja asetovereita (Tieto Kotikymppi 5.6.1997).

Rovaniemen Ev.lut.srk osti järven itärannan pohjoispäästä 1960-luvulla alueen, jossa alkuvuosina pidettiin kesäisin leirejä. Alueelle valmistui 1992 uudet tilat, jolloin toiminta tuli ympärivuotiseksi.

Linja-autoliikenne aloitettiin 1960-luvulla maanantaisin ja perjantaisin Ketosen ja Rovaniemen Linjojen toimesta. Linja-autovuoroja ajettiin noin 5 vuotta, sitten tulivat omat autot ja linja lakkautettiin. Myymäläautotoiminta aloitettiin samoihin aikoihin. Maanantaisin Lapinmaan, sekä keskiviikkoisin Osuuskaupan toimesta noin 10 vuoden ajan.

Tällä hetkellä on toiminnassa vain Vitikan maatila, jossa lypsykarjaa. Porotalous on joko sivuelinkeinona tai harrastustoimintana. Useimmat maatiloista ovat muuttuneet metsätiloiksi. Nykyiset asukkaat käyvät töissä kaupungissa tai maalaiskunnan alueella. 

Lähde: Norvajärven kyläsuunnitelma 1999. Kauko Tuisku ja Sinikka Marjamäki