TIETOA OPETUSSUUNNITELMASTA VANHEMMILLE
A. YLEISTÄ
Mikä musiikkiopisto on?
Toimintamme perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta. Opetuksemme noudattaa musiikin laajaa oppimäärää; emme anna yleisen oppimäärän mukaista musiikinopetusta. Olemme painottuneet klassiseen musiikkiin.
Tavoitteemme on antaa kaikille oppilaille hyvät edellytykset musiikin harrastamiseen. Jos oppilas haluaa ammattimuusikoksi, hän saa valmiudet musiikin ammattiopintoihin. Kaikkien opiskelu on tavoitteellista, yhdeltä opintotasolta seuraavalle etenevää.
Musiikkiopistossamme on neljä osastoa. Alle kouluikäisille tarjoamme varhaisiän musiikkikasvatusta. Etupäässä kouluikäiset saavat opetusta musiikin perustasolla ja sille rakentuvalla musiikkiopistotasolla. Aikuiset voivat opiskella aikuisten osastolla.
Musiikkiopisto-sanalla on siis kaksi merkitystä: oppilaitoksemme kokonaisuutena on musiikkiopisto, ja yksi sen osastoista on musiikkiopistotaso.
Periaatteemme
Ilmapiiri
Opiskeluilmapiiri on myönteinen ja rohkaiseva. Tämä on kaikkien musiikkiopistolaisten yhteinen päämäärä, ja keskustelevuus on keskeistä sen toteuttamisessa.
Yksilöllisyys
Jokainen oppilas on yksilö. Yksilöllisen opiskelun toteuttamiseksi oppilas ja opettaja toimivat avoimessa ja kannustavassa vuorovaikutuksessa keskenään. (Ks. myös B. OPISKELUN KÄYTÄNNÖT–Yksilöllistetty opiskelu.)
Sosiaalisuus
Musiikki yhdistää ihmisiä. Musiikinopiskelu on sosiaalista kanssakäymistä yhteismusisoinnin, omien esiintymisten ja elävän musiikin kuuntelemisen merkeissä. Musisointi ystävien kesken myös musiikkiopiston ulkopuolella antaa iloa ja opiskeluintoa.
Yhteistyö kotien kanssa
Huoltajat ovat lapsen ja nuoren opiskelun tärkeimmät tukijat. Heillä on aina mahdollisuus keskustella henkilöstömme kanssa. Kotiväki on tervetullut vanhempainiltoihin, oppilaskonsertteihin ja muihin opistomme tapahtumiin.
Pääaine
Yleensä oppilaalla on pääaineena jokin instrumentti. Niitä ovat
· jousisoittimet: viulu, alttoviulu, sello ja kontrabasso
· puupuhaltimet: huilu, klarinetti, oboe, fagotti ja saksofoni
· vaskipuhaltimet: trumpetti, käyrätorvi, pasuuna ja tuuba
· kosketinsoittimet: piano, urut ja cembalo
· näppäilysoittimet: kitara, kannel (vain kanteleensoiton jatkoryhmässä)
· harmonikka
· lyömäsoittimet
· laulu.
Aina emme voi järjestää aivan kaikkien instrumenttien opetusta. Tämä johtuu etupäässä opettajavoimien saatavuudesta.
Pääaineena voi olla myös musiikin perusteet. Myöskin kaikki instrumenttioppilaat opiskelevat musiikin perusteita.
Opintojen alkuvaihe
Useimmiten oppilaaksi tullaan suoraan johonkin instrumenttiin. Soitinvalmennuksessa ja kanteleensoiton jatkoryhmässä lapsi valitsee instrumentin ensimmäisen opintovuoden aikana yhteistyössä opettajien kanssa (ks. B. OPISKELUN KÄYTÄNNÖT–Instrumenttiopinnot–Instrumentin valinta).
