Marraskosken historiaa

Kivikautisia asuinpaikkoja on kylän alueelta useita. Tätä todistavat eri paikoista löytyneet työkalujen aihiot, jotka on tehty  vieraasta kivestä. Myös Kiukaankalliosta löydetyt kalliopiirrokset lienevät niiltä ajoilta. Vahinko vain, että  suurin osa näistä tuhoutui joen perkauksen yhteydessä tehdyissä räjäytystöissä.

Lappalaisten asutusta  on myös ollut, sitä todistaa monet paikan nimet kuten, Ounas, Konto, Kätkä ym:t.

1500- luvulta lähtien suomalaiset valtasivat tilaa asutukseen myös Ounasjoellakin. Myöhemmin 1922-1926 perustettiin kruununtorppia, joista sitten vuoden 1936 asutuslailla, 1945 maahankintalailla ja 1958 maankäyttölailla perustettiin itsenäisiä tiloja sekä muutamia porotiloja.

Vaikka kansalaissodan aikana oli kylällä molempiin leiriin kuuluvia, ei tilanne jättänyt kylää kaunaiseksi kahtia jakautuneeksi kyläksi.

Talvisotaan lähti 46 talosta 95 miestä. Näistä kahdenkymmenenkahden nimet ovat kylätalon seinällä olevassa sankarivainajien muistolaatassa. Lisäksi kymmenet saivat elinikäisen vamman.

Lapin sodan aikana marraskoskelaiset joutuivat evakkoon Ruotsiin. Sinä aikana  tuhottiin kylältä kaikkiaan 89 rakennusta,  joista 46 asuinrakennusta poltettiin. Jopa heinäseipäätkin oli tuhottu. Kylä jouduttiin jälleenrakentamaan. Jälleenrakentamisen aikana kylällä toimineessa tiilitehtaassa tehtiin noin 80.000 kappaletta tiiliä.

Lähteet historiaan: Haastattelut. Tauno Peura: ” Muistojeni Marraskoski ”.

Tekstin koonnut: Martti Väisänen