Satu Hallikainen
Muurolan kirjasto, Rovaniemen mlk
TIEDONHALLINTATAITOJEN OPETUS ERI LUOKKA-ASTEILLA KIRJASTON JA KOULUN YHTEISTYÖNÄ
Tiedonhankinta ja tiedon käsitteleminen kuuluu nykyisin oleellisena osana oppimiseen. Koululaisen tiedonhallintataitojen oppiminen voidaan nähdä koulun ja kirjaston yhteisenä haasteena. Uudet koululait,Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia - ja Luonnos kirjastopoliittisen ohjelman väliraportiksi 2000-2004 korostavat kaikki asian tärkeyttä. Vaikka tutkiva oppiminen ja itsenäinen tiedonhankinta nähdään yleisesti tärkeäksi, on käytännön toteutuksessa vielä monia ongelmia ja haasteita. Asenteet, pedagogiikan kehittymättömyys, koordinaation ja voimavarojen puute voivat olla esteenä edistymiselle tällä alueella. Useasti voi kyse olla myös siitä, että opettajalla on liian vähän tietoa tiedonhallinnasta, ja kirjasto-henkilöstöllä taas pedagogiikasta. Tiivis yhteistyö on siksi välttämätön edellytys rakennettaessa ihanteellisia olosuhteita tutkivalle oppimiselle.
Ylemmän kunnallisen tason vastuulle jää kokonaisuuden huomioonottavan tietopalvelu- ja kirjastostrategian laatiminen. Oleellinen osa strategiaa on se, miten järjestetään eri ikäisten ja eri koulutusasteilla olevien oppijoiden tiedonhallintataitojen opetus ja ohjaus ja miten taataan tarvittavat voimavarat. Koska tiedonhallintataitojen opiskelu on jatkumo alemmilta koulutusasteilta ylemmille, edellyttää se koulujen yhteissuunnittelua, opetuksen koordinointia ja välitavoitteista sopimista. Eri kouluasteiden rajojen häivyttäminen ja yhteiset VES-päivät antavat hyvät mahdollisuudet tällaisten asioiden sopimiselle.Tärkeää on, että tiedonhallintataitojen edistäminen on kirjattu koulujen opetussuunnitelmiin.Viestintäkasvatus, jonka ydintä tiedonhallintataidot ovat, on perinteisesti kuulunut äidinkielenopettajan vastuualueeseen.Äidinkielen pedagogiikka on Suomessa varsin nuori tieteenala. Tiedonhallintataitojenkin osalta opetus ja opiskelumenetelmät ovat vasta kehittymässä. Opetuksessa olisi osattava ottaa huomioon uusin tieto lapsen psyykkisen kehittymisen tasosta. Konkreetti ja abstrakti ajattelu edellyttävät erilaisia opetusmenetelmiä. Pojilla havaittava jyrkkä henkinen taantuma murrosiässä on suuri haaste yläasteen opetuksessa. Ihanteellisinta olisi, kun tiedonhallintataitojen edistäminen kuuluisi olleellisena osana kaikkiin soveltuviin aineisiin.
Tiedonhallintataitojen opetuksessa tavoitteet tulee asettaa opiskelijalla, opettajalle ja kirjastoammattilaiselle. Opettaja on vastuussa oppilaan tiedonhankinta-prosessin ohjaamisesta sen kaikissa vaiheissa. Oppilasta ei saa jättää heitteille, mikä usein näkyy mm. siinä, että kuka tahansa voi hakea tiedot oppilaan puolesta. Itseohjautuvuus tiedonhakutaidoissa on vasta pitkällisen ohjausta vaativan oppimisen tulos. Tiedonhakutehtävien tulee olla itse aiheen ja sen laajuuden suhteen sellaisia, että oppilas ajattelunsa tasolla pystyy niistä suoriutumaan ja kiinnostumaan.Opettajan on tiedostettava myös kirjastoaineiston rajallisuus, mikä käytännössä merkitsee sitä, että samaa aihetta ei anneta kaikille. Kirjastohenkilöstön ja opettajien on yhdessä tarkistettava se, että aiheista on saatavissa ajanmukaista tietoa. Yhteistyötä on hyvä tehdä myös aineistohankinnassa siten, että hankittavaaineisto tukee tiedonhaulle asetettavien tavoitteiden saavuttamista. Molempien ammattiryhmien on yhdessä sovittava, mikä määrä itsenäisyyttä missäkin työvaiheessa on sopiva, kirjastoväki kun saattaa auttaa liikaakin.