Instrumenttiopintojen yhteydessä harjoitellaan alusta asti myös
· nuotinlukua ja nuoteista musisointia (prima vista)
· yhteismusisointia
· esiintymistä
· musiikin kuuntelua
· musiikin perusteita
· sointusoittimissa (piano, harmonikka, kitara) vapaata säestystä.
Varsinaiset musiikin perusteiden opinnot alkavat johdantojaksoilla, joista ensimmäinen on 7–8-vuotiaana ja toinen 9-vuotiaana. Kymmenvuotias aloittaa musiikin perusteiden perustaso 1:n (MP1) opiskelun.
Jokainen oppilas osallistuu musiikkiopiston järjestämiin konsertteihin vuoden mittaan sekä esiintyjänä että kuulijana. Esiintyminen kartuttaa tulkintataitoja ja kuunteleminen musiikintuntemusta.
Keskustelut
Ensimmäisen vuoden aikana oppilas huoltajineen keskustelee opettajan ja rehtorin kanssa
· motivaatiosta
· harjoitteluolosuhteista ja -määristä
· instrumentin soveltuvuudesta
· esiin tulleista ongelmista
· ja muista opiskeluun liittyvistä asioista.
Keskustelun pohjalta sovitaan musiikkiopintojen jatkamisesta taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaisesti.
Musiikin perustason opintojen loppuvaiheessa oppilas, opettajat ja rehtori keskustelevat musiikkiopistotasolla opiskelemisesta ja oppilaan motivaatiosta jatkaa opintojaan. Siirtyminen musiikkiopistotasolle edellyttää sitoutumista musiikkiopistotason tavoitteisiin.
Musiikkiopistotason opinnot suorittanut oppilas, joka sitoutuu seuraavan opintotason tavoitteisiin tai aikoo hakeutua musiikkialan ammatilliseen koulutukseen, voi saada lisäopetusta musiikkiopistotasolla. Oppilas keskustelee opettajien ja rehtorin kanssa edellytyksistään ja tarpeestaan jatkaa opiskelua. Lisäopetus perustuu henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS).
Enimmäisopiskeluaika on pääsääntöisesti musiikin perustasolla 10 vuotta ja musiikkiopistotasolla 4 vuotta. Tämän jälkeen oppilas, opettaja ja rehtori keskustelevat oppilaan tilanteesta ja erilaisista mahdollisuuksista jatkaa musiikkiharrastusta.
B. OPISKELUN KÄYTÄNNÖT
Soitinvalmennus ja kanteleensoiton jatkoryhmä
Noin 6–7-vuotias lapsi voidaan ottaa oppilaaksi pienehköön soitinvalmennusryhmään. Vuoden kuluessa lapsi tutustuu eri instrumentteihin, joista hän yhteistyössä opettajan kanssa valitsee kiinnostustaan ja taipumuksiaan vastaavan. Yhteismusisoinnissa käytetään nokkahuilua, rytmi- ja laattasoittimia. Siinä syntyy kaveriryhmä, joka tukee ja kannustaa toisiaan myös yksilölliseen instrumenttiopiskeluun. Keväällä ryhmä esiintyy oppilaskonsertissa. Ryhmä voi jatkaa toisena opintovuonna pääinstrumentin opintoja tukevana yhteismusisointiryhmänä, joka johdattaa orkesterisoittoon.
Kanteleensoiton jatkoryhmä on tarkoitettu jo musiikkileikkikoulussa kannelta soittaneille. Pienehkö ryhmä jatkaa muskarista tuttua työskentelytapaa. Vuoden aikana lapsi valitsee itselleen jonkin instrumentin, jota hän alkaa opiskella seuraavana vuonna.
Instrumenttiopinnot
Instrumentin valinta
Instrumentin valinta on yksilöllistä. Se riippuu muun muassa ruumiinrakenteesta, motorisista taipumuksista ja lapsen omasta kiinnostuksesta. Lisäksi eri instrumentit asettavat omia vaatimuksiaan oppilaan kypsyydelle. Esimerkiksi viulunsoiton voi hyvin aloittaa ennen kouluikää, mutta tavoitteellisen laulamisen mieluiten vasta murrosiän jälkeen.
