ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA VAIHTOEHTOVAIHEESSA
(120810 /TSi)
Lähtökohdat ja osayleiskaavatyön tavoitteet
Rovaniemellä on yli 20 vuotta käyty keskustelua kaupungin keskustan kaupunkikuvallisten periaatteiden linjaamisesta. Vuonna 2006 kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät uudeksi Rovaniemen kaupungiksi, jonka keskustaa ympäröi elinvoimainen maaseutu. Rovaniemen tasainen väestönkasvu sekä kehitys kaupan, hallinnon ja koulutuksen kansainvälistyvänä maakuntakeskuksena on asettanut myös kaupungin keskustan uusien haasteiden eteen. Tämä ilmenee mm. lukuisina hankesuunnitelmina ja merkittäviksi luokiteltuina asemakaavan muutosesityksinä, joita on vireillä suunnilleen 20 kpl.
Rovaniemen kaupungin tekninen lautakunta on 29.9.2009, § 131 päättänyt käynnistää keskustan osayleiskaavan laatimisen. Päätöksen mukaan kaavan tarkoituksena on ohjata keskeisen kaupunkialueen kaupunkikuvallista ja toiminnallista kehittämistä. Kaavassa määritellään reunaehdot, joiden avulla voidaan joustavasti varmistaa yksittäisten hankkeiden yhteydessä asemakaavoituksen, liikenteen ja kaupungin julkisen tilan suunnittelussa hyvän kaupunkiympäristön toteutuminen.
Suunnittelualueeseen kuuluu 1. kaupunginosa, 2. kaupunginosa sekä osia 3., 4., ja 9. kaupunginosasta. Keskustasta alueeseen sisältyy Kemijoen ja Pohjolankadun välinen alue, Ounasjoen rantaa Erkkilänsaaren kohdalle sekä rautatien eteläpuolelta Kirkkolammen alue ja Lampelan alue valtatie 4:n ja Suosiolantien välillä.
Avoin suunnitteluprosessi
Keskustan osayleiskaavatyötä ohjaa tilaajana Rovaniemen kaupunki, jonka yhdyshenkilönä toimii kaavoituspäällikkö Tarja Outila. Osayleiskaavan konsultiksi on valittu Sito Oy, jossa kaavan pääsuunnittelijana toimii arkkitehti, TkL Tuomo Sirkiä. Suunnittelutyöryhmässä on kaikkiaan 16 henkilöä, jotka edustavat mm. kaupunkirakenteellista ja -kuvallista, maisemallista, liikenteellistä, rakennushistoriallista, kaupallista, kunnallisteknistä, pilaantuneiden maiden, luonto-, hulevesi- ja meluasiantuntemusta.
Keskustan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 15.4-14.5. Samaan aikaan järjestettiin työn moninaisten tavoitteiden kartoittamiseksi kaikille avoin nettikysely. Yleisötilaisuudessa 19.5. tarkasteltiin kyselyn monipuolisia tuloksia ja kartoitettiin ideoita Rovaniemen erityisiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin lähivuosikymmeninä. Kaavan tärkeiksi asiaryhmiksi ovat kaupunkikuvallisten linjausten ohella nousseet mm. palvelujen ja kaupan kehittyminen, liikenteelliset kysymykset sekä viheraluereitit ja hulevesien johtaminen.
Tiiviissä yhteistyössä kaupungin palvelusektorien ja sidosryhmien kanssa on täsmennetty kaavan tavoitteita ja aloitettu kolmen rakennemallivaihtoehdon valmistelu. Valittavan mallin pohjalta laaditaan kaavaluonnos ja sen nähtävillä olon ja luottamuselinkäsittelyn perusteella tarvittavien tarkistusten jälkeen kaavaehdotus, joka on tarkoitus saattaa kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi maaliskuussa 2012.
Tiivistämis- ja rakentamisperiaatteita linjataan
Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä ratkaistaan maakunta- ja yleiskaavassa määritellyn keskusta-alueen tiivistämis- ja rakentamistapaperiaatteet sekä varataan tilaa yleiskaavan tavoitevuoden 2030 väestönkehityksestä sekä asuntokuntakoon muutoksesta aiheutuvalle rakentamistarpeelle.
