Maasuodattamo
Mikäli maahanimeyttämö ei sovellu jätevedenkäsittelyjärjestelmäksi seuraava vaihtoehto on maasuodattamo. Maasuodattamossa jätevesi johdetaan kolmiosaisesta saostuskaivosta jakokaivoon, mistä se laskeutuu imeytysputkien kautta maakerrokseen. Maasuodatuskenttä tai -ojasto rakennetaan muualta tuoduista maa-aineksista. Maasuodattamo voi koostua mm. siten että ensin on ruokamulta, sitten täytemaa, lämmöneriste sepeli kerros, jossa on imeytysputket. Imaytysputkista vesi valuu suodatinhiekka kerrokseen, jossa tapahtuu jäteveden puhdistuminen. Suodatinhiekkakerroksen alla on sepelikerros, jossa on kokoomaputket, joilla puhdistunut vesi kootaan johdettavaksi kokoomakaivon kautta purkuputkea pitkin edelleen purkuojaan. Maasuodattamo voidaan eristää perusmaasta vedenpitävällä materiaalilla. Suodatuskentän- tai ojaston pohjan etäisyys ylimmästä pohjavedenpinnasta tulee olla vähintään 0,25 m. Maasuodattamo tarvitsee tilaa ja korkeuseroa tontilta. Jos maasuodattamo ei sovellu, seuraava vaihtoehto on pienpuhdistamo.
 |
 |
Periaate- ja poikkileikkauskuva maasuodattamosta.
Maasuodattamon fosforinpoistotehoa voidaan parantaa erilaisten fosforia sitovien materiaalien avulla. Fosforia sitova materiaali voidaan sijoittaa suodatinkerrokseen, joko suodatinhiekan joukkoon sekoitettuna, levitettynä vaakasuuntaiseksi kerrokseksi tai pystysuuntaisena seinämänä. Myös ns. fosforinpoistokaivon avulla voidaan poistaa fosforia. Fosforinpoistokaivossa on fosforia sitovaa materiaalia. Fosforinpoistokaivon etu verrattuna suodatuskerrokseen sijoitettaviin fosforia sitoviin massoihin on se, että fosforinpoistokaivon massa on helpompi vaihtaa uuteen kun massan puhdistusteho heikkenee.