Tulevat näyttelyt:
Terävä valo – Leukun juhlanäyttely 2012 8.6.–5.8.2012
Kuvatoimisto Leukun ensimmäinen näyttely ja nettisivusto avattiin Arktikumissa Rovaniemellä vappuna 1999. Leukun perustivat kuvaajat, jotka halusivat luoda toimivan yhteyden kuvien käyttäjiin ja yleisöön. Työnjako on selvä: valokuvaajat kuvaavat ja Leuku hoitaa yhteydet kuvien käyttäjiin. Verkossa toimiva on-line kuvatoimisto on tarjonnut tähän ainutlaatuisen mahdollisuuden.
Kuvatoimisto Leuku palvelee käyttäjiä, jotka etsivät erilaista kuvatarjontaa kuin mitä uutistapahtumiin keskittyvät kuvatoimistot tarjoavat. Hakusanoihin perustuvan etsinnän lisäksi Leuku tarjoaa mahdollisuuden katsoa valokuvaajien tuotantoa kokonaisuutena ja sen sivuilla on mahdollista hakea kuvia ideoiden ja visuaalisen lähestymistavan avulla.
Vastuuntuntoisilla, vapailla valokuvaajilla on poikkeuksellinen mahdollisuus lähestyä aiheitaan asiantuntemustaan käyttäen, vilpittömästi ja ajan kanssa. Aidoista tilanteista syntyneitä kuvia voi kuvailla sanoilla kokemusperäinen, rehellinen, koskettava, näkemyksellinen. Valokuvaajien tärkein työ on valokuvata omia aiheitaan, omalla persoonallisella tavallaan; koko elämän kirjoa, kaikkia luonnon ilmiöitä ja eliöstöä sekä inhimillisen elämän pieniä ja suuria tapahtumia.
Leuku järjestää ja tuottaa myös valokuvanäyttelyitä. Lapin maakuntamuseon näyttelyssä Terävä valo – Leukun juhlanäyttely 2012 on esillä reilun 30 valokuvaajan teoksia. Näistä Pohjois-Suomessa asuvat Jaakko Alatalo, Miika Sirkiä, Arto Liiti, Veikko Vasama, Timo Veijalainen, Jorma Luhta, Hannu Hautala, Eero Kemilä ja Paavo Hamunen.
Kiitos valokuvaajien ja kiitos kuvien käyttäjien ja yleisön, Leuku elää ja tarjoaa nyt näyttelyvieraille mahdollisuuden tutustua kuvaajiensa aiheisiin noin 60 laadukkaan näyttelykuvan kautta ja laajempaan kuva-aineistoon nettisivustollaan, www.leuku.fi.
******
Tsöh, Tsöh! Kuuluuko?
Lappilaisen populaarimusiikin historiaa 24.8.2012–15.11.2012
Sodankyläläinen Charlot vuonna 1988. Kuva: Lapin kansan arkisto.
Lappi on laulujen ja loitsujen maa, jossa populaarimusiikilla on aina ollut vankka sija. Käsitteenä populaarimusiikki on varsin laaja sisältäen niin jutaavan tanssimusiikin kuin pimeimmän heavy rockin ja kaiken siltä väliltä. Lapissa kaikki on mahdollista.
Eräänä varhaisimmista kansanomaisen populaarimusiin esittäjistä voidaan pitää legendaarista Kalkkimaan pappia, oikealta nimeltään Petter Abram Herajärvi (1830–1885). Tornionlaakson totuudentorveksiksin kutsutulla kylähullulla oli tapana esittää pilasaarnojen ja pilkkalaulujen ohella myös viihteellisiä arkkiveisuja, joita myytiin lauluvihkoina markkinoilla ja muilla tapaamispaikoilla. Kalkkimaan papin tunnetuin arkkiveisu on vuonna 1854 julkaistu "Kalkkimaan papin laulu Engelsmannein käytöksestä Oulun läänissä kesällä 1854".
