• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Kylät ja kaupunginosat
Narkaus

Narkausjärvi 1_10_2010

Narkaus sijaitsee Ranuantien varrella noin 35 kilometriä Rovaniemen keskustasta eteläkaakkoon. Narkauksessa on noin 160 asukasta.

Narkaus-Kämän kylien alueella on hyvät mahdollisuudet harrastaa luonnontuotteiden keräilyä, metsästystä, kalastusta ja retkeilyä. Narkaus-Kämän kylissä on siis vielä mahdollisuus nauttia todellisesta luonnonrauhasta. Alueen maisema onkin monimuotoinen. Järvet, joet, suoalueet ja kivikkoiset vaarat luonnehtivat seudun luontoa. Maisemalle antaa oman erityisen jälkensä kylää halkova Kivaloiden vaarajono. Sen rinteillä voi siirtyä menneeseen aikaan katselemalla muinaisen meren rantakivikkoa. Narkaus-Kämän alue on osa kalkkirikasta Lapin kolmion letto- ja lehtokeskusta. Harvinaisen ja luonnollisesti rauhoitetun tikankontin voi nähdä komeassa kukassaan Kalkkimaan lehdossa.

Toki kylissä on liikettäkin. Narkauksen vanha koulu on muutettu kylätaloksi kaikkien asukkaiden käyttöön. Siellä voi pitää kokouksia ja juhlia tai vaikka kutoa mattoja ja tehdä nahkatöitä.

Narkausjärvi 1_10_2011  

  
Narkauksen historiaa

Saamenkielestä johtuvan Narkaus -nimen merkityksestä ei ole varmaa tietoa. Se viittaa todennäköisesti Narkausniemeen (njarga = niemi), mutta se saattaa johtua myös sanasta nargu (pano), jonka vuoksi narkauslaiset puhuvat kylästään "lemmenpaikkana".

Narkauksessa on ollut pysyvää asutusta 1600-luvulta lähtien. Ihmiset elivät luontaistaloudessa. Pienimuotoinen maanviljelys, poronhoito, metsästys, kalastus ja marjastus antoivat leivän.

Narkauksen ensimmäinen talo perustettiin vuonna 1851 ja seuraavat 1880-luvulla. 1900-luvun vaihteessa kylällä oli jo kymmenen kantatilaa. Vanhimmat tilat ovat Pajari, Niemi, Puotila, Kampsa, Tyvitalo sekä kaksi Jokilampi-nimistä taloa.

Maantie rakennettiin Rovaniemeltä Narkauksen kautta Ranualle 1920-luvulla. Aikaisemmin kuljettiin talvisin porolla ja hevosella, kesällä kävellen. Kirkkomatka Rovaniemelle kuljettiin kesällä ensin hevosella Ylikörkköön ja sieltä laivalla Kemijokea myöten. Kävelypitkospolku kulki Taipaleen, Issakaisen ja Rantavälin kautta Pöykkölään. Posti kannettiin kesällä jalkaisin ja talvella hevoskyydissä. Linja- ja postiautoliikenne alkoivat 1930-luvun alkupuolella.

Lapin sodan eräät ankarimmista taisteluista käytiin lähellä Narkauksen kylää. Narkaus säästyi kuitenkin sodista pienehköillä vaurioilla; vain yksi talo paloi. Kylässä onkin pystyssä vielä useita peräpohjalaisrakennuksia.

Sodan jälkeen vuonna 1947 kylään rakennettiin ensimmäinen lautarakenteinen asuinrakennus. Saman vuoden syksyllä valmistui Kivalon Urheilijoiden hirsinen seurantalo.

Narkauksen koulu rakennettiin 1940-luvun lopulla. Koulun tontin lahjoittivat Keskinarkauksen ja Uusinarkauksen perikunnat. Rakennukset on rakennettu osittain talkoilla ja osittain kunnan varoin. Pihapiirissä on kuusi hirsirakenteista rakennusta: koulurakennus, asuntola, talonmiehen asunto, rantasauna, navetta ja varastorakennus. Myös sähköt hankittiin kylään talkoilla vuosina 1950-51. Kyläläiset lahjoittivat tolpat ja pystyttivät ne itse.

