• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Terveys

Varautuminen lintuinfluenssaan

Asutuksen läheltä löytyneeseen kuolleeseen luonnonlintuun ei tule koskea käsin. Se tulisi haudata maahan noin 40 cm:n syvyyteen. Vaihtoehtoisesti linnun voi poimia muovipussiin ja laittaa sekajätesäiliöön (ei biojätteisiin). Kuolleita lintuja käsiteltäessä on käytettävä suojakäsineitä ja pestävä kädet jälkeenpäin.

Lintuinfluenssa on lintujen virustauti.  Lintujen kuolemat eivät yleensä liity lintuinfluenssaan. Ihmiselle vaarallista H5N1-lintuinluenssavirusta ei ole toistaiseksi tavattu Suomessa. Tauti tarttuu ihmiseen linnuista erittäin huonosti. Yhtään tartuntaa luonnonlinnuista ihmisiin ei ole todettu. Ihmisissä todetut lintuinfluenssatapaukset ovat harvinaisia ja ne ovat olleet peräisin siipikarjayksiköistä. Viruksen ei ole todettu leviävän ihmisestä toiseen.H5N1-lintuinfluenssan leviäminen Eurooppaan ei sinänsä lisää laajan ihmisestä toisen leviävän epidemian uhkaa.

Lisätietoja saa lopussa olevilta internet-sivuilta.

Kuolleet luonnonlinnut

Luonnon annetaan hoitaa itse sairaat ja sairaalta vaikuttavat linnut. Niihin ei tule koskea eikä niitä tule pyydystää. Niitä ei pidä myöskään viedä kunnaneläinlääkärille tai yksityisille eläinlääkäriasemille etukäteen ilmoittamatta. Kaikki lentokyvyttömät linnut eivät ole sairaita. Kevään ja kesän edetessä joukossa on myös pesästä lähteneitä lentokyvyttömiä poikasia. 

Asutuksen lähellä yksittäisistä kuolleista linnuista luonnossa tai yksityisalueilla ei tarvitse ilmoittaa, sillä ne ovat kuolleet todennäköisesti johonkin muuhun kuin lintuinfluenssaan. Tontin omistaja on velvollinen huolehtimaan niiden siivoamisesta normaalin kunnossapidon puitteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisen linnun voi asutuksen läheisyydessä, pihapiirissä haudata maahan 40 cm:n syvyyteen sellaisenaan (ei maatumattomassa muovipussissa) tai sen voi poimia käsin koskettamatta ehjään pussiin ja panna sitten suljetussa pussissa kannelliseen sekajäteastiaan. Huolellinen käsien pesu tämän jälkeen riittää varotoimenpiteeksi.

Metsissä ja etäällä asutuksesta tai muista riskialttiista kohteista jätetään kuolleet yksittäiset linnut luontoon maatumaan.

Yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta vastaa kunta sisältäen myös kuolleiden lintujen keräämisen. Yleiseltä paikalta, missä erityisesti lapset voivat joutua kuolleiden lintujen kanssa kosketuksiin (päiväkodit, koulut, leikkipuistot, uimarannat),  on kuolleet linnut hyvä kerätä pian. Ne voi poimia itse käsin koskettamatta ehjään pussiin ja panna sitten suljetussa pussissa sekäjäteastiaan.

Suuri joukko kuolleita lintuja

Suuresta joukosta kuolleita lintuja (yli 5 joutsenta tai yli 10 muuta lintua) tulee ilmoittaa kunnaneläinlääkärille (yhteystiedot lopussa), joka päättää mahdollisista jatkotutkimuksista sekä lintujen hävittämisestä.

Vesi ja uimarannat

Alueilla, joilla linnuissa on todettu lintuinfluenssavirusta,  virusta on löydetty myös luonnonvesistä. Keittämätöntä luonnonvettä ei ole suositeltavaa juoda (purot, avolähteet), sillä luonnonvesien kautta voi levitä muita ihmiselle haitallisia taudinaiheuttajia. Uimarantoja valvotaan tavalliseen tapaan ja niitä voidaan turvallisesti käyttää ellei viranomainen anna erikseen asiasta ohjeita. Jos uimarannalta tai avantouintipaikalta löydetään useita kuolleita lintuja, asiasta on syytä ilmoittaa kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Lintuinfluenssaviruksen leviäminen talousveden välityksellä on erittäin epätodennäköistä. Tavanomaiset vedenpuhdistusmenetelmät poistavat tartuntavaaralliset virukset talousvedestä. Tarvittaessa vesilaitoksille annetaan yksityiskohtaiset ohjeet veden tehostetusta käsittelystä.

Sellaista luonnon pintavettä, josta on löytynyt runsaasti kuolleita lintuja, tai jossa voidaan muusta syystä epäillä olevan lintuinfluenssavirusta, saa käyttää ainoastaan keitettynä (esimerkiksi vapaa-ajan asunnoissa tai saunoissa).

Yhteystiedot:

Terveysvalvonnan johtaja Pälvi Palojärvi puh.  0400 295 866
Kaupungineläinlääkäreiden yhteinen puh. (016) 322 4200
Kaupungineläinlääkäri Tarja Kujala puh. 0400 397 733
Kaupungineläinlääkäri Pauliina Meri puh. 0400 397 727
Kaupungineläinlääkäri Sanna Nykyri puh.  050 593 7754
Kaupungineläinlääkäri Alisa Rauhala puh. 050 383 7239
Kaupungineläinlääkäri Päivi Riskilä puh.  040 540 5306
Kaupungineläinlääkäri Maarit Hyypiä puh. 0400 221 439, Ranua
Kunnaneläinlääkäri Pekka Salminen puh. 0400 396 941, Pello
Kaupungineläinlääkäri Emmaleena Havela, puh. 0400 262 831, Ylitornio
Kaupungineläinlääkäri Heidi Rundgren puh. 0400 398 491, Ylitornio
Kaupungineläinlääkäri Minna Harju puh. 0400 392 369, Kolari
Valvontaeläinlääkäri Maarit Salmi  puh. 050 574 9735

Terveystarkastajien päivystyspuhelin arkisin 0400 128 447
Terveystarkastaja Kimmo Aaltonen 050 461 0708
Terveystarkastaja Antero Juvani   040 7012 367
Terveystarkastaja Sini-Sisko Kilpeläinen  040 5250 260
Terveystarkastaja Jaakko Leinonen 0400 228 928
Terveystarkastaja Timo Oikkonen 050 368 2015
Terveystarkastaja Päivi Rata-Romakkaniemi  0400 368 611
Terveystarkastaja Outi Räntilä  0400 397 705
Terveystarkastaja Anna-Maija Seppänen  040 821 2707

Puisto- ja muiden yleisten alueiden kunnossapito:
Rovaniemi: 016-322 6383, 040-7547826
Ranua: Ismo Sarajärvi puh.  0400-181 765

Lisätietoja:
   
Zoonoosikeskus

Maa- ja metsätalousministeriö: Lintuinfluenssa-asetus
                  
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos:  http://www.ktl.fi/portal/suomi/osiot/tietoa_terveydesta/terveys_ja_sairaudet/infektiotaudit/lintuinfluenssa/

 ETT ry, tietoa lintuinfluenssasta alkutuotannon parissa työskenteleville : http://www.ett.fi/index.php?ryhma=151

 BirdLife Suomi ry:     http://www.birdlife.fi/suojelu/misc/lintuinfluenssa.shtml