1900-luvun alussa markkinoilla kuultiin posetiivien keskieurooppalaisia salonkisävelmiä ja tanssittiin ajan muotitansseja torvien ja hanurien tahdissa. Myöhemmin mukaan tulivat gramofonit, radiot ja tanssiorkesterit "jazz-rämpytyksineen", joista innostui koko Lappi Petsamoa myöten. Kesällä 1926 Rovaniemellä vieraili amerikansuomalainen Suomi-orkesteri, jonka ohjelmistoon kuului myös jazz. Tunnettuja lappilaisorkestereita olivat mm. kemiläinen Kivalo-orkesteri ja rovaniemeläinen Roifox. Sotien jälkeen lappilaisille maistui iltamaperinne, rillumarei ja reipas tanssimusiikki, mutta jo 1960-luvulla myös angloamerikkalainen rock and roll alkoi saada hiljalleen jalansijaa ja ennen pitkää yhtyeitä alettiin perustaa kaikkialla Lapissa. 1970–1980-luvuilla populaarimusiikki pirstaloitui entisestään, uutuuksina vaikkapa purkka, jytä ja punk, mutta myös afroamerikkalainen musiikki, soul, funk, jazz ja ennen kaikkea blues juurtuivat maakuntaan sekä artististien, yhtyeiden että festivaalien muodossa. Musiikkia kuluttava nuoriso laukkasi discoissa ja nuorisotaloissa ihmettelmässä etelästä saapuvia yhtyeitä samalla paikallisia kannustaen.Viikonloppuisin kavereita tavattiin ulkona, kaduilla ja maitolaitureilla. Ravintoloissa raikasi elävä musiikki.
Tsöh, Tsöh! Kuuluko? Lappilaisen populaarimusiikin historiaa -näyttely esittelee kattavasti Lappilaisen populaarimusiikin historiaa painopisteenä 1960–1980-luvut. Näyttelyssä on esillä vintage-bändisoittimia, harvinaisia valokuvia, historiallisia äänentoistolaitteita ja tallentimia sekä muita mielenkiintoisia kuriositeetteja. Näyttelykävijä pääse tutustumaan 1960-luvun bändi- ja tanssilavaan takahuoneineen sekä 1970-luvun teinitytön huoneeseen värikkäine yksityiskohtineen. Lappilaisuus näkyy näyttelyssä myös mikrohistoriallisella tasolla; kaikenlaiset lappilaiset musiikintekijät kaikkialta Lapista aina harrastajista ammattilaisiin halutaan tuoda näkyville ja kuuluville.
Lappilaisen populaarimusiikin näyttelyhanke toteutetaan Lapin taidetoimikunnan, Lapin maakuntakirjaston, Lapin yliopiston ja Lapin maakuntamuseon yhteistyönä.
*****
Arktikum 20-vuotta juhlanäyttely syyskuussa 2012
******
Alvar Aalto Rovaniemellä 30.11.2012–toukokuu 2013
Korkalorinteen asuntoalue 1956-1958. Kuva: Jukka Suvilehto.
Alvar Aallon tunnetuin suunnittelukohde Rovaniemellä on kulttuuri- ja hallintokeskus, johon kuuluvat kirjasto, teatteri ja kaupungintalo. Aallon kädenjälki näkyy Rovaniemen jälleenrakennustyössä "poronsarvi" asemakaavassa, jossa tiet myötäilevät luontevasti maaston muotoja muodostaen ilmasta katsottuna poron pään ja sarvet. Lapin maakuntamuseon näyttelyssä esitellään Alvar Aallon suunnittelemia kohteita Rovaniemellä niin ulkoapäin kuin sisältä.
Lisätietoja:
Näyttelyamanuenssi
Lapin maakuntamuseo
Arktikum
Pohjoisranta 4
96200 Rovaniemi
p. 040 734 1060