• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Perhe- ja sosiaalipalvelut
RoVaKan historia

Mistä kaikki alkoi?

Tausta

Rovaniemen Vammaisten Yhteistyöjärjestö perustettiin 4.11.1981. Kyseisenä vuonna vietettiin Kansainvälistä Vammaisten Vuotta. Vuoden teemana YK julisti vammaisten oikeudet täyteen osallistumiseen ja tasa-arvoon. YK:n vammaisten vuosikymmenen 1983-1992 vammaisia koskevassa yleismaailmallisessa toimintaohjelmassa tarkoituksena oli edistää vammaisuuden ehkäisemistä, vammaisten kuntoutusta sekä vammaisten täyttä osallistumista yhteiskunnalliseen elämään ja heidän tasa-aroaan koskevien tavoitteiden toteuttamista.

Rovaniemellä ei ollut 1980-luvun alussa vammais- ja kansanterveysjärjestöjen välillä kiinteää yhteistyötä, vaan järjestöt hoitivat toimintaansa kukin tahollaan oman keskusliittonsa tukemana ja ohjaamana. Toki järjestöjen kesken oli jonkin verran vuorovaikutusta erilaisten teemojen kautta samoin kuin informaatiota liikkui useissa yhdistyksessä yhtä aikaa toimivien jäsenten kautta, mutta systemaattisuus ja yhteisten päämäärien suuntaan toiminen puuttui.

Rovaniemen kaupunki asetti vuodelle 1981 Vammaisten vuoden toimikunnan, jonka puheenjohtajaksi nimettiin erityisopettaja Erkki Mäntyniemi ja sihteeriksi koulupsykologi Raija Talikka. Toimikunta järjesti vammaisjärjestöille paneelitilaisuuden 14.5.1981, jossa kaupungin viranhaltijat ja keskeiset luottamushenkilöt vastasivat järjestöjen tekemiin aloitteisiin ja kysymyksiin. Toimikunta teki toimikautensa aikana kaupunginhallitukselle aloitteen vammaisneuvoston perustamisesta, mutta tämä ei asialle lämmennyt ja esitys hylättiin lähinnä toiminnasta aiheutuvien kustannusten vuoksi. Vuoden aikana esiin nousseet järjestöt olivat kuitenkin tutustuneet lähemmin toisiinsa, minkä pohjalta syntyi ajatus selvittää yhdessä jonkinlaisen yhteisen toimielimen perustamista. Valmistelevaan työryhmään valittiin puheenjohtajaksi Jaakko Runtti CP-yhdistyksestä ja sihteeriksi Hilkka Martti Rovaniemen Reumayhdistyksestä.

Yhteistyöelin syntyy

Työryhmän selvitystyön tuloksena päätettiin perustaa paikkakunnalle yhteistyöelin, joka sai nimekseen Rovaniemen seudun vammaisten yhteistyöjärjestö. Vaikka nimi sinällään koettiin selkeäksi, muutama järjestö ei tunnistanut itseään vammaisjärjestöksi eikä liittynyt mukaan. Jäseniksi liittyi järjestön perustamisvuonna 13 yhdistystä: Invalidiliiton Palvelutalon Asukasyhdistys, Lapin Invalidit, Lapin CP-yhdistys, Lapin Kuulonhuoltoyhdistys, Lapin Kuulovammaisten lasten tuki, Lapin Näkövammaiset, Lapin Psoriasisyhdistys, MS-kerho, Napapiirin Keuhkovammayhdistys, Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys Lapin osasto, Rovaniemen kaupungin Kehitysvammaisten Tuki, Rovaniemen Reumayhdistys ja Rovaniemen Sydänyhdistys. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Olavi Lahtinen Rovaniemen Reumayhdistyksestä, varapuheenjohtajaksi Hilkka Martti samasta järjestöstä ja sihteeriksi Anja Maunula Lapin Näkövammaisista.

