MUUROLAN MALLI RAKENTAA KIRJASTOPALVELUITA KESTÄVÄLLE POHJALLE

Tietotekniikka ei ole vain viattomia nollia ja ykkösiä bittiavaruudessa, joita ohjaamme koneistojen ja ohjelmien avulla.  Tietotekniikan taustalla on paljon poliittisia, ideologisia ja kaupallisia vaikuttimia. Emme välttämättä ole riittävän tietoisia siitä kuinka monin eri tavoin tietotekniikkaratkaisujamme ohjaillaan ja valintojamme rajoitetaan. Suurin syy tähän lienee se, että olemme tekemisissä vielä varsin uusien ja moniselitteisten asioiden kanssa. Toisaalta kuitenkin alan luonteeseen kuuluu häikäilemätön markkinointi ja tietojen panttaus.Meidän ei halutakaan tulevan tietoisiksi.  Tuotteiden toimittajat ja it-keskukset saavat tehdä omia bisneksiään kenenkään puuttumatta "välttämättömiin" ratkaisuihin tai kyseenalaistamatta asioita.  Meille on myyty kallista sekundaa.  Maailma on saatu uskomaan, että tärkeämpää on se, miltä asiat näyttävät kuin mitä ne ovat.

Mutta eikö kirjastotyö sinällään jo ole tarpeeksi haasteellista, pitäisikö meidän vielä kaiken lisäksi kyetä analysoimaan monimutkaista it-alaa, saatamme kysyä.  Sitä vartenhan meillä on omat it-keskuksemme, jotka tietävät, kuinka asiat parhaiten tulisi hoitaa.  Valitettavasti näin ei ole.  Tietääkö joku it-spesialisti, mitä vaikutusta selaimen valinnalla on tiedonhakutulokseen tai mitä laki sanoo kirjastoasiakkaiden tietoturvavaatimuksista jne.  On olemassa tällaisia katvealueita, joista juuri kukaan ei tällä hetkellä ole tietoinen tai vastuussa. Tämän lisäksi meidän tulisi saada haltuumme myös työmme kannalta erittäin tärkeä asia: kirjastojärjestelmä.

Muurolan kirjasto Rovaniemen maalaiskunnassa on lähtenyt suonraivaajahengessä selvittämään, miten kirjastojen tietotekniikka tulisi rakentaa niin, että tulos olisi eettisesti, ekologisesti, taloudellisesti, toiminnallisesti ja ideologisesti kestävällä pohjalla ja että kykenisimme ottamaan ratkaisuissa sen vastuun,  joka meille kuuluu. Olemme rakentamassa "Muurolan mallia",  jota voitaisiin testattuna sitten ottaa käyttöön muuallakin.

Eettiset perusteet

On vaikea edes ajatella, että sellainen yleishyödyllinen, demokratiaa edistävä laitos kuin kirjasto perustaisi toimintansa ratkaisuille, jotka tukevat epäeettisä arvoja.  Näin kuitenkin suurelta osin tietämättämme tapahtuu. Olemmeko kapinoineet, kun it-keskuksemme ovat varustaneet kirjastomme laittomilla keinoilla monopoliaseman hankkineen Microsoftin tuotteilla.  Emme myöskään näytä reagoivan mitenkään, vaikka kyseinen yritys jatkuvasti rikkoo lakia ja yhteisesti sovittuja standardeja. Meidän pitäisi tiedostaa se, että kyseessä on markkinointiyritys, joka käyttää sumeilematta epäeettisiä markkinoinnin keinoja korkeantason lobbauksesta ostettuun ruohonjuuritason vaikuttamiseen (astroturfing) ja puuttuu häikäilemättömästi aina peliin, kun jokin valtio tai organisaatio pyrkii purkamaan Windows-monokulttuuriaan tai vähentämään riippuvuuttaan Microsoftista. Monet meistä tuskin tietävät, että voittoja on sijoitettu sotateollisuuteen ja mediavaikuttamiseen.  Pahin seuraus kuitenkin mielestäni on se, että meidät on asennetasolla opetettu hyväksymään huonolaatuinen toimistotekniikka, vieläpä "standardiksi", koska se on ensimmäinen oppimamme. Meistä on täysin luonnollista, että ohjelmat kaatuilevat, virukset valtaavat koneemme ja että käyttöjärjestelmä on asennettava säännöllisin väliajoin uudelleen. Esimerkiksi virustorjunnassa meidät syyllistetään kovistamalla meitä käyttäjiä toimimaan toisin,kun tosiasiassa järjestelmät ovat puutteellisia.  Osaammeko edes kuvitella, millaista olisi hyvä toimistotekniikka ? Viitteen siitä voisi saada ajattelemalla autoa tai lentokonetta.  Kuka meistä uskaltautuisi kyytiin, jos tietäisimme näiden toimivan kaatuilevien ja reikäisten ohjelmien varassa.  Hyvälaatuista tekniikkaa on olemassa.  Näillä aloilla sekunda ei tulisi kysymykseenkään.