Instrumentin opiskelu
Oppimisessa tärkeintä on riittävä ja keskittynyt harjoittelu. Alkuvaiheessa puoli tuntia päivässä voi riittää, mutta edistyessään oppilas tarvitsee tunnin päivässä harjoitteluun. Aluksi kotiväki huolehtii jokapäiväisestä harjoittelusta, kunnes vastuu siirtyy vähitellen oppilaalle itselleen. Hänellä on oltava käytössään oma instrumentti ja rauhallinen harjoittelupaikka.
Instrumenttiopetus perustuu yksilöopetukseen. Oppilas käy pääinstrumentin tunneilla kerran tai kahdesti viikossa. Tavallisesti pienemmillä on kaksi 30 minuutin ja isommilla yksi 60 minuutin oppitunti viikossa. Viikoittainen opetusmäärä voi myös olla 45 minuuttia tai 75 minuuttia.
Opetus jaetaan joskus muullakin tavoin, esimerkiksi yhdistettynä pari- ja yksilöopetuksena. Siinä lapsi käy tunnilla kerran viikossa yhdessä toisen oppilaan kanssa ja kerran viikossa yksinään.
Oppilas opiskelee pääasiassa senhetkistä opintotasoaan vastaavia teoksia, joista hän kerää riittävän laajan ja monipuolisen ohjelmiston. Hän oppii tarvittavat instrumentin käsittelyn taidot ja harjaantuu musisoimaan ulkoa. Hän harjoittaa prima vistan eli nuoteista musisoimisen taitoa, sointusoittimissa myös säestystaitoja. Tämän jälkeen oppilas valmistaa tasosuoritukseen tarvittavan ohjelman. Sen suoritettuaan hän on valmis siirtymään seuraavalle opintotasolle.
Opintotasot
Instrumenttiopinnoissa opintotasot ovat
· musiikin perustason opinnoissa: perustasot 1, 2 ja 3 (laulun perustasot 1 ja 2)
· musiikkiopistotason opinnoissa: musiikkiopistotaso.
Suunnittelemme opintosisällöt ja tasosuoritukset Suomen musiikkioppilaitosten liiton (SML) tasosuoritusvaatimusten pohjalta.
Sivuaine
Kaikkia instrumentteja voi opiskella myös sivuaineena. Asiasta sovitaan pääaineen ja sivuaineen opettajan sekä rehtorin kanssa. Yleensä tämä edellyttää, että pääaineessa perusasiat ovat hallinnassa. Sivuainemahdollisuus riippuu myös käytettävissä olevista resursseista.
Yhteismusisointi
Yhteismusisointi on opinnoissa monin tavoin mukana alusta asti. Sitä harjoitetaan instrumenttitunneilla ja usein myös erillisillä yhteismusisointitunneilla. Opettajat tekevät yhtyeiden ohjauksessa yhteistyötä. Kamarimusiikki, yhtyemusisointi tai näyttämömusiikkiin liittyvä ensembletyöskentely voi olla omana oppiaineenaan, josta oppilas saa merkinnän päättötodistukseensa.
Orkesterisoitto
Orkesterisoitto on välttämätön osa orkesterisoittimien opiskelua. Opistossamme toimii useita orkestereita, jotka kokoamme soittajien iän ja opiskeluvaiheen perusteella. Orkesterissa lapsi tai nuori oppii kuuntelemaan toisia, mukautumaan soivaan kokonaisuuteen ja seuraamaan kapellimestaria. Samalla hän oppii orkesterisoiton käytännön taitoja.
