• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Perhe- ja sosiaalipalvelut

Menetelmät

Menetelmiä on Rovaniemellä useita. Menetelmän valinnassa käytetään apuna huolen vyöhykkeistöä. Siinä jokainen sijoittaa itsensä kohtaan, joka parhaiten kuvaa omaa huolta tilanteessa. Huoli ei ole kaikilla sama! Huolen vyöhykkeistö auttaa sinua ymmärtämään ja kuvaamaan huolesi tason.

Huolen vyöhykket

Huolen vyöhykkeitä on neljä. Huoli nähdään jatkumona, jonka yhdessä ääripäässä on
tilanne, johon ei liity huolta ja toisessa ääripäässä suuren huolen tilanne.
Huolen vyöhykkeistö on kielikuva ja sen rajat ovat joustavia. Vyöhykkeet eivät 
varsinaisesti sijaitse missään, eivätkä huolet arjessa sijoitu minkäänlaisiin tarkkarajaisiin vyöhykkeisiin.
Vyöhykkeet ovat sen sijaan yritys muodostaa kieltä, jolla päästään puhumaan itse
kunkin kokonaisvaltaisista kokemuksista.
Huolen vyöhykkeistön avulla itse kukin arvioi huolensa sen hetkistä astetta suhteessa
omiin toimintamahdollisuuksiinsa.Hän myös kartoittaa lisävoimavarojen tarvetta.
Kahdella henkilöllä saattaa olla hyvinkin eriasteinen huoli kohdatessaan samaa tilannetta.
Huoli on aina henkilökohtainen kokemus, joka liittyy ennakointiin omista 
toimintamahdollisuuksista tilanteessa. Huoli muuttuu, kasvaa tai hälvenee, kun omat toimintamahdollisuudet lisääntyvät tai heikkenevät.
Huolen vyöhykkeistöä EI SAA käyttää asiakkaiden, oppilaiden, perheiden tai ylipäätään kenenkään luokittelun tai rekisteröinnnin välineenä. Se on tarkoitettu vain omien työskentelysuhteiden kulloisenkin tilanteen sekä yhteistyötarpeiden jäsentelyyn.


                                                

EI HUOLTA  PIENI HUOLI TUNTUVA HUOLI  SUURI HUOLI 
Minulla ei ole huolta lainkaan. Asiat sujuvat juuri niin kuin niiden pitääkin sujua.             Huoli tai ihmettely
on käynyt mielessäni
Huoleni on jo tuntuva Huoleni on erittäin suuri.

Luotan täysin omiin toimintamahdollisuuksiini.        

Luotan edelleenkin, että omat toiminta-mahdollisuuteni ovat hyvät.
           
Omat voimavarani ovat ehtymässä.

Minusta tuntuu, että joku on suuressa hädässä tai jopa vaarassa


Ajattelen, että jatkan samalla tavalla tästä
eteenkinpäin.

           
Ajatukset lisävoimavarojen tarpeesta ovat silloin tällöin käyneet mielessäni.
            Lisävoimavaroja ja kontrollia tarvitaan lisää.                  Tilanteeseen on saatava muutos heti.

 

Kun Sinulla ei ole huolta tai huoli on pieni 

1. Lapset ja Nuoret puheeksi -menetelmä
Menetelmää voi käyttää esim. terveydenhoitaja, opettaja päiväkodissa ja koulussa. Voidaan käyttää myös tilanteissa, missä alaikäisen huoltaja on aikuispalveluiden asiakkaana. Keskusteluissa käydään läpi suojaavat ja haavoittavat asiat lapsen elämässä. Päämäärä on tukea vanhemmuutta ja lasten kehitystä, kun vanhemmilla on vaikeuksia. Tarvittaessa lisäapua, jatketaan lapsi&perhe neuvonpidolla. 

2. Lapsi & perhe neuvonpito
Tämä menetelmä otetaan käyttöön, jos Lapset ja Nuoret puheeksi -menetelmä ei ole tuottanut toivottua tulosta. Neuvonpitoon otetaan mukaan asian ratkaisemisen kannalta tärkeitä ihmisiä.

3. Huolen puheeksiottamisen ennakointimenetelmä
Keskustelun voi käynnistää asiakas tai työntekijä, jos heillä on huoli jostakin asiasta. Vuoropuheluun voi tilata myös verkostokonsultin johtamaan keskustelua. Voidaan käyttää esim. työhyvinvoinnin työkaluna esimies--työntekijä-keskusteluissa. 
        
4. Asiakas- tai huoltajapalaveri
Menetelmä sopii parhaiten tilanteeseen, jossa huoli on vielä pieni tai tuntuva ja tilanteeseen voi liittyä useita toimijoita. Ulkopuoliset verkostokonsultit takaavat, että jokainen osallistuja tulee kuulluksi. Jatkosta tehdään yhteinen toimintasuunnitelma, jota kokoonnutaan arvioimaan sovitun ajan kuluttua.
Palavereissa voidaan käsitellä mm. lapsen huoltajuutta, kiusaamistilanteita, kuntoutussuunnitelmia, henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevia asioita sekä työntekijä-asiakas-suhteen luottamuksen rakentamista ja esimies-työntekijä-suhteen luottamuksen rakentamista.