Eettisesti on myös väärin laittaa niin suuria summia rahaa työvälineisiimme ja niiden ylläpitoon. Päivityskierre lypsää rahamme tehokkaasti.  Joudumme ostamaan samoja ohjelmia uudelleen ja uudelleen varustettuna ohjelmanpaloilla, joita emme tarvitse, mutta jotka tekevät päivityksen välttämättömäksi yhdensopivuusseikkojen takia.  Samalla meidät laitetaan ostamaan uudet koneet, kun vanhoissa ei enää riitä teho.

Huonosti suunniteltu tekniikka vaatii myös paljon ylläpitoa. Virustorjunta, tietoturva ja tekniikan monimutkaisuus tulevat kalliiksi. Kalliiksi tulee myös Microsoftin markkinoima myytti puhtaasta Microsoft- infratruktuurista, jolla väitetään selvittävän pienemmillä ongelmilla ja helpommalla ylläpidolla.   Mutta mitä maksaakaan tämä puhtaus todellisuudessa!  Palvelut ovat kalliita ja minkälainen otollinen pelikenttä puhdas monokulttuuri onkaan virustehtailijoille, kun maailman pöytäkoneista yhdeksässä kymmenestä on sama käyttöjärjestelmä. Katsokaapa viruksentorjuntayhtiöiden vuosituloksia ! Kallista on tietotekniikkaongelmien takia tuhrautuva työaikammekin. Internet on rakennettu kansainvälisten standardien mukaan. Microsoft on kuitenkin tehnyt ikiomat standardinsa muista piittaamatta.  Tämä estää asiakkaan tekemästä omia ratkaisujaan.  Ajatelkaapa, jos voisimme soittaa vain Nokian GSM-puhelimilla toisillemme? Yhteisesti sovittujen standardien noudattaminen merkitsee sitä, että voimme valita sellaisia ohjelmia ja tuotteita, jotka sopivat juuri meidän tarpeisiimme.

Microsoftin tuotteiden on epäilty toimivan myös vakoilukanavana. Ainakin virukset, madot, troijalaiset ja pelkät tietoturva-aukot Windowsissa mahdollistavat tietokoneen tietoihin pääsyn, jos vakoiluhaluja on. Tällaisen tekniikan ei pitäisi edes tulla kyseeseen julkisessa toiminnassa, joka velvoittaa tietosuojan takaamiseen.
Hyväksyessämme Microsoftin lisenssiehdot esim. Windows XP :n käytölle, annamme Microsoftille oikeuden päästä koneellemme keräämään tietoja, tekemään päivityksiä jne.  Ko lisenssiehdoista selviää myös, ettei toimittaja ota vastuuta oikein mistään, ei edes siitä, että Microsoftin oma työntekijä syyllistyy tahalliseesn vahingontekoon.  Me olemme itse vastuussa kaikesta, myös viruksista.

Eettisesti korkeatasoinen tekniikka on hyvälaatuista, avoimia tiedostomuotoja, standardeja ja protokollia tukevaa ja avoimelle lähdekoodille perustuvaa, joka mahdollistaa koodin tutkimisen mahdollisten takaovien varalta.  Tällainen tekniikka antaa käyttäjälle vapaat kädet valita eri vaihtoehdoista sopivimman ja vapauttaa laite- ja toimittajariippuvuudesta. Etiikkaan kuuluu vaativuus, velvoittavuus ja johdonmukaisuus, joten sen toteuttaminen ei ole helppoa nykymaailmassa, jossa kaiken pitäisi olla mahdollisimman helppoa.