Esiintymis- ja kuuntelukasvatus
Esiintymiskasvatus alkaa pienillä esiintymisillä oppilastovereille. Sen jälkeen esiinnytään suuremmalle yleisölle oppilaskonserteissa ja musiikkiopiston ulkopuolisissa tilaisuuksissa. Toisille soittamisesta tai laulamisesta tulee luonteva osa musiikkiharrastusta. Huolehdimme siitä, että esiintymisten ilmapiiri on myönteinen, turvallinen ja kannustava, ja yhdessä keskustellen puramme mahdollisia jännityksiä. Säännöllinen esiintyminen auttaa parhaiten hallitsemaan jännitystä. Esiintymisistä musiikkiopiston ulkopuolella on syytä neuvotella etukäteen opettajan kanssa.
Sekä elävien esitysten että äänitteiden kuuntelu sopii instrumenttiopintojen yhteyteen. Voimme sopia konserttikäynneistä tai tallennettujen konserttien seuraamisesta. Jokainen oppilas käy usein oppilaskonserteissa kuulijana ja tutustuu kirjastojen ja tietoverkon musiikkiantiin. Kuuntelukasvatus on keskeisenä myös yleisen musiikkitiedon opinnoissa (ks. B. OPISKELUN KÄYTÄNNÖT–Musiikin perusteiden opinnot–Musiikin perustaso).
Itsearviointiin oppiminen
Itsearvioinnin taito kehittyy instrumenttiopiskelun, yhteismusisoinnin ja esiintymisten myötä. Niiden parissa oppilas saa palautetta, joka auttaa häntä yhä paremmin seuraamaan ja ohjaamaan omaa oppimistaan.
Musiikin perusteiden opinnot
Musiikin perusteiden opinnoissa oppilas saa tietoja ja taitoja, jotka ovat välttämättömiä musiikin esittämisessä ja täysipainoisessa musiikin kuuntelemisessa. Musiikin perusteita opiskellaan ryhmässä harmoniaoppia lukuun ottamatta.
Musiikin perustaso
Musiikin perusteiden opinnot alkavat kahdella johdantojaksolla. Kymmenen vuoden iästä alkaen kolme musiikin perusteiden perustasoa ja yleinen musiikkitieto seuraavat toisiaan viisivuotisena kokonaisuutena.
Ensimmäinen johdantojakso on 7–8-vuotiaana ja toinen 9-vuotiaana. Kummallakin johdantojaksolla opetusta on kahtena lukukautena, kumpanakin viisi 90 minuutin oppituntia. Opetus voidaan jaksotella vaihtelevin tavoin, esimerkiksi tiiviinä laululeireinä.
Musiikin perusteiden kolme perustasoa (MP 1–3) koostuvat asiakokonaisuuksista, joita oppilas kertaa ja syventää kullakin opintotasolla. Asiakokonaisuuksia ovat esimerkiksi intervallit ja soinnut. Kutakin asiakokonaisuutta käsittelevä jakso päättyy tasokokeeseen.
Opetusta on kerran viikossa. Musiikin perusteet 1 kestää yhden lukuvuoden, ja oppitunnin pituus on 60 minuuttia. Musiikin perusteet 2 kestää kaksi lukuvuotta, mutta sen voi suorittaa yhdessäkin lukuvuodessa. Oppitunnin pituus on 60 minuuttia. Musiikin perusteet 3 kestää yhden lukuvuoden, ja oppitunnin pituus on 90 minuuttia.
Yleisen musiikkitiedon (YMT) opiskelu kestää yhden lukuvuoden, ja opetusta on 90 minuuttia viikossa. Oppilas perehtyy soittimiin, eri tyylikausien musiikkiin sekä kyseisen aikakauden muihin taiteisiin, tieteisiin ja aatevirtauksiin. Konserteissa käyminen kuuluu olennaisena osana opiskeluun. Opinnot voidaan tarvittaessa jaksottaa myös tiiviimmiksi periodeiksi.
Musiikkiopistotaso
Musiikin perusteiden opinnot koostuvat musiikin teoriasta, säveltapailusta, musiikkitiedosta ja harmoniaopista. Aluksi tarkistamme oppilaan lähtötason säveltapailussa ja musiikin teoriassa, erityisesti nuottikirjoituksen ja teoreettisten peruskäsitteiden riittävän osaamisen. Tarvittaessa järjestämme lisäopetusta perusasioiden hallinnassa.