Toiminnan periaatteet

Järjestön toiminta pohjautui perustamisvaiheessa hyväksyttyyn yhteistyösopimukseen, jonka sisältöä tarkistettiin vuonna 1986 hyväksymällä jäseniksi myös Rovaniemen maalaiskuntaa kotipaikkakuntana pitävät vammaisjärjestöt sekä vammaisneuvoston järjestöjäsenten valintaa koskevat periaatteet. Molemmat asiat tulivat ajankohtaisiksi kuntien yhteisen vammaisneuvoston perustamisen myötä.

Keskeisinä periaatteina toiminnassa oli, ettei järjestöä katsottu aiheelliseksi rekisteröidä. Perusteina tälle nähtiin, ettei järjestö saa kilpailla perusjärjestöjen kanssaniukoista julkisista toiminta-avustuksista. Perusjärjestöjen roolia omassa tehtävässään korostettiin eikä yhteistyöelimestä haluttu tehdä niiden yläpuolelle kahlitsevaa varjoa. Jokaisen järjestön itsenäisyyttä ja perustehtävää kunnioitettiin ja olihan jokaisella oma valtakunnallinen kattojärjestönsä.

Myös jäsenjärjestöjen tasapuolinen kohtelu yhteistyöelimen toiminnassa oli keskeinen tavoite, josta pidettiin tarkasti kiinni. Tämä tarkoitti, ettei jäsenmäärältään suurempi jäsenyhdistys ollut erityisasemassa pieniin yhdistyksiin nähden, vaan periaatteena edustuksissa oli järjestö/ henkilö yhdistyksen koosta riippumatta. Henkilövalinnoissa edustuksia kierrätettiin ja pyrittiin samalla mahdollisimman laajaan sairaus- ja vammatyyppien edustavuuteen.

Koska yhteistyöelin rekisteröimättömänä ei saavuttanut juridisen toimijan roolia, yhdistyksen talous suunniteltiin jäsenjärjestöjen vuotuisen jäsenmaksun pohjalle. Yhteiset retket ja tapahtumat budjetoitiin tapauskohtaisesti ja tarvittaessa myös yhteistyökumppaneiden tuella.

Perustamiskokous 4.11.1981

Yhteistyöjärjestön perustamiskokoukseen osallistuivat: Kalevi Majava ja Anja Maunula Lapin Näkövammaiset, Mikko Rajatalo MS-kerho, Pertti Ollonen Invalidiliiton Asukasyhdistys, Paavo Saikkonen Kehitysvammaisten Tuki, Hilkka Martti ja Olavi Lahtinen Rovaniemen Reumayhdistys, Kalevi Collin Napapiirin Keuhkovammayhdistys, Pentti Raappana, Aino Karhu ja Rauha Marttala Lapin Invalidit, Ritva Ristimäki ja Marja Peuraniemi Rovaniemen Sydäntautiyhdistys, Maija-Liisa Tapio Lapin Kuulovammaisten lasten Tuki, Katri Vienola Lapin Kuulonhuoltoyhdistys, Anja Kettunen ja Marja-Liisa Tikkanen Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen Lapin osasto sekä Jaakko Runtti Lapin CP-yhdistys.

Virstanpylväitä matkan varrelta

Ensimmäisten toimintavuosien aikana järjestö haki toimintaan suuntaa ja muotoja. Tärkeimpinä alkuvaiheen tavoitteina oli tutustua eri järjestöjen rakenteeseen, jäsenistöön sekä sairauksien ja vammojen erityispiirteisiin ja niistä aiheutuviin ongelmiin. Ennakkoluuloja vammaisryhmien kesken näytti alkuvaiheessa olevan runsaasti, mutta vuosien myötä suvaitsevaisuus ja ennen kaikkea tietämys toisista kasvoi. Vähitellen yhteiset toimintalinjat ja tavoitteet löytyivät, jolloin käytännön toiminnassa päästiin luomaan väyliä yhteiskunnan toimintakenttiin ja päätöksentekoon. Varsinainen edunvalvontatyö erityisesti kuntatasolla edellytti päätöksentekojärjestelmän opettelua ja yhteistyökumppaneiden löytämistä.

