Ilmansuojelu

Ilmansuojelun tavoitteena on ilmanlaatu, joka turvaa terveellisen ja viihtyisän elinympäristön sekä luonnon toimintakyvyn säilymisen. 

Ilmansaasteilla monia haitallisia vaikutuksia

Ilmansaasteet saattavat aiheuttaa maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja rehevöitymistä, havupuustolle kasvuhäiriöitä sekä muodostaa alailmakehän haitallista otsonia. Kaasumaisilla ilmansaasteilla, kuten typpidioksidilla, ja otsonilla sekä hiukkasilla, joista haitallisimpia ovat keuhkorakkuloihin asti tunkeutuvat pienhiukkaset, on myös haitallisia vaikutuksia terveyteen. 

Rovaniemen ilmanlaatu

Kunnallinen ilmanlaadun seuranta- ja suojelutyö perustuu lakisääteiseen velvoitteeseen. Rovaniemen seudun ilmanlaatua on seurattu jo 1980- luvun alusta lähtien noin viiden vuoden välein tehtävin niin kutsutuin leviämismallilaskelmin rikki-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen osalta. Yleisesti on todettavissa, että Rovaniemen ilmanlaatu on ollut hyvä, kehittynyt parempaan suuntaan ja valtioneuvoston asettamat ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot ylittyvät vain harvoin lyhytaikaisesti ääriolosuhteissa. Leviämismallilaskelmia on tarpeen mukaan täydennetty erillistutkimuksin ja mittauksin.

Keväällä 2006 kaupungin keskustassa suoritettiin kolmen kuukauden ajan nk. hengitettävien hiukkasten (PM 10) ja typen oksidien (NOX) pitoisuuksien mittaus jatkuvatoimisella analysaattorilla. Hiukkaset ovat typen oksidien ohella merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä Suomessa. Hiukkasiin on todettu sitoutuneen erilaisia haitallisia yhdisteitä kuten hiilivetyjä ja raskasmetalleja, jotka puolestaan altistavat eri sairauksille ja lisäävät syöpäriskiä ihmisissä.

Mittausjakson aikana hiukkaspitoisuudet eivät ylittäneet terveydellisin perustein asetettua vuorokausikeskiarvoa, sen sijaan tuntikeskiarvo ylittyi kuusi kertaa. EU-määräysten mukaan ylitys sallitaan 35 kertaa vuodessa. Typpidioksidipitoisuudet alittivat ohje- ja raja-arvot. Korkeimmillaan ohjearvoihin verrannolliset pitoisuudet olivat 68% tuntiohjearvosta ja 76% vuorokausiohjearvosta. Typpidioksidin tuntipitoisuus alittaa näin ollen reilusti raja-arvon 200 ug/m3 mikä direktiivin mukaan on alituttava kaikissa EU-maissa 1.1.2010 mennessä.

Hengitettävien hiukkasten pitoisuustaso oli Rovaniemellä matalampi kuin mm. Helsingin Mannerheimintiellä ja Vantaan Tikkurilassa, erityisesti pahimpana ajanjaksona huhti- ja toukokuussa. Oulun pitoisuudet ovat melko lähellä Rovaniemen tasoa, huhti- ja toukokuussa kuitenkin hieman korkeampia.