• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Kylät ja kaupunginosat
Kappale Saarenkylän historiaa

Rautatiesilta - SaarenkylaSaarenkylän esihistoria juontuu yli kahdeksan vuosituhannen taakse. Matkavaaran etelä- ja Ounasvaaran pohjoisrinteeltä on löydetty kvartsi-iskoksia ja -esineitä sekä liesipaikkoja 105-115 m merenpinnan yläpuolelta olevilta rinneterasseilta. Metsästäjä-keräilijäkansaa Saarenkylän liepeillä näyttää eläneen keraamisen kivikauden alkuun n. 4200 eaa.

Vehmas Saarenkylä sijaitsee Kemijoen ja Ounasjoen yhtymä-kohdassa Lainaan pohjoissivulla. Saarenputaan kapea vesi erottaa Saaren mantereesta. Saarenkylän ympärillä on vaararykelmiä kuten Syväsenvaara, Nivavaara, Matkavaara, Häkinvaara ja Olkkavaara. Piirittävaara – jonne kivikauden pyytäjä muinoin rakensi kotansa – on kadonnut nykyajan vaatimuksessa, paikalla on nykyisin liikenteenjakaja sekä Ounaspaviljongi.

Keskiajan talonpoika iski kirveensä honkaan ja rakensi talonsa kehikon Saarenkylän kentille ruokkien karjaansa vehmaassa niittyluonnossa. 1600-luvulla lohi- ja haukivedet toivat riistan ja kaskiviljelyn lisäksi särvintä ruokatalouteen. Vanhin talo tunnetaan Vitikkana. Heikki Ollinpoika (ent. Halvari, 1590-1619) muutti Saarenkylään virran toiselta puolen, Ylikylästä. Muita asukkaita tunnetaan nimellä Seikku, Mommo, Anttila, Kulppi ja Pukkinen. Talonpoikaiselämä vahvistui 1700-luvun nousukauden myötä. Peltojako Saarenkylässä käynnistettiin 1797.

1800-luvulla perinteinen elinkeino oli karjankasvatus ja lohestus. Samalla kehittyivät monet käsityöläisammatit. Tuolloin heidän lupakirjansa täytyi hyväksyttää kihlakunnanoikeudessa.

1862 kylälle saatiin ensimmäinen kauppa haaparantalaisen Nils Löfgrenin toimesta. Kylällä toimi myös itseoppinut lääkäri lautamies-talonpoika Kalle Kallenpoika Suutari (1805-1894), joka antoi opinnäytteen aina Helsingissä asti ja näin ollen läpäisi tentin ja sai luvan toimia puoskarina. Matka pääkaupunkiin tehtiin hevospelillä. 1800-luku oli voimakasta taloudellisen kehityksen aikaa ja tuolloin käynnistettiin monia osuuskunnallisia hankkeita esim. puimaosuuskunta, sahalaitos, myllyt ja sähköistys. Isojako Saarenkylässä saatiin päätökseen 2.3.1875, jolloin tiloja oli 37 ja manttaalimäärä 90313.

Saarenkylä on siltojen saari. Saarenputaan ylitse rakennettiin tuolloin 12 siltaa, jotka olivat pukkisiltoja. Muutoin liikennöinti tuolloin tapahtui veneellä kesäisin ja talvisin tikotettuja jääteitä pitkin. Lauttayhteys kirkonkylään saatiin 1853, ja samana vuonna valmistui tie Saarenkylän kautta Kemijärvelle.

1900-luvulla kehittyi kylä- ja puuseppien, ompelijoiden, suutarien ja räätäleiden ammattikunta. Saarenkylässä toimi Osuuskauppa, teurastamo ja ensimmäinen kaupallinen puutarhakin perustettiin Artturi Parkkisen toimesta. Vuonna 1902 kuntakokous päätti koulutoiminnan aloittamisesta. Postipysäkki Saarenkylään saatiin 1939 ja toimipa Saarenkylässä ensimmäinen yksityinen 5-paikkainen synnytyslaitos, jota luotsasi Alma Martin. Kirjasto toimi PöykköHalvarin talossa.

Järjestötoiminta virisi vilkkaana, nuorisoseura perustettiin 1907 ja muukin yhdistystoiminta nosti päätään. Laivaliikenne käynnistyi vuonna 1919, Saaren Saha- ja kotitarvemylly aloitti toimintansa 1920.

Vapaapalokuntatoiminta käynnistyi 1938 ja lentokentän rakennustyöt käynnistettiin samoihin aikoihin. Sotien jälkeen valtio maksoi palkkiota uuden pellon raivuusta, joten peltoviljely laajeni ja karjanruokinta tehostui lisäten maidontuotantoa. Kantatiloille saatiin ensimmäiset sähköt Saaren saha- ja myllyosuuskunnalta.

Vuoden 1951 väestölaskennan mukaan oli Saarenkylässä väestöä 1378, vuonna 1961 alueella asui 2427 asukasta. Saarenkylän rakennuskaava vahvistettiin Lapin lääninhallituksen päätöksellä 23.12.1966, jolloin rakennuskaavan pinta-ala oli 719.31 ha. Rakennuskaava on elänyt ja sitä on joko vahvistettu tai laajennettu vuoden 1994 loppuun mennessä 89 kertaa.

Saarenkylä on pysynyt kestävässä kehityksessä kautta aikojen. Uudet sillat halkovat kylämaisemaa. Vanhin kivisilta, joka rakennettiin valtion varoin 1925, on museoitu. Lentokenttä on joulumatkailun myötä noussut yhdeksi Suomen kansainvälisimmäksi lentokentäksi.
Maalaiskunta on saanut Napapiirin kunta -nimen.

Matkailu on jatkuvassa nousussa Napapiirin Pajakylän. Santa Parkin ja Ounaspaviljongin myötä.

Ympäröivät vaara-alueet ovat tulleet suosituksi omakoti-, rivitalo- ja kerrostaIotaajamiksi. Yritystoiminta on vilkastunut ja Saarenkylä on kehittynyt keskeiseksi kunnan osaksi, josta löytyvät tärkeimmät palvelut yritystoiminnan lisäksi.

Lähteenä käytetty Rovaniemen maalaiskunnan kulttuuritoimen julkaisemaa Saarenkylän kylähistoriaa