1960-luvulta 1990-luvulle asti jatkunut muutto Rovaniemelle ja eteläisemmän Suomen kasvukeskuksiin on verottanut kylän elinvoimaa. Taloja on jäänyt tyhjilleen ja tiloja on autioitunut. Paluumuuttajiakin on tullut ja Narkauksen, Saari-Kämän ja Siikakämän alueella on runsaasti lomamökkejä.

Asutus on sijoittunut perinteisen nauhamaisesti Narkausjärven ja sitä myötäilevien kantatien ja paikallisteiden ja yksityisteiden varsille. Asutuksen sijoittumiseen ovat vaikuttaneet myös lähellä sijaitsevat pienemmät vesistöt, Jokilampi ja Vaskenjärvi, sekä kiinteistöjen omistussuhteet, olemassa oleva infrastruktuuri ja peltojen sijainti. Erityisesti kyläkuvaa hallitsee maisemallisesti luonnonkaunis Narkausniemi.

Narkausjärveen työntyvä Narkausniemi muodostaa kauniin kulttuuriympäristön perinteisine pihapiireineen ja aukeine peltoineen. Niemessä on viisi valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista vanhaa pihapiiriä, jotka ovat ryhmittyneet kiinteistörakenteellisesti kahteen ryhmään.

Narkaus on elävä kylä, jonka rakennuskanta varsin kirjavaa. Kylän vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun lopulta. Vanhimmat pihapiirit ovat ryhmittyneet Narkausjärveen työntyvälle pitkälle niemelle. Perinteiset, ennen 1960-lukua rakennetut pihapiirit ovat neliön tai suorakaiteen muotoisia, kolmelta tai neljältä sivulta rajattuja, nurkistaan avoimia kokonaisuuksia. Peräpohjalainen tai jälleenrakennuskauden 1½-kerroksinen asuinrakennus sijaitsee joko pääty tai julkisivu vesistöön päin. Navettarakennus on päärakennusta vastapäätä tai sen kanssa kulmittain. Pihapiiriä täydentävät varastorakennukset. Hieman erillään pihapiiristä sijaitsevat aitat, saunat ja ladot.

Narkauksen vanhoille päärakennuksille on ominaista korkea, puolitoistakerroksinen kuisti ja kuusiruutuiset ikkunat. Alkuperäisessä asussaan olevia hirsisiä peräpohjalaispihapiirejä ei kuitenkaan ole kuin pari jäljellä. Narkauksen asuinrakennusten ulkoverhouksena on joko pontti- tai peiterimalaudoitus ja pääväreinä ovat punainen, valkoinen ja erilaiset vaaleat sävyt. Ulkorakennukset ovat punaisia, hirsipintaisia tai peiterimoitettuja, lukuun ottamatta 1960-80-luvuilta peräisin olevia tuotantorakennuksia. Hirsiset heinäladot ja aitat ovat maalaamattomia. Rakennukset ovat harjakattoisia ja yleisimmät katemateriaalit ovat punainen tai musta/tummanharmaa huopa ja kirkas tai värillinen pelti.

Uudempia 1960-80-luvuilla rakennettuja omakotitaloja on kylän keskustassa sekä Jokelantien varrella ja mökkejä Narkausjärven rannoilla. Rakennusten mittasuhteet ja määrä sekä pihan jäsentely poikkeavat perinteisestä pihapiiristä.

Vanhojen tilojen päärakennuksia ja pihapiirejä Narkauksessa ovat mm: Keskinarkaus, Vanhanarkaus, Tyvitalo, Aapin talo, Kangas eli Anttila, Tommila, Kivipalo, Marjapalo, Pajari ja Kivalon Urheilijoiden talo.

Lähde: Narkauksen osayleiskaavan kaavaselostus, Rovaniemen maalaiskunta, 2002