Ekologiset perusteet

Tietokoneen valmistus on ympäristöä erittäin raskaasti kuormittavaa. Keskusyksikön ja näyttöpäätteen valmistamiseen tarvitaan 240 kiloa fossiilisia polttoaineita, 22 kiloa kemikaaleja ja 1500 litraa vettä. Suhteessa tietokoneen painoon sen valmistaminen vie huikeat määrät luonnonvaroja.  Tietokoneiden kierrätys on kirjattu lakiin vasta kolmessatoista maassa. Esim. Yhdysvalloissa myydään joka vuosi 130 miljoonaa uutta tietokonetta, mutta maa ei ole tehnyt elettäkään ympäristöhaittojen vähentämiseksi.  Sieltä tulevat yritykset tekevät sitä vastoin kaikkensa, jotta saisivat meidät ostamaan uuden tietokoneen parin vuoden välein.  Ekologinen ratkaisu edellyttää, että samoja koneita voidaan käyttää vuosi toisensa perään.  Ihanteellisessa tapauksessa valjastetaan käyttöön koneita, jotka joku muu on jo hyljännyt ja lisätään näin niiden käyttöaikaa.

Ekonomiset perusteet

It-keskukset rakentavat nykyään Microsoft-monokulttuureja, jotka tulevat hyvin kalliiksi.  Lisenssimaksut on mahdollista välttää kokonaan, kun siirrytään vapaiden ohjelmistojen käyttäjiksi.  Hyvät ohjelmat nielevät vähemmän ylläpitokuluja ja työaika voidaan käyttää tehokkaammin itse työtehtäviin, kun vältytään virus- ym. huonon designin tuottamilta ongelmilta.

Toiminnalliset perusteet.

Tekniikan toimivuus on tärkeää erityisesti, kun ollaan asiakaspalvelussa. Kirjastotekniikan tulee olla vakaata.  Valitettavasti meille on myyty kirjasto-ohjelmia, joka lupauksista huolimatta toimivat vain Windows-alustalla.  It-yritykset ovat oppineet ilmeisesti amerikkalaisilta yhtiöiltä, että keskeneräisen ja lupauksia vastaamattomien tuotteiden myynti on siinäkin tapauksessa taloudellisesti kannatavampaa, että asiakas nostaa syytteen, josta koituu sakkoja, kuin viivästyttää tuotteen myyntiä.  It-sopimuksia käsittelevässä oppaassa kerrotaan tällaisesta politiikasta aivan kuin se olisi luonnollista liiketoimintaa.  Meidän on tarkistettava tietomme ajantasaisuus, kun teemme erilaisia it-alan sopimuksia.

Muurolan mallin taustalla oleva ideologia Kirjaston toiminnalle on luonteenomaista demokratian ja vapaan tiedonsaannin edistäminen sekä yhteistyö.  Nämä samat arvot löytyvät avoimen lähdekoodin ja vapaiden ohjelmistojen ideologiasta.

Perinteinen, itsestäänselvä ja yhteisen perustan muodostanut koodin vapauden ajatus jäi jalkoihin, kun ohjelmistoista 1980-luvulla tuli vähitellen tuottavaa kauppatavaraa.  Nyt alkuperäinen ajatus koodin vapaudesta elää taas voimakkaasti hakkeriyhteisössä.  Ohjelmistojen tulee olla vapaita kenen tahansa käyttää, muuttaa ja edelleen kehittää. Richard Stallman on erotellut ohjelmistoja koskevavat vapauden lait seuraavasti: 0. vapaus käyttää ohjelmistoa, 1. vapaus tutkia ohjelmiston rakennetta ja muuttaa sitä omia tarkoituksia vastaavaksi, 2. vapaus jaella ohjelmiston kopioita naapuriavun nimissä ja 3. vapaus parantaa ohjelmistoa ja julkistaa parannukset kaikkien halukkaiden hyödyksi.

Taloudellinen toiminta on myös mahdollista näissä puitteissa, mutta silloin maksetaan vain palveluista itse tuotteen ollessa ilmainen. Hyvän edistäminen on hakkerietiikkaa, mutta sillä on myös käytännöllisempi puoli. Avoin kehitystyö edistää nopeaan tahtiin työvälineiden ja yhteisten standardien kehittymistä.   Erinomaisia esimerkkejä ovat Linux-käyttöjärjestelmä, Apache-vebbipalvelin, Mozilla-selain, MySQL-tietokanta, Perl-ohjelmointikieli, SSL, kaikessa sähköisessä kaupankäynnissä käytettävä salaustyökalu, OpenOffice-toimistopaketti jne, jne.  GPL-lisenssi (General Public Lisence) on yksinkertainen verrattuna Microsoftin vaikeasti saavuttettavaan lisenssiviidakkoon nähden.