Esimerkkitapaus Muurola (Rovaniemen mlk)
- Painopiste yläasteella (OPS.ssa itsenäistä tiedonhaun opiskelua 19 tuntia äidinkielessä, muissa aineissa läpäisynä)
ALA-ASTEEN TAVOITTEET
Lapsen ajattelun taso : Konkreettinen, operationaalinen ajattelu
- syy-seuraussuhteet
- osa-kokonaisuus
- oppiminen tehokasta oman tekemisen kautta
Koulussa hankittavat perustaidot
- hyvä perinteinen luku- ja kirjoitustaito
- luetun ymmärtäminen
- aakkosten sujuva osaaminen
- faktan ja fiktion erottaminen (5.-6. Luokat)
- taito ja rohkeus tehdä kysymyksiä
- kyky etsiä tietoa oppikirjasta
- ATK-perustaidot
Kirjastossa hankittavat perustaidot
- kirjastokortin käyttö
- lainaus-ja palautussääntöjen tuntemus
- aineiston huolellinen ja varovainen käsittely
- tahdikas käyttäytyminen kirjastossa
- aukioloaikojen tuntemus
- kirjastotilan tuntemus (ei opeteta vielä luokitusjärjestelmää mutta näytetään konkreettisesti, missä sijaitsevat lasten kirjat, lehdet, videot yms sekä lapsen harrastemailmaan ja kiinnostuksen
kohteisiin liittyvät lähteet)
- taito ja rohkeus kysyä neuvoa kirjastohenkilöstöltä
YLÄ-ASTEEN TAVOITTEET
Ajattelu: 7. luokkalaisilla vielä varsin konkreettisella tasolla (pojilla psyykkinen taantuma)
9. luokkalaisilla jo abstrakti ajattelu
Koulussa hankittavat perustaidot
- hyvät ATK- ja verkkovalmiudet
- erilaisten tietotyyppien erottamiskyky
metatieto (= tieto tiedosta) – itse tieto
alakäsite – yläkäsite
yksittäinen pikkutieto – laaja asiakokonaisuus
- erilaisten tiedonlähteiden tuntemus (kirjat, lehdet kartat, av-aineisto cd-romit, internet ( soveltuvin osin näitä jo tietysti ala-asteellakin)
- aktiivisen kysyjän roolin edelleen vahvistaminen
Kirjastossa hankittavat perustaidot
- kirjastojärjestelmän hallinta
- osastojako
- luokitusjärjestelmä (edellyttää abstraktin ajattelun tasoa, joten 7. luokalla opetuksen oltava varsin konkreettista, vasta 9. luokalla mahdollista oppia syvällisemmin)
- pääsanajärjestelmä (samoin)
- asiasanajärjestelmä (samoin)
- kirjaston ATK-pohjaisen hakuohjelman hallinta
- artikkeli- ym tietokantojen käytön osaaminen
- internet-pohjaisen tiedon perushakutaitojen osaaminen
- erilaisten tietosanakirjatyyppien käytön osaaminen (sisällysluettelo, hakemistot)
- kaunokirjallisuuden käytön osaaminen
7. luokan tiedonhakukurssin päättötyön tavoitteen on tiedon etsiminen kiinnostavasta aiheesta ja pääasian löytäminen tekstistä. Löydetty tieto tulee muokata uuteen muotoon eli sama asia kerrotaan omin sanoin (toistava tiedontuottaminen). Päättötyön tekeminen vaatii opettajan ohjausta sisällön hahmottamisessa ja rakenteen muodostamisessa. Työ muokataan sähköiseen muotoon ja visualisoidaan, mikäli mahdollista.
9. luokan päättötyöllä, jonka tavoitteena on useasta eri lähteestä peräisin olevien tietojen yhdisteleminen ja tiedon muokkaaminen sellaiseen sanalliseen muotoon, että luokkatoverit voivat sen perusteella vastata tekijän heille tekemiin kysymyksiin.
9. luokalla painotetaan myös lähdekriittisyyttä
- erotetaan erilaiset tekstityypit toisistaan (esim. fakta, arvostelma, päätelmä, luulo, mielipide jne)
- arvioidaan tiedon tuoreus tai vanhentuneisuus, puutteellisuus
- arvioidaan, perustuuko tieto havaintoon, kokemukseen, tutkimukseen, vai johonkin muuhun
- arvioidaan tiedon luotettavuutta
LUKION TAVOITTEET
- tiedon syvempi kriittinen arviointi
- kirjastojärjestelmien kokonaisvaltainen hallinta
- vaikeammat hakujärjestelmät, tietokantatyypit
- tiedon tuottaminen itse
KIRJOITUKSESSA ESIINTYVIÄ TERMEJÄ
Tiedonhallintataidot:
1) Taito hankkia tietoa
2) Taito käyttää tietoa
3) Taito soveltaa tietoa
4) Taito suhteuttaa tieto aikaisempaan
5) Taito arvioida kriittisesti tietoa
6) Kyky luoda uutta
Tiedonhakutaidot käsittävät :
1) Tiedonlähteiden tuntemisen
2) Tiedonhakumenetelmien tuntemisen
3) Tiedonhakuprosessin hallitsemisen
Tiedonhakuprosessi:
1) Tehtävän aloitus (epävarmuus)
2) Aiheen valinta (optimismi)
3) Alustava tutkiminen (hämmennys, epäily, turhautuminen)
4) Näkökulman muotoutuminen (selkeys)
5) Informaation kokoaminen (luottamus, käsitys suunnasta)
6) Kirjoittaminen / Esittäminen (helpotus)
7) Arviointi (loppuunsuorittamisen tai pettymyksen tunteet)
(lähde:Kuhlthau, 1994 : Teaching the Library Research Process
Henkinen taantuma ja kehittyminen on kuvattu teoksessa Aalberg & Siimes, 1999 . Lapsesta Aikuiseksi: nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi
Muurolan esimerkki on kokeilua, joka kehittyy koko ajan yrityksen ja erehdyksen kautta opettajien ja kirjastohenkilöstön välisenä yhteistyönä