5. Työnohjaus
Työnohjauksen tavoitteena on auttaa jaksamaan ja onnistumaan työssä. Menetelmä tukee
kehittymistä omassa ammatissasi. Työnohjaus sopii yksilölle, ryhmälle tai koko työyhteisölle.

6. Hyvien käytäntöjen dialogi
Hyvien käytöntöjen dialogit ovat avaus työ- tai muiden yhteisöjen dialogiseen kehittämiseen. Dialogeissa paikannetaan arjen työhön liittyviä tai lasten ja nuorten kohdalla esimerkiksi elämään tai koulunkäyntiin liittyviä tilanteita. Lisäksi jaetaan omaa ja yhteisön osaamista. Dialogit auttavat myös saamaan esiin hiljaista tietoa ja kehittelemään käytäntöjä yhdessä.
   

Kun Sinulla on tuntuvaa huolta tai huoli on suurta


7. Läheisneuvonpito
Menetelmää käytetään vaativissa lastensuojelun, vanhustenhuollon, vammaistyön, mielenterveys- ja päihdetyön tilanteissa. Tavoitteena on tukea aikuisia, lapsia ja perheitä selviytymään arjessa läheisverkoston ja viranomaisverkoston yhteistyön avulla. Hyviä kokemuksia menetelmän käytöstä on saatu myös päiväkodeista, koulukuraattoreiden työstä ja nuorten rikoksentekijöiden huollosta.
    
8. Perheinterventio
Perheinterventiota voidaan käyttää esim. tilanteessa, jos jollakin perheenjäsenellä on vakava sairaus. 
Prosessi koostuu useista tapaamisista, joissa perhe on yhdessä ja kukin yksin perheinterventiokliinikon kanssa. Tarkoituksena on hälventää perheen ja perheenjäsenen huolta ja auttaa heitä puhumaan vaikeista asioista niiden oikeilla nimillä.
 
9. Työntekijäpalaveri
Työyhteisössä tulee tilanteita, joissa vuorovaikutusta tulisi lisätä työn mielekkään tekemisen mahdollistamiseksi. Työtä pitäisi kehittää, lisätä luottamusta ja ratkaista ongelmia, jotka vaikeuttavat työn tekemistä. Työnantajalla tai työntekijällä on mahdollisuus pyytää vuoropuhelun vetäjää   suunnittelun tai puhumisen ja kuuntelemisen avuksi.

10. Lähisuhde ja perheväkivallan ehkäisyn menetelmä
Väkivalta voi olla muodoltaan ruumiillista, henkistä, hengellistä, seksuaalista, taloudellista tai hoidon, avun tai huolenpidon laiminlyöntiä. Sosiaalipalvelukeskuksen työntekijöitä on koulutettu kohtaamaan asiakkaita, jotka ovat olleet väkivallan kohteena tai väkivallan uhka on läsnä.

11. Puimala
Puimala sopii työtavaksi ryhmälle, jossa on 30-3000 henkilöä koolla jakamassa kokemuksiaan ja rikastuttamassa näkemyksiään vuorovaikutteisella tavalla. Puimalaa on käytetty päättäjien, virkamiesten ja kuntalaisten palveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Kuntien välistä keskustelua on yllä pidetty puimala-menetelmällä. Esimies voi myös järjestää työtä tukevia puimaloita.
       

Nuorille tarkoitettuja ryhmässä toteutettavia menetelmiä


12. Friends
Friends on 12 oppitunnin pituinen koululaisille suunnattu ohjelma, joka tukee mielenterveyttä ja ennaltaehkäisee masennusta ja ahdistusta. Ohjelman avulla etsitään konkreettisia keinoja selviytyä huolta ja pelkoa aiheuttavista arkielämän tilanteista. Vanhempia aktivoidaan käymään keskusteluita kotona lasten kanssa huolista ja peloista. Friends onnistuessaan vahvistaa oppilaan minäkuvaa ja omanarvontunnetta sekä lisää uskoa omaan kyvykkyyteen.
Käytyään Friends-koulutuksen opettaja voi työparinsa kanssa toteuttaa ohjelman omassa ryhmässään.
   
13. Maestro- stressinhallintaryhmä
Nuorille suunnatussa ryhmässä opetellaan elämän stressitilanteissa selviytymisen taitoja, jotka lisäävät omia voimavaroja ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan hyvinvointiin. 
Ryhmää vetää koulukuraattori työparinsa kanssa.

14. Aggression hallinnan ryhmäharjoitusmenetelmä
Menetelmää käytetään kouluissa, nuorisopsykiatriassa, nuorisotyössä ja sosiaalityössä aggressiivisesti oirehtivien nuorten parissa. Menetelmä koostuu sarjasta ohjattuja ryhmätapaamisia, joissa harjoitellaan sosiaalisia taitoja, vihan hallintaa ja moraalista päättelyä.