Peliriippuvuus

Pelimaailma vaatii pelisilmää. Suurimmalle osalle pelaajista pelaaminen voi olla harrastus tai tapa viettää aikaa ystävien kanssa. Pelaaminen yhdessä antaa tilaisuuden rentoutua ja irtautua arjesta. Aina kuitenkaan asia ei ole näin. Osalle pelaajista pelaaminen saattaa muodostua ongelmaksi. Tällöin puhutaan peliriippuvuudesta ja silloin pelaamisesta koituu enemmän haittaa kuin hyötyä. Peliriippuvuuteen vaikuttavat monitahoiset syyt. 

Rahapelaamisella tarkoitetaan kaikkea sellaista pelaamista, jossa pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoista. Rahapelejä ovat muun muassa suomalaisten suosimat lotto, rahapeliautomaatit ja raaputusarvat, sekä esimerkiksi ruletti, toto ja nettipokeri. Suurin osa rahapeleistä on onnenpelejä, jotka perustuvat puhtaasti sattumaan ja tuuriin. Rahapelitoimintaa saavat Suomessa järjestää Raha-automaattiyhdistys (RAY), Veikkaus Oy ja Fintoto Oy. 

Ongelmapelaamisen syitä on useita. Rahapelaaminen saattaa muuttua ongelmalliseksi esimerkiksi vaikean elämäntilanteen tai elämänkriisin myötä. Joskus ongelmat muilla elämänalueilla voivat synnyttää peliongelman. Tällaista peliongelmaa kutsutaan ns. pakopelaamiseksi, ja siinä ahdistavaa elämäntilannetta tai murhetta paetaan rahapelien pariin.

Yleisimpiä rahapelaamisen haittoja ovat taloudelliset vaikeudet, ja liiallinen rahapelaaminen voi horjuttaa myös taloutta. Nuorella iällä aloitettu rahapelaaminen saattaa ongelmalliseksi muuttuessaan johtaa pikavippien ottamiseen ja pidemmällä aikavälillä luottotietojen menettämiseen. Luottotietojen menettäminen puolestaan voi vaikuttaa tulevaisuudessa esimerkiksi asunnon ja työpaikan saantiin. Myös alle 18-vuotiaat voivat velkaantua pelaamisen takia lainatessaan pelirahaa kavereiltaan ja läheisiltään.

Jos huomaat, että tarvitset tukea ja apua rahapeliongelmaasi, on tärkeää keskustella ongelmasta jonkun luotettavan ystävän tai perheenjäsenen kanssa. Jos läheisten tuki tai oma apu eivät tuo helpotusta tilanteeseen, on syytä hakea ulkopuolista apua. Ongelmapelaamiseen voi hankkia apua itse esimerkiksi netistä, vertaistukiryhmästä tai ammattilaiselta. Tukea voi saada yksin tai ryhmässä, myös verkossa tai puhelimitse. Rahapeliongelmaan voit hakea apua koulun oppilas- tai opiskelijahuollosta tai hakeutua hoitoon oman kunnan tai A-klinikan ylläpitämälle nuorisoasemalle. 

Tietokone ja konsolipelaaminen 

Pelaaminen on yleinen harrastus ja ajanviettotapa: lähes kaikki kouluikäiset pelaavat tietokone- ja konsolipelejä ainakin satunnaisesti. Pelaamisesta on tullut merkittävä osa lasten ja nuorten kulttuuria. Peleistä haetaan viihdettä, jännitystä ja uusia haasteita ja niissä voi luontevasti testata omia rajoja, leikitellä erilaisilla rooleilla ja saada uudenlaisia kokemuksia. Monissa peleissä yhdistyvät kilpailullinen pelaaminen ja tarinoiden rakentamisen perinne. Ne ovat kuin yhteisesti kerrottavia satuja, joiden etenemisessä pelaajalla on aktiivinen rooli. Peleillä on tutkitusti monia hyviä vaikutuksia esimerkiksi kielelliseen kehitykseen, avaruudelliseen (tilan) hahmottamiseen sekä silmä-käsikoordinaatioon. Oikein valitut pelit (pelien ikärajoista ja sisällöistä) kohtuullisesti pelattuna voivat parhaimmillaan tukea lapsen ja nuoren kehitystä ja oppimista.

Milloin on syytä huolestua?

 Jos pelaaminen on alkanut vaikuttaa vuorokausirytmiin, sillä on vaikutusta ihmissuhteisiin, opiskeluun, terveyteen tai toimeentuloon, on pelaamisesta muodostunut ongelma ja asialle tulisi tehdä jotain. Elämänhallinna ja hyvinvoinnin lisäksi ongelmallinen pelaaminen saattaa heikentää myös tulevaisuuden mahdollisuuksia esimerkiksi tilanteissa, joissa opiskelu kärsii liiallisen pelaamisen takia. 

Voit pohtia omaa pelaamista seuraavien kysymysten avulla:

Pelaatko toistuvasti pidempään kuin aluksi suunnittelit?
Oletko ollut poissa töistä tai koulusta pelaamisen takia?
Hallitseeko pelaaminen jatkuvasti ajatuksiasi myös silloin, kun et pelaa?
Oletko laiminlyönyt omaa hyvinvointiasi pelaamisen takia?
Pakenetko toistuvasti huoliasi peleihin?
Ovatko läheisesi olleet huolissaan pelaamisestasi?
Tapaatko kavereita virtuaalimaailman ulkopuolella?
Hallitsetko mielestäsi omaa pelaamistasi?
Onko pelaaminen pysynyt hauskana ja innostavana?

Peliriippuvuus on monitahoinen ilmiö, eikä siitä ole olemassa yhtä vakiintunutta määritelmää. Monesti runsaan pelaamisen rajana pidetään yli neljä tuntia vuorokaudessa ylittävää kohtuullisen säännöllistä pelaamista. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria ja ajankäytön lisäksi tulee tarkastella pelaamisesta aiheutuneita haittoja. (Lähde: Nuortenlinkki: 2016) 

Päivitetty 8.7. 2016