Yhteistyöjärjestö on tehnyt vuosien aikana runsaasti aloitteita ja käynyt lähetystöinä päättäjien luona. Keskeisinä vetoomuksina näissä on ollut vammaisten huomioiminen julkisessa rakentamisessa ja palvelujen tuottamisessa. Vammaisten elämää koskevat merkittävät lakimuutokset tuovat aina suurta pelkoa elinolosuhteiden heikkenemisestä. Esimerkkinä alkuvuosien uhkista toimii VALTAVA-lainsäädännön voimaantulo. Tuolloin vuonna 1984 yhteistyöjärjestö vei mm. kaupunginhallitukselle valtakunnallisen vetoomuksen kaupunginhallitukselle vammaispalvelujen säilyttämisestä ja tulevien ostopalvelujen käyttöönotosta.

Myönteisiä, selviin tuloksiin johtaneita aloitteita tehtiin jo ensimmäisinä toimintavuosina. Erityisryhmien liikunta nousi mm tuolloin, vuonna 1984 tärkeäksi yhteiskunnalliseksi painopistealueeksi. Konkreettisena toimenpiteenä valtio myönsi kunnille valtionapuja perustettaviin erityisryhmien liikunnanohjaajan virkoihin. Yhteistyöjärjestö teki kaupungille ja maalaiskunnalle sekä lääninhallitukselle aloitteen virkojen perustamisesta. Rovaniemen kaupunki suhtautui asiaan heti myönteisesti ja perusti kyseisen viran vuonna 1986. Maalaiskunta ilmoitti hoitavansa erityisryhmät muiden liikutettavien sisällä ja lääninhallitus totesi asian kuuluvan peruskunnille.

Aloite vammaisneuvoston perustamisesta Rovaniemen kaupunkiin tehtiin sitten vuoden marraskuussa 1985. Toimenpide edellytti järjestön vetovastuussa olevilta tarkkaa ja päämäärätietoista valmistelua ja taustojen selvittelyä. Esitys tehtiin ja tähän 16 jäsenjärjestön allekirjoittamaan aloitteeseen kaupunginhallitus kyseli maalaiskunnan halukuutta tulla mukaan yhteiseen neuvostoon. Asian etenemistä hallinnoissa pyrittiin valvomaan mahdollisimman tarkkaan järjestön suunnasta. Vuonna 1988 voimaan tulevasta vammaispalvelulaista voitiin ennakoida lain sisältävän kunnille vammaisneuvojen perustamissuosituksen. Tämän arveltiin osaltaan vaikuttavan asian myönteiseen ratkaisuun ja edistävän myös maalaiskunnan mukaan lähtöä. Vastaus olikin myönteinen ja molempien kuntien yhteinen vammaisneuvosto näki päivänvalon 2.6.1986. Sen sisältö ja rakenne vastasivat yhteistyöjärjestön esittämää mallia: 5 järjestöjen edustajaa, molempien kunnanhallitusten edustajat sekä teknisen, sosiaalitoimen ja terveystoimen edustajat. Vammaisneuvoston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin yhteistyöjärjestön puheenjohtaja Hilkka Martti.

Yhteistyökumppanit

Järjestö on pyrkinyt alusta saakka hakemaan mahdollisimman pysyviä yhteistyökumppaneita mukaan toimintaan. Syntyneistä verkostoista on ollut erityisen suurta apua käytännön työskentelyssä ja samalla on voitu välittää tietoa erilaisista sairauksien ja vammojen tuomista ongelmista ja tarpeista. Alkuvuosien tärkeistä yhteistyökumppaneista ansaitsee maininnan SPR:n ystäväpalvelu ja järjestön silloinen toiminnanjohtaja Satu Tauro. Monet olivat ne hauskat kevättalven bussiretket Seitarantaan, jossa oli tarjolla kaikenlaista lystiä ja ohjelmaa moottorikelkka-ajeluista lähtien. Siinä muodossa ja sillä osallistujajoukolla, jossa mukana paljon vaikeavammaisia ihmisiä, toiminta ei olisi ollut mahdollista ilman tukijoita ja avustajia.

Sittemmin vuosien myötä yhteistyökumppanit ovat vaihdelleet ja järjestön kasvaessa myös verkosto on laajentunut. On tullut mukaan virallisempia ja vähemmän virallisia yhteistyötahoja, mutta kaikkein tärkeintä on tietenkin ollut, että kanavia on syntynyt ja järjestön olemassaolo on tunnustettu.

