Lapsiystävällinen Rovaniemi kehittyy yhdessä lasten ja nuorten kanssa

Rovaniemen kaupunki pääsi vuonna 2013 mukaan UNICEFin lapsiystävällinen kunta -malliin. Kaupunki on saanut jo kaksi tunnustusta kehittämistyöstään, vuosina 2015 ja 2017. Tällä hetkellä Rovaniemi on 4-vuotiskaudella, josta tunnustus voidaan saada vuonna 2021 – mikäli työ on edennyt suunnitelmallisesti ja kehittävästi.

 

Mitä lapsiystävällinen kunta käytännössä tarkoittaa?

Lapsiystävällinen kunta -malli perustuu lapsen oikeuksien sopimuksen neljään yleisperiaatteeseen, jotka ovat 1) yhdenvertaisuus, 2) lapsen etu, 3) oikeus elämään ja kehittymiseen sekä 4) osallisuus.

UNICEF:n tuottamat materiaalit auttavat kuntaa ottamaan lapsen oikeudet osaksi kunnan hallintoa, päätöksentekoa ja palveluita. Lapsiystävällisessä kunnassa lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi:

• Lapset ovat tasa-arvoisia kunnan asukkaita. Lapset suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät palveluita. Jokaisella lapsella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua.
• Lapset ja aikuiset saavat tietoa lapsen oikeuksista. Lapset ja nuoret rohkaistuvat toimimaan kansalaisyhteiskunnassa ja kokevat itsensä lähiyhteisön arvokkaiksi jäseniksi.
• Kunta edistää lapsen oikeuksia kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa.
• YK:n lapsen oikeuksien sopimus ohjaa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa. Lasten ja nuorten tietämys omasta arjestaan ja lapsivaikutusten arviointi vaikuttavat kunnan päätöksentekoon. Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa.
  
  

Lasten näkökulmasta lapsiystävällinen kunta varmistaa esimerkiksi, että jokaisella lapsella on:

• vaikutusmahdollisuuksia omassa arjessaan ja omissa huolissaan
• turvallinen aikuinen, joka on kiinnostunut lapsesta
• kaveri, jonka kanssa voi viettää aikaa ja tehdä asioita
• koulu, joka antaa lapsen taustoista riippumatta jokaiselle mahdollisuuden onnistua
• harrastus perheen varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta.

(lähde: www.unicef.fi)

 

Rovaniemellä lasten osallisuutta on vahvistettu kokeiluilla – tuloksena uusia vakiintuneita käytäntöjä

Rovaniemellä kehittämisen painopistealueiksi on valittu lasten ja nuorten osallisuus, jota on kehitetty niin kokeilujen kautta kuin myös päivittäistä toimintaa kehittämällä.

Varhaiskasvatuksessa päiväkodit kokeilivat luoda pelisääntöjä ja kehittää toimintaa yhdessä lasten kanssa, erityisesti osallistumisen ja vaikuttamisen näkökulmasta. Alkuun kysyttiin lapsilta vaikuttamiseen ja osallisuuteen liittyviä kysymyksiä, jotka toistettiin kokeilujen loppuvaiheessa.

Kokeilun aikana keskusteltiin osallistumisesta ja testattiin erilaisia toimintatapoja. Lapsipalavereissa lapset pääsivät vaikuttamaan arjen toimintoihin valitsemalla leikkihetkiä ja teematoimintoja. Mediakasvatuksen saloihin lapset pääsivät tutustumaan tietokoneen, valokuvauksen ja oman lehden tekemisen kautta. Lisäksi järjestettiin myös muutama nurinkurin-päivä, joissa lapset ja aikuiset vaihtoivat turvallisesti rooleja.

Osallisuuden sanoittaminen ja yhdessä tekeminen vaikuttivat selvästi siihen, että lapset oivalsivat paremmin omat mahdollisuutensa vaikuttaa toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen.

Kokeilun aikana järjestettiin myös työntekijöille dialogisin menetelmin koulutusta ja yhdessä suunnittelemisen paikkoja sekä jaettiin hyviä käytäntöjä varhaiskasvatusyksiköiden kesken. Tarkoitus nostaa esille se hyvä, mitä yksiköissä jo tehtiin ja sanoittaa nämä hyvät toiminnot. 

Kokeilun jälkeen dialogisuus on laajentunut kaikkiin varhaiskasvatuksen yksiköihin ja esimerkiksi jokaisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään vuorovaikutteisesti yhdessä perheen ja opettajien kanssa. 

Nuorten kanssa kehitetty vaikuttamis- ja nuorisotilatoimintaa

Nuorisopalveluiden toiminnassa on vuosien myötä kehitetty nuorisokeskus- ja pelitalotoimintaa tiiviissä yhteistyössä nuorten kanssa. Toiminta on saavuttanut sille asetetut tavoitteet ja muun muassa kauppakeskus Revontulessa oleva nuorisotila Poppari on saatu vakinaistettua. Nuoret esittivät kannanottoja Popparin vakinaistamisesta ja näin heidän osallistumisensa vaikutukset ovat konkreettisesti nyt nähtävissä.

Toiminnan keskiössä on ollut myös nuorisovaltuuston kehittäminen yhdessä nuorten ja päättäjien kanssa. Nuorisovaltuustolla on nyt edustuspaikat eri lautakunnissa ja työryhmissä. Myös nuorisovaltuuston omia toimintatapoja on kehitetty. Kaikki muutokset on mietitty yhdessä nuorten kanssa ja viety kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi. Näin toimintaa on saatu virtaviivaistettua ja nuoret kokevat toiminnan omakseen.

Nuoret kouluttavat päättäjiä lasten ja nuorten oikeuksista

Osana Lapsiystävällinen kunta -toimintamallia Rovaniemellä on järjestetty säännöllisiä koulutuksia lasten oikeuksista. Kouluttajiksi on koulutettu varhaiskasvatuksen työntekijöitä ja nuorisovaltuuston nuoria.

Koulutuksia järjestetään kaupungin päättäjille ja henkilökunnalle.

Koordinaatioryhmä ohjaa kehittämistoimintaa

Moniammatillinen lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjausryhmä on ohjannut alusta asti Lapsiystävällinen kunta -mallin toimintaa. Koordinaatioryhmä linjaa toimintoja, keskustelee laajasti lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvista asioista sekä antaa lausuntoja ja esityksiä lautakunnille sekä lapsiperhe- ja nuorisoasioiden jaostolle. Näin toiminta on laajentunut myös kaupungin hallintoon ja päätöksentekoon.

 

Toimintasuunnitelma päivitetään vuonna 2021

Rovaniemen ollessa Lapsiystävällinen kunta -mallissa mukana jo näin pitkään, on tulevaisuudessa tehtävänä määritellä tavoitteet ja toimintasuunnitelma yhdessä kuntalaisten, virkamiesten ja päättäjien kanssa. Tämä työ aloitetaan jo lapsille, nuorille ja perheille suunnatulla kyselyllä lapsen oikeuksien viikolla 2020. Lisäksi vuonna 2021 työtä jatketaan erilaisten työpajojen ja keskustelutilaisuuksien voimin. Merkittävää tässä kehitystyössä on, että me rovaniemeläiset määrittelemme kehityksen suunnan ja meitä ei verrata muihin kuntiin tai toimijoihin. Seuraavan tunnustuksen saamiseen siis on hyvä mahdollisuus vuonna 2021.