Olet tässä: Etusivu / Kaavat ja kiinteistöt 

Tulosta sivu Lähetä sivu abc

Kaavat ja kiinteistöt

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA VAIHTOEHTOVAIHEESSA

(120810 /TSi)

Lähtökohdat ja osayleiskaavatyön tavoitteet

Rovaniemellä on yli 20 vuotta käyty keskustelua kaupungin keskustan kaupunkikuvallisten periaatteiden linjaamisesta. Vuonna 2006 kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät uudeksi Rovaniemen kaupungiksi, jonka keskustaa ympäröi elinvoimainen maaseutu. Rovaniemen tasainen väestönkasvu sekä kehitys kaupan, hallinnon ja koulutuksen kansainvälistyvänä maakuntakeskuksena on asettanut myös kaupungin keskustan uusien haasteiden eteen. Tämä ilmenee mm. lukuisina hankesuunnitelmina ja merkittäviksi luokiteltuina asemakaavan muutosesityksinä, joita on vireillä suunnilleen 20 kpl.

Rovaniemen kaupungin tekninen lautakunta on 29.9.2009, § 131 päättänyt käynnistää keskustan osayleiskaavan laatimisen. Päätöksen mukaan kaavan tarkoituksena on ohjata keskeisen kaupunkialueen kaupunkikuvallista ja toiminnallista kehittämistä. Kaavassa määritellään reunaehdot, joiden avulla voidaan joustavasti varmistaa yksittäisten hankkeiden yhteydessä asemakaavoituksen, liikenteen ja kaupungin julkisen tilan suunnittelussa hyvän kaupunkiympäristön toteutuminen.

 Suunnittelualueeseen kuuluu 1. kaupunginosa, 2. kaupunginosa sekä osia 3., 4., ja 9. kaupunginosasta. Keskustasta alueeseen sisältyy Kemijoen ja Pohjolankadun välinen alue, Ounasjoen rantaa Erkkilänsaaren kohdalle sekä rautatien eteläpuolelta Kirkkolammen alue ja Lampelan alue valtatie 4:n ja Suosiolantien välillä.

 

Avoin suunnitteluprosessi

 
Keskustan osayleiskaavatyötä ohjaa tilaajana Rovaniemen kaupunki, jonka yhdyshenkilönä toimii kaavoituspäällikkö Tarja Outila. Osayleiskaavan konsultiksi on valittu Sito Oy, jossa kaavan pääsuunnittelijana toimii arkkitehti, TkL Tuomo Sirkiä. Suunnittelutyöryhmässä on kaikkiaan 16 henkilöä, jotka edustavat mm. kaupunkirakenteellista ja -kuvallista, maisemallista, liikenteellistä, rakennushistoriallista, kaupallista, kunnallisteknistä, pilaantuneiden maiden, luonto-, hulevesi- ja meluasiantuntemusta.

Keskustan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 15.4-14.5. Samaan aikaan järjestettiin työn moninaisten tavoitteiden kartoittamiseksi kaikille avoin nettikysely. Yleisötilaisuudessa 19.5. tarkasteltiin kyselyn monipuolisia tuloksia ja kartoitettiin ideoita Rovaniemen erityisiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin lähivuosikymmeninä. Kaavan tärkeiksi asiaryhmiksi ovat kaupunkikuvallisten linjausten ohella nousseet mm. palvelujen ja kaupan kehittyminen, liikenteelliset kysymykset sekä viheraluereitit ja hulevesien johtaminen.

Tiiviissä yhteistyössä kaupungin palvelusektorien ja sidosryhmien kanssa on täsmennetty kaavan tavoitteita ja aloitettu kolmen rakennemallivaihtoehdon valmistelu. Valittavan mallin pohjalta laaditaan kaavaluonnos ja sen nähtävillä olon ja luottamuselinkäsittelyn perusteella tarvittavien tarkistusten jälkeen kaavaehdotus, joka on tarkoitus saattaa kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi maaliskuussa 2012.

 

 

Tiivistämis- ja rakentamisperiaatteita linjataan

Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä ratkaistaan maakunta- ja yleiskaavassa määritellyn keskusta-alueen tiivistämis- ja rakentamistapaperiaatteet sekä varataan tilaa yleiskaavan tavoitevuoden 2030 väestönkehityksestä sekä asuntokuntakoon muutoksesta aiheutuvalle rakentamistarpeelle.

Osayleiskaava ohjaa keskustan kaupunkialueen kaupunkikuvallista ja toiminnallista kehittämistä. Kaavamerkinnät ja -määräykset antavat asemakaavoitukselle konkreettiset reunaehdot. Keskeisenä ja haastavana tavoitteena on varmistaa hyvän kaupunkiympäristön toteutuminen joustavasti yksittäisten hankkeiden yhteydessä ja kaupungin julkisen tilan suunnittelussa.


Kaupunkistrategiasta rakentamistapaohjeisiin


Rovaniemen keskustan osayleiskaavatyön erityisenä piirteenä on myös rakentamistapaohjeiden laatiminen, mikä tällä kaavatasolla ei ole aivan tavallista. Tässä on suunnittelijoille haastetta osayleiskaavalla ohjattavien, kaupunkikuvallisesti oleellisten tekijöiden ja niiden yksityiskohtaisuuden määrittelyissä. Rakentamistapaohjeilla on yhteys kaavatyön rinnalla erillisenä kulkevaan Rovaniemen kaupungin rakennetun ympäristön laadun strategiatyöhön.

