• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Kylät ja kaupunginosat
Niesi

Niesijärven-ranta-asutusta.jpg

Niesin kylä sijaitsee Rovaniemen kaupungin pohjoisosassa. Sinne pääsee kulkemalla Sodankyläntietä noin 60 km Tiaiseen, josta käännytään vasempaan ja jatketaan vielä noin 20 km. Rovaniemeltä pääsee Niesiin myös toista kautta ajamalla Meltauksen ja Unari-Luusuan kautta. Reitille tulee mittaa noin 90 km. Niesin kylässä on asukkaita noin 20.

Pienen Niesijärven luoteispäässä sijaitseva Niesin kylä ja Niesiniemi muodostavat arvokkaan kulttuurimaiseman. Rakennuskannaltaan kylä on perinteinen ja yhdessä rantaviljelysten kanssa hyvin harmoninen. Vanhin kylän päärakennuksista on Rantaholmi, joka on 1700-luvun puolivälistä. Muut asuinrakennukset ovat 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta.

Lähde:
Museoviraston Rakennettu kultturiympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993.

Perimätietoa Niesin kylästä
Niesi on todella vanhaa asuinseutua. Kirkkaat lähteet ja kaltiot, kalaisat järvet ja lammet houkuttelivat ensimmäiset asukkaat saapumaan 1600-1700-luvulla.
Niesin vanhin rakennus on Rantaholmi, niesiläisittäin Holmila, jossa oli valtion toimesta Niesin ensimmäinen, ja pitkään ainoa puhelin. Tiettömään kylään puhelinlanka kulki Unarista. 1800-luvulla rakennettuja taloja varmuudella on mm. Vanha Siirtola ja Kujala joka on ollut kruunun torppa. Noihin aikoihin Niesijoen varressa (nykyisen uimarannan alajuoksulla) on sijainnut myös jauhomylly, josta muistona on vieläkin myllynkivet joentörmällä. Varma tieto on, että myllystä ei ollut paljoakaan jäljellä enää 1940-luvulla.

Niesin kylä koki aikamoisen onnenpotkun Lapin sodassa, kun saksalaiset eivät ilmeisesti löytäneet tiettömän taipaleen takana sijaitsevaa syrjäistä kylää, ja kylä säästyi saksalaisten hävitykseltä. Kumminkin vihollinen pääsi noin 10 kilometrin päähän Niesistä: Tiaisen ja Niesin puolessavälissä saksalaisilla sotilailla oli leiri, minne he kaivoivat mm. korsun (tarkkasilmäinen ohikulkija löytää sortuneen korsun nykyisen Niesintien puolestavälistä). Sotilaat ilmeisesti turhautuivat etsimään Niesiä tai heille tuli kiire suomalaisia sotilaita karkuun. Joka tapauksessa Niesi säästyi tuholta.

Sodanjälkeen Niesi eli pitkään virkeänä erämaakylänä, johon kulki 22 km pitkä vaikeakulkuinen kärrypolku. Uusia perheitä syntyi, taloja rakennettiin ja lapsia syntyi paljon. Suurimpia sukuja Niesissä ovat Luosujärven ja Holmin suvut.

1950-luvulla alettiin suunnittelemaan tietä Niesiin, joka valmistui 50-luvun puolivälin jälkeen. Samoihin aikoihin ruvettiin puhumaan tulevasta Vasakairan savottatyömaasta, josta elantoa riitti monelle kyläläiselle 15-20 vuodeksi ja johon palkattiin satoja työntekijöitä. Kylällä meni lujaa. Niesi sai tien myötä oman linja-auto yhteyden Rovaniemeltä, jota kesti vuoteen 1983. Uusi koulurakennus valmistui 1950-luvulla, samoihin aikoihin kuin tie. Kylä eli 1950-60-luvuilla kukoistustaan. Silloin siellä oli mm. kaksi kauppaa ja kolmas Vasakairan työmaalla. Viimeinen kauppa laittoi ovensa kiinni 1980-luvun alkutaipaleella. 1960-luvun puolessavälissä oppilaat alkoivat käydä vähiin ja koulu lakkautettiin 1972.

Sähköt Niesi sai vasta tammikuussa 1975 ja oli taatusti siinä Rovaniemen seudun viimeisiä kyliä.

Nykyään Niesi uinuu ruususen unta. Kesämökkiläiset tuovat kesäisin jonkin verran elämää. Montakaan vakituista asukasta ei kuitenkaan ole. Kylätoimikunta ei ole toiminut vuosiin. Perikuntien omistuksissa olevat talot ovat talvet asuttamattomina ja kovalla työllä aikoinaan raivatut pellot kasvavat umpeen toisensa perään. Mutta ehkä Niesikin herää joku päivä jälleen kukoistukseen.

Laatinut:
Juhani Nordberg vuonna 2007