Euroopan Unioni on nyt myös viimein lähtenyt selkeästi tukemaan avoimen lähdekoodin (Open Source) ideologiaa.  eEurope-tietoyhteiskuntaohjelma sisältää tällaisia suosituksia, samoin Echelon-vakoilujärjestelmään liittyvä päätösasiakirja.  EU:n suositusten taustalla ei välttämättä ole hakkeriyhteisön ihanteellisuutta, vaan huoli varallisuuden siirtymisestä valtameren taakse, ohjelmistoalan kehittämispotentiaalin hukkaamisesta ja salaisten tietojen pääsystä tiedusteluorganisaatioiden käsiin.

Muurolan malli käytännössä

Muurolan malli perustuu avoimen lähdekoodin ja vapaan ohjelmistotyön edistämiselle ja hyväksikäytölle.  Se perustuu ajatukselle, että julkiseen tietoon pitää olla mahdollisimman helppo ja demokraattinen pääsy teknisisten ratkaisujen rajoittamatta tätä. Välineet, joilla tietoon päästään tulee olla omissa käsissämme, niin että myös mahdollisessa kriisitilanteessa emme ole yhden toimittajan hyväntahtoisuuden varassa. Olemme varustaneet käytösta poistettuja tietokoneita Linux-käyttöjärjestelmällä, joka on kerran asennettuna stabiili ja omaa monia muita hyviä ominaisuuksia kuten prosessorin tehokas hyväksikäyttö, nopeus, joustavuus ja edullisuus, kun lisenssimaksuja ei ole. KDE-työpöytäohjelmisto ja X-Window-ikkunointiohjelmisto ovat selkeitä ja helppokäyttöisiä. Käytössä olevilla erilaisilla vapailla selaimilla Mozilla, K-Meleon ja Galeon takaamme sen, että tiedonhaussa saamme laadukkaampia tuloksia kuin pelkän Internet Explorerin käytöllä. Kaupallisen Office-paketin sijasta meillä on kaikissa koneissamme käytössä Open Office 1.1, erinomainen ilmainen toimisto-ohjelma, jonka hienona lisäominaisuutena on mm. se, että sillä saa avattua vanhat WP-tiedostot.

Nyt olemme kehittämässä opetusministeriön tuella avointa, alunperin uusi-seelantilaista kirjastojärjestelmää, Kohaa.  Koha merkitsee lahjaa. Tavoittena on joustava työkalu kirjastojen käyttöön.  Siinä pyritään saamaan kirjastotekniikkaa omaan haltuun.  Nyt olemme paljon sen varassa, millaiset edellytykset yksittäisillä järjestelmäntoimittajilla on kehittää tuotteitaan.  Pelkona on myös pienten markkinoiden aiheuttama alan suppeus, mikä voi johtaa vähitellen monopolitilanteeseen.

Tärkeintä Muurolan mallissa on kuitenkin se. että yritämme ottaa tekniikkaa haltuun niin, ettei it-keskus määrittele sitä, minkälaiset koneet ja ohjelmistot meillä on käytössämme, vaan me itse.  Toivottavsti päästään siihen tilanteeseen, että it-keskukset voivat jonakin päivänä joustavasti toimittaa meille asiakkaille sellaiset tekniset ratkaisut, jotka ovat omien tarpeimemme ja ihanteidemme mukaisia. Microsoft-monopoli on murrettava myös koulutussektorilla niin, että meillä on muutakin kuin yhdenlaista osaamista. Ennen sitä näyttää siltä, että eettisesti korkeatasoisia palveluita voimme toteuttaa vain lievästi anarkisin keinoin.  Tärkeintä on kuitenkin muistaa toimintamme kultainen päämäära: mielekkäiden kirjastopalveluiden tuottaminen asiakkaille.

Satu Hallikainen

Lähteitä:

Himanen, Pekka: Hakkerietiikka ja informaatioajan henki, 2001

Marxit : Informaatiokapitalismin kriittistä tarkastelua, 2003

Moody, Glyn: kapinakoodi: Linus Torvalds ja ohjelmoinnin vallankumous,

2001

Takki, Pekka: IT-sopimukset : käytännön käsikirja, 2003

Vadén, Tere: Koodi vapaaksi : hakkerietiikan vaativuus, 2002

www.koha.org