 

 Vaihtoehtoiset rakennemallit

Keskustan osayleiskaavan mitoituksen keskeisenä lähtökohtana on asukasluvun kasvu, jonka on ennustettu olevan sunnittelualueella noin 5 000 asukkaan luokkaa vuoteen 2030 mennessä. Asumisväljyyden kasvu ja ennusteen tarkkuus huomioiden suunnittelualuelle pitäisi sijoittaa vähintään 3 000, mahdollisesti jopa 4 000 uutta asuntoa. Lisäksi on otettava huomioon palvelujen ja toimitilojen lisätarpeet.

Kaavan ohjausryhmä on valinnut kolme periaatevaihtoehtoa, joista laaditaan virtuaalimalleilla havainnollistettavat versiot. Rovaniemen keskustan kehittämistä hahmotellaan maltillisen täydentymisen, tyylikkään tiivistämisen ja mahdollisen uuden palvelukeskustan vaihtoehtojen pohjalta.

Ensimmäisessä, keskustan maltilliseen täydentymiseen perustuvassa vaihtoehdossa on pitkälti nykyinen hajautettu kaupallisten ja julkisten palvelujen verkko. Asuntorakentamisen tarpeesta suurin osa ohjataan tehokkaasti rakennettavaan Lampelaan. Keskustan tyhjiä tontteja rakennetaan. Myös tiivistymistä rakennetuilla tonteilla ja yksittäisiä kohteita keskustan reunoilla voidaan hyväksyä harkiten.

Toisessa vaihtoehdossa ohjataan keskustaa tiivistymään mahdollisilla lisäkerroksilla ja -rakennuksilla. Keskustan läpi meneviä virkistysyhteyksiä kehitetään ja näkymiä joelle pyritään avaamaan. Valtatie 4:n kattaminen voi laajentua. Lampelaan tulee merkittävästi asuntorakentamista. Kaupallisten palvelujen vyöhyke kehittyy valtatien varrella. Kuten ensimmäisessäkin vaihtoehdossa, yksittäisiä kohteita keskustan reunoilla voidaan hyväksyä harkiten.

Kolmas vaihtoehto perustuu maankäytön merkittävään tehostamiseen rautatien ja valtatie 4:n risteyksen alueella. Mm. linja-autoaseman kentälle ja huoltoasemien tilalle sijoitetaan uutta rakentamista. Keskustan läpi meneviä virkistysyhteyksiä kehitetään kuten vaihtoehdossa 2 sekä tiivistämistä ja yksittäiskohteita reunoilla sallitaan harkiten kuten vaihtoehdossa 1. Lampela on asumispainotteinen kuten vaihtoehdossa 2.

Lisätietoja:

Tarja Outila                         puh. 040 701 2435
Tuomo Sirkiä                      puh. 0400 406 891

ROVANIEMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

 

Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelma tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa keskustan osayleiskaavan laatimisen kanssa. Suunnitteluprosessit kytketään käytännössä yhteen kaavaehdotusvaiheeseen asti.

Suunnittelun tavoitteena on määritellä Rovaniemen liikennejärjestelmän kehittämisstrategia ja sen jälkeen strategiaa toteuttavat yksityiskohtaisemmat suunnitelmat toteutettavien toimenpiteiden määrittelemiseksi. Strategia laaditaan kaksitasoisena. Ensimmäinen taso koskee koko kaupungin ja toinen yksityiskohtaisempi taso kaupungin keskustan liikennejärjestelmän kehittämistä. Rovaniemelle seudulle laadittiin edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1990 -luvun alkupuoliskolla.

Liikennestrategian määrittelyn ja keskustan osayleiskaavan laatimisen yhden keskeisen asia­kokonaisuuden muodostaa pysäköinti. Rovaniemen pysäköintitutkimuksen tavoitteena on kartoittaa pysäköinnin nykytilanne erityyppisillä alueilla. Pääpaino on pysäköinnin tilanteen päivittämisessä ydinkeskustan alueella. Tuloksia käytetään keskustan rakennemallien vertailussa, liikennemallien ajantasaistamisessa sekä tehtäessä esitykset pysäköintinormien uudistamisesta, pysäköinnin hinnoittelusta ja aikarajoituksista. Tutkimus on tehty toukokuussa keskustan osalta. Asuntoalueiden ja oppilaitosten pysäköintiä tutkitaan syksyn 2010 aikana

Lampelan alue on keskeisin Rovaniemen keskustan asutuksen kasvualue. Alue rajautuu laajaan ratapihaan, joka on vajaakäytöllä. Tässä suunnitteluprosessissa selvitetään ratapihan ja sinne sijoittuvien toimintojen vaatima tila tulevaisuudessa. Suunnittelussa selvitetään myös logistiikkayritysten kannalta toiminnallisesti sekä liikenteellisesti parhaat logistiikkatoimintojen ja -alueiden sijoittumispaikat ja niiden tarvitsema tila ottaen huomioon muut maankäytön ja alueiden kehittämisen tavoitteet.

Ei tiedostoja