Huolen vyöhykkeistö

Rovaniemen kaupungissa käytössä olevat dialogiset menetelmät pohjautuvat huolen vyöhykkeistölle. Se on tutkimusprofessori Tom Arnkilin ja kehittämispäällikkö Esa Erikssonin kehittämä malli, jonka avulla työntekijällä ja asiakkaalla on mahdollisuus arvioida omaa ajatteluaan suhteessa vallitsevaan tilanteeseen. Tapauskohtaisesti jokainen miettii omaa huoltansa ja toimintamahdollisuuksiaan kyseisessä tilanteessa suhteessa voimavaroihinsa.

Tunne huolesta on jokaisen subjektiivinen kokemus. Ei ole olemassa yhtä tavoitteeksi asetettavaa määritelmää huolesta. Määritelmiä on useita ja niistä voidaan avoimesti keskustella ja näin pyrkiä löytämään mahdollisimman hyviä ratkaisuvaihtoehtoja huolestuttavaan tilanteeseen.

Vyöhykkeen käyttöön on liittynyt myös väärinkäytöksiä. Niiden välttämiseksi jokaisen on tärkeä huomioida, että ketään henkilöä tai ryhmää ei saa luokitella tämän vyöhykkeistön perusteella.

Huolen vyöhykkeistö (Arnkil & Eriksson)

 

EI HUOLTA	PIENI HUOLI	TUNTUVA HUOLI	SUURI HUOLI
Ei huolta lainkaan	Huoli tai ihmettely käynyt mielessä	Huoli on tuntuva	Huoli on erittäin suuri
Täysi luottamus omiin  toimintamahdollisuuksiin	Luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä	Omat voimavara ovat ehtymässä	Työntekijä kokee, että asiakas on vaarassa
Ajatus jatkaa samalla tavalla	Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta	Lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve	Tilanteeseen on saatava muutos heti