• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Kylät ja kaupunginosat
Ala-Nampa
Könkäänsaaren laavu_1_AT_Könkäänsaaren esteetön luontopolku.jpgAla-Nampa sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Ala-Nampajärven rannalla, noin 40 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta. Kylän pohjoispuolella sijaitsee naapurikylä Yli-Nampa Yli-Nampajärven rannalla. Mainittua kahta järveä yhdistää kapeahko Välijoki. Ala-Nampajärvestä laskee Raudanjoki kohti etelää ja Vikajärveä, joka on myös Ala-Namman naapurikylä.

Ala-Namman kylä on kehittynyt joen varrelle, Raudanjoen reittialueelle. Raudanjoen reitti on ollut ja on paikallisille asukkaille tärkeä kulkuväylä ja kalastusalue. Reitillä oli aikaisemmin myös uittotöitä tarjoamassa lisäansioita väestölle. Ala-Namman kylän ohi kulkee Rovaniemeltä Sodankylään menevä valtatie 4, joka seurailee Raudanjoen reittiä. Kylä jääkin suurelta osin Raudanjoen reittialueen ja sitä seurailevan valtatien väliin.

Kylän lähellä on runsaasti hyviä marja- ja kalastuspaikkoja, muun muassa kalaisat Ala-Nampajärvi ja Raudanjoki. Näissä vesissä riittää kalastettavaa sekä kyläläisille että myöskin muille rovaniemeläisille. Lähialueiden lukuisat lammet ja järvet sekä kylän länsi- että itäpuolella tarjoavat vaihtelua kalastukseen ja retkeilyyn

Kylän asukasluku on noin 60. Kesäaikana kylän elämää vilkastuttavat loma-asukkaat.
Ala-Namman historiaa

Ala-Nammassa on perimätiedon mukaan ollut kiinteää asutusta noin 350 vuotta. Varhaisimmat asukkaat olivat porolappalaisia, myöhemmin Kemin ja Tornion alueen kalastajat alkoivat käydä alueella kesäisin kalastamassa. Muutamia suomalaisia (karjalaisia) on ollut myös talvisin alueella pyydystämässä turkiksia. Ala-Namman ensimmäinen verotila on perustettu vuonna 1787.

Kerrotaan, että kylän perusti Aabrahami Vuonnala, joka oli vaimonsa Kustava Vuonnalan kanssa muuttamassa Sallasta Ala-Nampaan ja ostanut talon Matti Henriksson-Nampajärveltä 1100 ruplallla joulukuun 27. päivänä vuonna 1859. Matti Henriksson-Nampajärvi myi talonsa, koska kertoman mukaan hänen vaimonsa ja tyttärensä murhattiin.

Tarinan mukaan isännän lähtiessä juhannuskirkkoon emäntä oli jäänyt lasten kanssa kotiin. Talossa oli ollut lisäksi 17-vuotias renkipoika Meltauksesta. Rengin isä oli ollut porovaras ja hän oli pelännyt poikansa kertovan hämäristä puuhistaan. Niinpä tämä oli lähtenyt Henriksson-Nampajärven taloon kirves kourassa, ja oli saapunut talolle perheen ollessa syömässä. Perhe ja renki olivat lähteneet pakoon, juosseet rantaan ja ottaneet veneen. Murhamies oli kuitenkin saanut surmatuksi perheen tyttären jo rannassa. Sen jälkeen hän oli ottanut keskeneräisen veneen ja lähtenyt pakenevien perään. Riutta-nimisessä paikassa järven toisella puolella hän oli surmannut loputkin perheen jäsenistä ja oman poikansa. Isännän tullessa kotiin kirkkomatkalta hän oli löytänyt vain homeiset puurokupit. Surmatyöt tehnyt tunnusti tekonsa kuolinvuoteellaan.

Traagisen tapahtuman jälkeen Henriksson-Nampajärvi myi talonsa pois. Talon ostaneet Vuonnalat muuttivat nimensä Alanammaksi ja alkoivat pitää ”Vanha Nampa” -tilaa. Kyläläiset pitivät tätä Alanamman kylän alkuna.

Vähitellen kylään muutti muitakin: Murtola tuli Kittilästä metsänvartijaksi järven taakse, Rapakot tulivat Alakemijoelta sekä Hotit ja Meltaukset Ounasjoelta.

Haastatteluissa tuli usein ilmeni, että Ala-Nampa ja Yli-Nampa ovat suurelta osin ns. sukukyliä: useimmat kyläläiset ovatkin tavalla tai toisella sukua keskenään.

Lähde:
Lapin Maakuntamuseon monisteita 10. ALANAMPA Peräpohjalainen Kylä, Ulla Tupala