Etusivu>Ajankohtaista>Sanna Kärkkäisen itsenäisyyspäivän puheessa Suomi tuntuu ja maistuu maailman parhaalta
  • Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Ajankohtaista
Ajankohtaista

Sanna Kärkkäisen itsenäisyyspäivän puheessa Suomi tuntuu ja maistuu maailman parhaalta

6.12.2017 14:00

"Maailman puhtain ilma – jo Helsinki-Vantaalla kuin parfyymia. Maailman raikkain vesi. Tilaa. Ohipyyhkivien ihmisten katseet, joista et saa otetta. Oma kieli kuin salakieltä muulle maailmalle. Metsän puut rivissä ja järjestyksessä, ryhdikkäinä. Vapaa, vakaa, turvallisen tuntuinen maa."

Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.

Rovaniemen Lappia-talolla vietetään tänään kaikille avointa itsenäisyyspäivän juhlaa. Juhlapuheen pitää Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen. Puheen voi kokonaisuudessaan lukea alta. 

"Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät juhlavieraat,

On upeaa viettää tänään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlapäivää yhdessä Rovaniemellä, Lapissa. 

Satavuotiaan Suomen tarinaa voi katsoa monesta eri näkökulmasta. Suomen historiaa ja itsenäistymisen tietä tarkastellessa ei voi välttyä ajatukselta, kuinka veitsenterällä Suomi on sotahistoriansa aikana ollut montakin kertaa.  Tie itsenäisyyden rakentamiseen ja säilyttämiseen on vaatinut vahvaa johtamista, taktisia taitoja, diplomatiaa ja rohkeutta. Juhlakauden kynnyksellä elokuvateatterihin saapunut tuore Tuntematon Sotilas on kääntänyt katseet tähän tiehen ja nostanut pintaan isoja tunteita. Esityksen aikana teatterisalin syvä hiljaisuus on ollut paljon puhuvaa.

Satavuotias Suomi on näyttänyt mallia muulle maailmalle. Sodasta, sodanjälkeisistä karuista ajoista ja köyhyydestä hyvinvointivaltioksi nouseminen verrattain lyhyessä ajassa tuntuu edelleen ihmeeltä. Itsenäisyyden aika on ollut lyhyt. Se on maailman historiassa silmänräpäys. Olemme melko nuori kansakunta.  Suomen tekeminen on vielä kesken. 

Suomi oli askelen edellä Eurooppaa antaessaan naisille äänioikeuden. Suomi antoi naisille poliittiset oikeudet ensimmäisenä valtiona maailmassa.  Sataa vuotta tarkasteltaessa voidaan todeta paljon edistyksellistä hyvää tapahtuneen, mutta tasa-arvo ei ole vielä itsestäänselvyys. Sukupuoli määrittää yhä yhteiskuntaa ja naisten poliittisista oikeuksista huolimatta tie johtotehtäviin on kivinen. Lasikattoa murtavien naisjohtajien ja naisjohtoryhmien jäsenten määrä kasvaa hitaasti. 

On toivottavaa, että palkkaeurot tasaantuvat henkilöiden euroiksi ja koettu syrjintä ja häirintä, oli se piilotettua tai näkyvää, kuihtuu pois. Tasa-arvottavia toimia on jatkettava edelleenkin. Haluamme varmaan kiriä vielä kiinni tasa-arvoisuuden kärkipaikkaa pitävän Islannin ja Norjan. 

Suomessa on monen tutkimuksen mukaan hyvä elää, käydä koulua, työskennellä, yrittääkin. Viime aikoina Suomi on paistatellut maailmanmedioiden listauksissa parhaana matkakohteena. Matkailumediat kuten Lonely Planet (Best in Travel 2017) ja National Geographic Traveller (Best Trips 2017) ovat antaneet matkailumarkkinoinnille hyvän nosteen. World Economic Forum nosti Suomen maiden turvallisuusvertailun ykköseksi. Brittiläinen The Telegraph antoi 18 perustelua sille, miksi Suomi on maailman hienoin maa. Eniten suitsutusta sai Suomen luonto metsineen ja järvineen, luonnonilmiöt ja luonnon kunnioittaminen.

Matkailu on Suomen voimakkaimmin kasvava teollisuuden ala. Matkailuteollisuuden bruttokansantuotteen arvon tuotanto on jo ylittänyt metsäteollisuuden ja elintarvike- ja juomateollisuuden. Viennissä matkailun arvo on 4 miljardia euroa, mikä vipuvaikutuksineen nousee 20 miljardiin. Alan kotimaisuusaste on vahva. Kuva Suomesta maailmalla on yhä useammin matkailun sävyttämä.

Lapin matkailun positiivisen kehityksen myötä katseet ovat kääntyneet entistä tiiviimmin pohjoiseen. Lappi on Suomen matkailun kasvun veturi. Viime vuonna koko maassa mitatut matkailun majoitusvuorokaudet nousivat 4 % luokkaa, Lapissa vastaavasti 13 % ja Rovaniemellä lähes 18 %.  Rovaniemellä talvikaudesta on kehittynyt huikea ja tasainen jatkumo marraskuulta aina huhtikuulle saakka. Kiitos yrittäjyyden ja vahvan yhteistyön Rovaniemellä eletään nyt tuntuvaa matkailun kasvun kautta. Lapin matkailun historia ja kansainvälinen menestys on osa Suomen satavuotistarinaa.