Valotamme musiikin ilmiöitä eri työskentelytapojen avulla: laulaminen ja soittaminen, musiikin kuuntelu, nuottikuvan tutkiminen ja musiikin kirjoittaminen tukevat toisiaan ja yhdistyvät musiikin historialliseen ja tyylilliseen tarkasteluun. Kunkin asiakokonaisuuden päätteeksi on tasokoe, jotka yhdessä muodostavat opintojakson kokonaissuorituksen.
Opiskelun yksilöllistäminen
Kaikki oppilaamme ovat henkilöitä, jotka kykenevät käyttämään hyväksi opetustamme. Joskus kuitenkin vamma, sairaus tai muu vastaava syy estää noudattamasta täysin musiikkiopiston opetussuunnitelmaa. Silloin voimme yksilöllistää valintakokeita, opiskelutavoitteita ja opetusta, mikäli meillä on siihen tapauskohtaiset edellytykset. Tällöin opiskelu perustuu henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS). Tarve HOPSin laatimiseen voi ilmetä heti opintojen alussa tai vasta myöhemmin. HOPS laaditaan määräajaksi, ja sitä muokataan aina tarvittaessa. Sen avulla oppilas saa tähdätä musiikkikasvatuksellisiin tavoitteisiin omista lähtökohdistaan käsin.
C. ARVIOINTI JA SUORITUKSET
Oppilasarviointi
Jatkuva palaute
Arviointi ohjaa oppilasta ja opettajaa tavoitteiden asettelussa ja niiden saavuttamisessa. Arvioinnin pohjana on jatkuva palaute jokaisessa opiskelu- ja musisointitilanteessa. Palautetta antavat opettajat, opiskelutoverit ja muut kuulijat. Avoimessa ja myönteisessä hengessä annettava palaute tukee itsetuntemuksen ja terveen itsetunnon kehittymistä.
Lukukausiarviointi
Instrumenttitaitojen edistymisestä ja musiikin perusteiden opinnoista annetaan lukukausiarviointi. Opettaja antaa kunkin lukukauden päättyessä oppilaalleen kirjallisen arvosanan viisiportaisella asteikolla. Tähän liittyy aina suullinen arviointi, jonka yhteydessä keskustellaan oppilaan työskentelystä ja osaamisen kehittymisestä. Lukukausiarvioinnissa otetaan huomioon sekä tavoitteiden saavuttaminen että työskentelyprosessi, jolla tuloksiin päästiin.
Soitinvalmennuksessa, kanteleensoiton jatkoryhmässä ja musiikin perusteiden johdantojaksoilla emme käytä muodollista arviointia.
Kansio eli portfolio
Oppilas voi halutessaan kerätä opiskelustaan kansion eli portfolion. Siihen kuuluvat instrumenttiopinnoissa ja musiikin perusteissa esillä olleet asiat, yhteismusisointi- ja esiintymiskokemukset sekä mieleenpainuvat kuuntelukokemukset. Kansioon voi kerätä palautetta muun muassa opettajilta, musisointikumppaneilta, yleisöltä ja tiedotusvälineistä. Kansio luo omistajansa henkilökuvaa ja antaa pohjaa itsearvioinnille. Lisäksi se parantaa tiedonkulkua kodin ja musiikkiopiston välillä sekä yhteistyötä eri aineiden opettajien välillä.
Instrumenttisuoritukset
Tasosuoritukset
Tasosuorituksia ovat päättösuoritukset ja muut suoritukset. Päättösuorituksia ovat ylimmän perustason sekä musiikkiopistotason suoritukset. Ne merkitään musiikin perustason tai musiikkiopistotason päättötodistukseen. Opintojakson suorittaminen edellyttää, että oppilaalla on ilmeiset valmiudet suoriutua sen teknisistä ja tulkinnallisista vaatimuksista. Lisäksi esityksen on oltava huolellisesti valmisteltu.
