Patokosken historia

Arkeologisia kaivauksia on tähän mennessä tehty hyvin vähän, mutta löytöjen perusteella on voitu osoittaa Patokoskella liikkuneen metsästäjiä ja kalastajia jo kivikaudella.

Suopajärveltä löydetty pronssisolki ajalta n. 500 jKr. lienee tunnetuin alueelta löydetty esine.

Ensimmäiset kirjalliset maininnat pysyvästä asutuksesta ovat 1500-luvulta.

Alkuperäisten elinkeinojen rinnalla maa- ja metsätalouden ja poronhoidon merkitys alkoi kasvaa 1800-luvulla.

Väestö lisääntyi, sen myötä harrastustoiminta. Etenkin 1900-luvun alkuvuosikymmenillä Patokoskella oli vireää seurakunta-, urheilu- ja järjestötoimintaa. Kylällä on vielä pystyssä  suojeluskunnan ja Lotta Svärd –järjestön talo ”Suojala”.

Uiton ja yleisen kehityksen myötä perinteinen patokalastus mukautui verkkopyynniksi. Lopullisen kuoliniskun lohen pyynnille antoi Isohaaran voimalaitoksen rakennustyöt v.1948.

Elinkeinoelämän rakennemuutos työnsi väestöä pois myös Patokoskelta 1960-luvun lopusta lähtien. Palvelut vähenivät muuton myötä. Posti ja kaksi pankkia siirtyivät piakkoin asutuskeskuksiin. Koulu lakkautettiin, lainasto sen mukana.

Uudelle vuosituhannelle saavuttaessa enää vain muutama saa elantonsa kotiseudultaan. Matkailun tuomaa piristystä on kuitenkin havaittavissa. Yleisnäkymänä on, että ihmiset haluavat jäädä kotiseudulleen ja uusia tulokkaitakin löytyy.

Patokosken historia selviää parhaiten hankkimalla "Patokosken kylähistoria" kirjan. Se on ilmestynyt v 2002 ja sitä saa ostaa Rovaniemen maalaiskunnan palvelupiste Osviitasta.