• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Perhe- ja sosiaalipalvelut

Toimeentulotuki

Toimeentulotuki on viimesijainen henkilön ja perheen vähintään välttämätöntä toimeentuloa turvaava etuus. Yksilöllä on vastuu omasta elatuksestaan ja lailla säädetyssä laajuudessa puolisonsa ja sekä alaikäisten lastensa elatuksesta. Oikeus saada toimeentulotukea syntyy, kun henkilö ei voi saada toimeentuloa ansiotyöllään tai yrittäjä toiminnallaan tai toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla eikä hän voi elättää itseään muillakaan tuloillaan tai varoillaan, häneen nähden elatusvelvollisen huolenpidolla tai muulla tavalla.  Tuen maksaminen perustuu toimeentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997). Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta ja se määrätään lain mukaan yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa.

Perustoimeentulotuki
Perustoimeentulotukeen sisältyy perusosa, jolla pitää lain mukaan kattaa ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset ja puhelimen käytön. Perusosa on yksinasuvalla 485,50  euroa kuukaudessa (v. 2016).

Perusosan lisäksi perustoimeentulotuella katettavia menoja ovat asumistukilain 6 §:n mukaiset asumismenot (esim. vuokra tai vastike, vesimaksu, lämmityssähkö), vähäistä suuremmat terveydenhuollon menot, taloussähkölasku ja kotivakuutusmaksu. Huomioithan, että nämä menot otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina ja kunnalla on oikeus arvioida esim. vuokran määrän suuruutta toimeentulotuesta päätettäessä. Asuminen tulisi järjestää tarpeen ja käytettävissä olevien tulojen suhteen tasapainossa.

Täydentävä toimeentulotuki
Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät niin sanotut erityismenot, joita ovat lasten päivähoidon maksu, muut kuin perusmenoina hyväksyttävät asumismenot (esim. muutosta aiheutuvat kustannukset) sekä henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista ja tarpeista aiheutuvat menot. Menon huomioimiseksi on hakijan pystyttyävä perustelemaan menon tarpeellisuus toimeentulotuen myöntämiskriteerit huomioiden (kts. toimeentulotukiohje).

Toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen ansiotuloista vähintään 20 prosenttia, mutta enintään 150 euroa kuukaudessa voidaan jättää huomioimatta tukea myönnettäessä. Tavoitteena on edistää toimeentulotukea saavien työllistymistä.

Ehkäisevä toimeentulotuki
Varsinaisen toimeentulotuen lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea, jonka tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja tukea henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi. Päätöksen asiassa tekee aina sosiaalialan ammattihenkilö, joka arvioi hakijan vaatimusta ja tilannetta yleensä henkilökohtaisen asioinnin yhteydessä.