Markkinointityössä viimeiset vuodet ovat olleet nousujohteisia. Meillä on ollut ilo ja kunnia vastaan ottaa useita valtakunnallisia palkintoja kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa ja viestinnässä. Merkittävin näistä tunnustuksista oli viime vuonna Visit Rovaniemelle ja Rovaniemen kaupungille yhdessä myönnetty Tasavallan Presidentin kansainvälistymispalkinto. Tämä arvokas palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa palvelu- ja matkailualalle. Palkinto kertoo matkailualan arvostuksen noususta ja alleviivaa osaltaan Lapin roolia matkailun tiennäyttäjänä.

Matkailuala on Suomella töissä. Mikä parasta, näissä töissä on Suomi-neito edustettuna päästä varpaisiin, Nuorgamista Helsinkiin. Singaporessa, mittavassa lokakuisessa matkailutapahtumassa, Suomi-myyjät kävivät yhdessä lähes tuhat myyntineuvottelua kolmen päivän aikana. Jokaisen edustajan myyntiräpeissä soi Suomen puhtaus, raikkaus ja toimivuus. Elämä käsi kädessä luonnon kanssa, suomalainen luontosuhde.  

Parasta tietysti on kertoa tulevansa Joulupukin kotikaupungista. Se saa hymyn ihmisten huulille, sulattaa jään ja avaa ovet. Tai kun kerromme, että Lappi on valon maa. Meillä on alati muuttuva valo; aina kasvava tai vähenevä. Miten sen kanssa eletään? Live like locals – tee niin kuin paikalliset. Koe timantit hangella, kesäyön taika, syksyn tainnuttava pimeys. Tai kaiken paljastava ja armoton kevätpäivän valo.  

Suomen nuoruus ja suoruus. Kansa, jolla on erinomainen hiljaisuuden sietokyky. Lähes loputon vitsailun aihe. Kansainvälisten liikepartnereiden  mielestä suomalaiset ovat Pohjoismaisessa yhteistyössä ehdotonta tekijäkansaa. Siinä vaiheessa, kun ruotsalaiset ja norjalaiset kokoilevat kahvikuppeja palaveriin, suomalaiset pöydän päässä ovat jo ratkaisseet ongelman. Consider it done. -Tehemä pois, kuten Lapissa sanotaan.

Voimme aina hauskuuttaa ulkomaisia kumppaneita tarinoilla suomalaisten toimivasta arjesta. Valaista, mikä on rappuralli, mattopiiska, mattoteline tai mattolaituri. Ja miksi kaikesta tästä siisteilystä huolimatta kengät jätetään eteiseen. Tai kuvailla, miten mennään parhaille marjapaikoille:  ajetaan virvelit autonkatolla näyttävästi viuhuen, parkkeerataan harhaanjohtavasti ja hipsitään ohjan pohjaa pitkin pokkana marjamaille. 

Kansallispäivämme on itsenäisyyspäivä. Sen osalta meidän on selitettävä, ettei kyseessä ole juhlista hilpein. Satavuotias Suomi on itsenäisyydeltään vielä nuori ja kantaa ymmärrettävästi menneisyyden raskasta lastia myös juhlissaan. Ehkä tulevien satavuotisjuhlien saatossa juhlaperinteemme saa rinnalleen myös niitä valoisampia sävyjä.

Myyntimatkojen jälkeen koittaa kotiinpaluu. Miltä Suomi näyttää, miltä se tuntuu ja maistuu? Se pieni hetki siinä välitilassa, aistit avoimena, kun pieninä annoksina ja jarrutellen tarkastelet Suomea. Maailman puhtain ilma – jo Helsinki-Vantaalla kuin parfyymia. Maailman raikkain vesi. Tilaa. Ohipyyhkivien ihmisten katseet, joista et saa otetta. Oma kieli kuin salakieltä muulle maailmalle. Metsän puut rivissä ja järjestyksessä, ryhdikkäinä. Vapaa, vakaa, turvallisen tuntuinen maa. 

Maailman matkailuun Suomella on paljon hyvää uutta annettavaa. Suomi tarjoaa parhaan mahdollisen ympäristön ja arvopohjan lomille, jotka kytkevät irti niin arjen melusaasteesta kuin digitaalisesta hälinästä. Eettisiin arvoihin nojaava matkailija hakeutuu tulevaisuudessa vastuullisten matkailukohteiden pariin. Tiedostava matkailija kantaa vastuullisuuden huolta matkakohteesta ja omista toimistaan matkailijana. Eettisen arvojen nouseminen ns. egoististen arvojen rinnalle on matkakohteen kestävän kasvun osalta äärimmäisen tärkeää – erityisesti Lapille.

Pohjoisen alueen ja koko Suomen kilpailukyky pohjaa logistiseen saavutettavuuteen, osaamiseen ja työvoimaan. Koulutuksen merkitystä menestyksen tekijänä ei voi liikaa korostaa. On pidettävä paremmin huolta siitä, että osaajien joukko oikeasti kasvaa. Menestyksen elinehto on myös entistä tiiviimpi yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus, mikä konkretisoituu mm. arjen ja somen parempina käyttäytymistapoina.  Suomella on sisukkaat juuret, mistä ponnistaa ja jatkaa kasvamistaan. Yhteistyöllä Suomi on tulevaisuuteen valmis.

Arvoisat juhlavieraat, tänään on upeaa katsoa, kuinka Suomi juhlii itsenäisyyttään yhdessä maailman kanssa ikonisin kohtein. Suomea ja suomalaisuutta arvostetaan.

Suurin mahdollinen kiitos sotiemme veteraaneille rohkeudesta, sitkeydestä ja niistä uhrauksista, mitä itsenäisyyden saavuttaminen vaati. 

Mitä parhainta itsenäisyyden satavuotisjuhlaa!"