• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Kylät ja kaupunginosat
Kivitaipale
Kivitaipaleen kylä sijaitsee noin parinkymmenen kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta etelä-kaakkoon Ranuantietä. Kivitaipaleesta löytyy mm. kunnan rivitalo, syksyllä 2002 laajennettu koulu liikuntatiloineen, kirjasto ja pienemmille lapsille päivähoitoa.

Kivitaipale on sopivan työssäkäyntimatkan päässä keskustasta ja lähellä oleva luonto mahdollistaa monipuoliset vapaa-ajan harrastukset. Asukkaita kylässä on lähes 350 henkeä.
Kivitaipaleen luonnonympäristö
Luonto_172_Kakariaapa_Aarno_Torvinen.jpgKivitaipaleen kylä sijoittuu Vähäjoen vesistön varteen vaaraselänteiden väliseen laaksoon. Noin kymmenen kilometrin päässä etelässä kulkee noin 100 kilometriä pitkä kivalojono. Kivalot alkavat Kemin läheltä ja jatkuvat aina Ylä-Kemijoen varteen. Kivitaipaleen kylän länsi- ja luoteispuolella nousevat puolestaan ns. Inginkairan vaaraselänteet. Vaaraselänteen korkeimpia kohtia ovat Inginkivalon, Perunkavaaran, Latvakivalon ja Kuusiselän huiput. Korkeimmat kohdat ovat yli 270 metriä meren pinnan yläpuolella.

Vähäjoen vesistöön kuuluvat järvet keskittyvät Kivitaipaleen ja Narkauksen kyliin. Kivitaipaleen kylän nimi on ollut aiemmin Taipale, mikä sanana tarkoittaa järvien välissä olevaa kapeaa kannasta, jota pitkin on vedetty venettä järvestä toiseen. Tällainen kannas on esimerkiksi keskellä Kivitaipaleen kylää oleva Kivijärven ja Jokilammen välinen kannas.

Kasvimaantieteellisesti Vähäjoen vesistön alue kuuluu rehevään Lapin kolmion alueeseen. Vähäjoen vesistöalue muodostaa ns. Lapin kolmion itäisen haaran. Muutoin Lapin kolmion alue sijoittuu Ala-Kemijoen varteen ja varsinkin Ala-Kemijoen länsipuolelle. Lapin kolmion alueelle on ominaista poikkeuksellinen kalkkivaikutteinen rehevyys. Kalkkimaa-niminen paikka löytyy sekä Kivitaipaleen että Narkauksen kylästä.

Kivitaipaleessa on säilynyt vielä hyvin nähtävissä jopa yli sadan vuoden takaisia kalkkikivihautoja, joissa on aikoinaan poltettu kovassa kuumuudessa kalkkipitoista kiveä mm. maatalouden tarpeisiin.

Kalkin vaikutus näkyy luonnossa monella tapaa. Perehtynyt kasviharrastaja löytää kylän ympäristöstä vaateliaita ja harvinaisia kasvilajeja aina tikankonttia myöten. Metsästäjä kiinnittää huomiota hirvien viihtymiseen kylän ympäristössä. Kalastajat löytävät taas Perunka- ja Kakarijärvestä poikkeuksellisen paljon lahnoja. Kalastajat kiinnittävät huomionsa Vähäjoen vesistön taimen- ja harjuskantoihin vapaana virtaavalla jokireitillä. Vähäjoen vesistö onkin ymmärrettävästi yhtenä koskiensuojelulain kohteena.

Lintuharrastajia kiinnostaa keskellä kylää sijaitseva Kivijärvi, joka on yksi Lapin parhaista lintujärvistä. Kivijärvessä viihtyvät monet kahlaajalajit, sorsalinnut, lokit jne. Onpa järvessä huomattu myös silkkiuikun ja nokikanan pesintää. Keväisin ja syksyisin on Kivijärvellä nähtävissä monikymmenpäisiä joutsenparvia.

Teksti: Juha Lohela