Marraskoski
Sijaitsee noin 35 km Rovaniemen keskustasta Kittiläntietä pohjoiseen.
Iisinkisaari jakaa Ounasjoen kahteen väylään. Saaren eteläkärjessä joki levenee suvannoksi, jonka hiekkasärkkiä keväinen jään lähtö muokkaa. Tässä kohtaa yhtyy pääväylään tammukkaojana tunnettu Iisinkioja. Kilometrin pituisen suvannon alapäässä yhtyy Kätkäjoen vesistö.
Yli kaksisataa kilometriä virrannut Enontekiön tuntureilta alkanut joki, johon on yhtynyt kymmeniä vesistöjä, kapenee ja muuttuu pystyksi. Vedelle tulee kiire. Ensimmäiset kuohut syntyvät kosken niskalla olevan kallion hampaasta. Kohisten vedet syöksyvät Marraskoskessa ohi Kiukaankallion, johon muinaiset lappalaiset ovat hakanneet kalliopiirroksia. Pian yhtyy Marrasjoki Suukosken kautta Ounasjokeen. Tämän jälkeen kosken villit alkuvoimat rauhoittuvat ja Koskelan mutkan kohdalla väylä laajenee lyhyeksi suvannoksi. Nätynginvirrassa vielä kerran vedet rynnistävät, nyt kuitenkin rauhallisemmin, jonka jälkeen alkaa pitkä Kellosuvanto. Puolivälissä suvantoa on Kello-ojansuu.
Tälle välille kahden puolen Ounasjokea levittäytyy liki sata neliökilometriä laaja Marraskosken kylä. Nimi ei kuitenkaan ole enne. Vaikka marras merkitseekin Saamen kielessä outoa kalaa, tai oudolla tavalla saatua kalaa, jonka on enteilty kuolemaksi. Marrasjoen suussa elää outo kala, jonka mukaan koski on ehkä saanut nimensä. Kylä on saanut sitten nimensä kosken mukaan. Kylä elää kuitenkin elinvoimaisena.
Marraskosken tätä päivää
Kylän asukasluku ei ole vähentynyt maaseudun muuttoliikkeen myötä, päinvastoin nuoria perheitä on muuttanut kylälle. Syntyvyys on kattanut luonnollisen poistuman.
Kylän liki sadastakahdeksastakymmenestä asukkaasta asuu noin 70 prosenttia Ounasjoen länsipuolella ja loput ”tois puol jokkee”.
Perinteiset elinkeinot, maa- ja metsätalous ja poronhoito, työllistävät osan väestöstä. Kylällä on myös yritystoimintaa. Koskimökit tarjoavat matkailijoille majoittumista, Ollilan puutarhalta saat kukat ja vihannekset kesällä. Lisäksi kylältä löytyy sirkkelisahureita, käsityöntaitajia ryijyn tekijästä puuseppään.
Myös Detria- tuotteiden perusraaka-aine turve tuotetaan kylällä. Omatoimisia yrtinkeittäjiä löytynee alueelta useita, mutta useat halunnevat pitää taikansa salaisina. Jos epäilet maasäteilyn vaivaavan tai tarvitset kaivonpaikan katsojaa se myös löytyy Marraskoskelta.
Monet musiikkikappaleet, kuten esim. Valssi Kontojärvellä, Marraskoskijenkka ja Ounasjokivalssi ovat saaneet alkunsa Kontojärven rannalla, missä sijaitsee säveltäjä / sanoittaja pariskunnan Seppo ja Ulla Leinon kesäasunto. Kylältä löytyy kuvataiteilija Erkki Alajärven juuret ja kylän lähihistoriaa voi lukea kirjailija K. M. Walleniuksen teoksista.
Epilogi ja Marraskosken kylän yhteystiedot
Jos harrastat luonnossa liikkumista, marjastusta, kalastusta tai metsästystä ja haluat asua rauhallisessa, turvallisessa ja ystävällisessä maalaisympäristössä puolen tunnin ajomatkan päässä Rovaniemen keskustasta, on yksi vaihtoehto rakentaa Marraskoskelle. Marraskoskelta löytyy Rovaniemen kaavoittamia tontteja 2 kpl.
Lisäksi kylällä on tarjolla hyvää rakennusmaata, johon kaupunki on valmis rakentamaan kunnallistekniikan sopimuksen mukaan. Myös yksityisiltä markkinoilta on mahdollisuus hankkia rakennusmaata.
Marraskosken kylän asioista voi tiedustella Martti Väisänen 040 763 0157
Teksti: Martti Väisänen, eräkirjailija. http://www.bookplus.fi/kirjat/v%C3%A4is%C3%A4nen,_martti/kivikartanokettu-4350807