Osayleiskaava ohjaa keskustan kaupunkialueen kaupunkikuvallista ja toiminnallista kehittämistä. Kaavamerkinnät ja -määräykset antavat asemakaavoitukselle konkreettiset reunaehdot. Keskeisenä ja haastavana tavoitteena on varmistaa hyvän kaupunkiympäristön toteutuminen joustavasti yksittäisten hankkeiden yhteydessä ja kaupungin julkisen tilan suunnittelussa.
Kaupunkistrategiasta rakentamistapaohjeisiin
Rovaniemen keskustan osayleiskaavatyön erityisenä piirteenä on myös rakentamistapaohjeiden laatiminen, mikä tällä kaavatasolla ei ole aivan tavallista. Tässä on suunnittelijoille haastetta osayleiskaavalla ohjattavien, kaupunkikuvallisesti oleellisten tekijöiden ja niiden yksityiskohtaisuuden määrittelyissä. Rakentamistapaohjeilla on yhteys kaavatyön rinnalla erillisenä kulkevaan Rovaniemen kaupungin rakennetun ympäristön laadun strategiatyöhön.
Vaihtoehtoiset rakennemallit
Keskustan osayleiskaavan mitoituksen keskeisenä lähtökohtana on asukasluvun kasvu, jonka on ennustettu olevan sunnittelualueella noin 5 000 asukkaan luokkaa vuoteen 2030 mennessä. Asumisväljyyden kasvu ja ennusteen tarkkuus huomioiden suunnittelualuelle pitäisi sijoittaa vähintään 3 000, mahdollisesti jopa 4 000 uutta asuntoa. Lisäksi on otettava huomioon palvelujen ja toimitilojen lisätarpeet.
Kaavan ohjausryhmä on valinnut kolme periaatevaihtoehtoa, joista laaditaan virtuaalimalleilla havainnollistettavat versiot. Rovaniemen keskustan kehittämistä hahmotellaan maltillisen täydentymisen, tyylikkään tiivistämisen ja mahdollisen uuden palvelukeskustan vaihtoehtojen pohjalta.
Ensimmäisessä, keskustan maltilliseen täydentymiseen perustuvassa vaihtoehdossa on pitkälti nykyinen hajautettu kaupallisten ja julkisten palvelujen verkko. Asuntorakentamisen tarpeesta suurin osa ohjataan tehokkaasti rakennettavaan Lampelaan. Keskustan tyhjiä tontteja rakennetaan. Myös tiivistymistä rakennetuilla tonteilla ja yksittäisiä kohteita keskustan reunoilla voidaan hyväksyä harkiten.
Toisessa vaihtoehdossa ohjataan keskustaa tiivistymään mahdollisilla lisäkerroksilla ja -rakennuksilla. Keskustan läpi meneviä virkistysyhteyksiä kehitetään ja näkymiä joelle pyritään avaamaan. Valtatie 4:n kattaminen voi laajentua. Lampelaan tulee merkittävästi asuntorakentamista. Kaupallisten palvelujen vyöhyke kehittyy valtatien varrella. Kuten ensimmäisessäkin vaihtoehdossa, yksittäisiä kohteita keskustan reunoilla voidaan hyväksyä harkiten.
Kolmas vaihtoehto perustuu maankäytön merkittävään tehostamiseen rautatien ja valtatie 4:n risteyksen alueella. Mm. linja-autoaseman kentälle ja huoltoasemien tilalle sijoitetaan uutta rakentamista. Keskustan läpi meneviä virkistysyhteyksiä kehitetään kuten vaihtoehdossa 2 sekä tiivistämistä ja yksittäiskohteita reunoilla sallitaan harkiten kuten vaihtoehdossa 1. Lampela on asumispainotteinen kuten vaihtoehdossa 2.
Lisätietoja:
Tarja Outila puh. 040 701 2435
Tuomo Sirkiä puh. 0400 406 891