Suoritustilaisuudet
Instrumentin tasosuorituksen voi esittää joko konsertissa yleisölle tai erillisessä tilaisuudessa lautakunnalle. Konsertista pois jäävät osiot, kuten prima vista- ja asteikkotehtävät, etydit tai vokaliisit suoritetaan ennen konserttia.
Arviointiasteikko
Perustaso 1:n suoritukset arvioimme termeillä suoritettu tai uusittava. Ylempien suoritusten arviointiasteikko on viisiportainen. Kaikkiin suorituksiin kuuluu sanallinen palaute, joka tarkentaa arviointia ja asettaa sen laajempaan yhteyteen. Suoritustilanteen päätteeksi oppilas saa myös tiiviin kirjallisen palautteen. Ohjeelliset arvosanojen kriteerit löytyvät Lapin musiikkiopiston opetussuunnitelman sivulta 17. On muistettava, että musiikilliset arvot ja ansiot ovat tulkinnallisia seikkoja, eivätkä ne ole yksiselitteisesti mitattavissa.
Uusiminen
Suoritusta voi koettaa yhteensä enintään kolme kertaa. Jos opintojakso ei tule suoritetuksi, opettaja ja rehtori keskustelevat oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa oppilaan motivaatiosta ja edellytyksistä jatkaa opintojaan joko yleisen tai yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaisesti. Suoritetun opintojakson voi uusia yhden kerran arvosanan korottamiseksi.
Musiikin perusteiden suoritukset
Johdantojaksot suoritetaan olemalla läsnä oppitunneilla ja osallistumalla aktiivisesti opetustilanteisiin. Muissa opintojaksoissa arviointi perustuu aina sekä kirjalliseen että suulliseen näyttöön, ja osallistuminen opetukseen on osa suoritusta.
Tasokokeiden arviointiasteikko on viisiportainen. Koko opintojakson arvosana määräytyy kaikkien osasuoritusten arvosanojen perusteella. Uusimista koskevat samat säännöt kuin instrumenttisuorituksissa.
Tenttiminen
Opintojakson voi suorittaa myös tenttimällä. Tenttisuoritus voi opettajan harkinnan mukaan olla laajempi kuin opetukseen osallistuneilla. Tenttiminen palvelee esimerkiksi varttuneempia oppilaita, jotka voivat aloittaa musiikin perusteiden opiskelun suoraan ylemmältä tasolta. Kesäkursseilla opiskelleet voivat osoittaa osaamisensa tenttimisen avulla.
Muualla suoritetut opinnot
Lukion kurssit ovat hyväksiluettavissa opistossamme ja meidän opintomme lukiossa Suomen musiikkioppilaitosten liiton (SML) ja Koulujen musiikinopettajat ry:n yleissuosituksen mukaisesti.
Kaikki SML:n vaatimusten mukaan suoritetut opinnot vastaavat omaa opetustamme.
Todistukset
Musiikin perustason tai musiikkiopistotason opinnot suorittanut oppilaamme saa päättötodistuksen. Se on virallinen asiakirja, jonka sisältö noudattaa valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaisesti opiskellut oppilaamme saa todistuksen suoritetuista opinnoista. Myös opintonsa keskeyttävälle oppilaalle annamme pyynnöstä todistuksen suoritetuista opinnoista. Päättötodistusten sisällöt ilmenevät Lapin musiikkiopiston opetussuunnitelman sivuilta 19–20.
Lisätietoja Lapin musiikkiopistosta ja opetussuunnitelmamme kokonaisuudessaan löydät myös sivustostamme:
www.rovaniemi.fi/musiikkiopisto
Tasosuoritusten sisältöjä ja muuta yleistä opiskelusta ja muista musiikkioppilaitoksista löydät Suomen musiikioppilaitosten liiton (SML) sivustolta:
www.musicedu.fi