Nykyisin yhteistyötä tehdään mm. eri järjestöjen, vammaisneuvoston, kunnan, seurakunnan, läänin vammaistyöryhmän, Lapin yliopiston ja Rovaniemen terveys- ja sosiaalialan oppilaitoksen kanssa. Molempien kuntien, kaupungin ja maalaiskunnan kautta on saatu käytännön apua mm. kokouskutsujen ja jäsenkirjeiden postitukseen. Myös taloudellista tukea on saatu tehtyihin yhteisretkiin. Yhteistyö vammaisneuvoston kanssa on luonnollisesti varsin kiinteä viiden järjestöjäsenen kautta. Järjestön perustehtäviinhän kuuluu asettaa vammaisneuvostoon kaksivuotiskaudeksi järjestön edustajaehdokkaat ja heille varahenkilöt. Käytäntönä on myös ollut, että neuvoston puheenjohtajaksi valitaan järjestöedustaja. Viime vuosien aikana vapaaehtoistoimintajärjestö Neuvokas on muodostunut varsin kiinteäksi yhteistyökumppaniksi. Neuvokkaan kokeilutoiminnan avulla järjestö on saanut tuntuvaa taloudellista apua mm. maksuttomasta sihteeripalvelusta ja työskentelytiloista ja –välineistä.

Haasteita

Tulevaisuuden haasteita nyt 25-vuotistaivaltaan juhlivalle Rovaniemen Vammais- ja Kansanterveysjärjestöt ry:lle nousee niin yhteiskunnasta kuin omalta toimintakentältäkin. Kuinka saada yhteistyöjärjestö pysymään kiinnostavana ja uskottavana yhteisenä äänitorvena, jonka ääntä kuunnellaan? Edelleen kuinka saada mukaan aktiivisia järjestöihmisiä, jotka jaksavat toimia yhteisten asioiden puolesta ja puhaltaa yhteiseen hiileen.

Keskeisenä paikallisena tehtävänä on myös valvoa vuonna 2005 valmistuneen Rovaseudun vammaispoliittisen ohjelman käytännön toteutumista ja arvioida sen toimivuutta yhteistyössä vammaisneuvoston kanssa. Tämän varsin kattavan vammaispoliittisen ohjelman laatimiseen järjestö osallistui aktiivisesti jäsenjärjestöjensä kanssa. Myös Lapin läänin vammaispoliittisen ohjelman toteutumista seurataan läänin vammaistyöryhmässä olevien järjestön edustajien kanssa.

Ulkoisina, yhteiskuntaan liittyvinä haasteina järjestöllä on valvottavanaan kenttä, jossa erityisesti vammaisia koskevan lainsäädännön aiheuttamat uhkat vaativat jatkuvaa seuraamista ja ajan tasalla pysymistä. Meneillään on mm. vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämisprosessi. Asian käsittely näyttää edelleen siirtyvän seuraavalle eduskuntakaudelle. Myös keskustelu henkilökohtaisen avustajan saamisesta subjektiiviseksi oikeudeksi ja samoin kuin riittävien tulkkipalvelujen saatavuus muodostavat tämän hetken kriittisiä kipupisteitä. Samoin omaishoitajajärjestelmän rahoituksen takeltelu ja kuljetuspalveluihin liittyvä keskitettyjen palvelujen järjestelykokeilu tuottavat suurta riesaa ja epävarmuutta niiden varassa elävien ihmisten arkeen. Tuoreen hoitotakuun toteutuminen askarruttaa erityisesti kroonisia sairauksia potevia. Järjestöllä riittää siis tulevaisuudessakin haasteista työkenttää. Toivokaamme, että yhteinen työ kiinnostaa jatkossakin ja, että rohkeita edunvalvontatyöntekijöitä riittää!

Kalenteri
Calendar
Title and navigation
Title and navigation
<<<syyskuu 2016><<
syyskuu 2016
xmtktpls
35   1234
36567891011
3712131415161718
3819202122232425
392627282930  
40