Lapin väestö ikääntyy, ja väestöllinen huoltosuhde tulee heikkenemään tulevaisuudessa koko Lapissa. Maahanmuutto hidastaa Lapin väestön pienenemistä, vaikka ulkomaan kansalaisten osuus koko väestöstä on Lapissa pienempi kuin Suomessa keskimäärin. Seutukuntien välillä on suuria eroja, sillä suurin osa ulkomaan kansalaista asuu joko Rovaniemen tai Kemi-Tornion seutukunnissa. Heistä suurin osa on työikäisiä.

Suurimpana haasteena maahanmuuttajien koulutukseen pääsemiselle tai työllistymiselle on usein se, että heidän kielitaitoaan ei pidetä riittävänä. Sujuvaa suomen kielen taitoa on edellytetty perustelluista syistä tai vain vanhasta tottumuksesta: meidän kielellisesti hyvin homogeenisessä yhteiskunnassamme on totuttu siihen, että suomea osataan hyvin. Meillä ei kuitenkaan ole varaa siihen, että jätämme maahanmuuttajat koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Monissa työtehtävissä selviää kehittyvälläkin kielitaidolla – ja työelämässä mukana ollessa kielitaito juuri kehittyykin.

 


Redu edistää maahanmuuttajien kouluttautumista ammattiin

 Suurin osa Lapissa asuvista ulkomaan kansalaisista aloittaa opintonsa ammatillisessa koulutuksessa tai ammattikorkeakoulussa. Lapin koulutuskeskus REDUssa on edistetty maahanmuuttajia pääsemään entistä vaivattomimmin kouluttautumaan ammattiin. REDUssa on tarkasteltu alakohtaisia kielitaitovaatimuksia, minkä seurauksena esim. kokiksi, toimitilahuoltajaksi, kampaajaksi, parturiksi, levyseppähitsaajaksi, maalariksi, puusepäksi ja tanssijaksi pääsee opiskelemaan aiempaa matalammalla kielitaidolla. 

Jos hakija ei saavuta haluamansa alan kielitaitotasovaatimusta, hänelle pyritään etsimään jokin toinen ala tai suunnittelemaan osatutkintopolku. Osatutkintoa opiskellessa kielitaito usein kehittyy siten, että opiskelija voi siirtyä opiskelemaan koko tutkintoa. Osatutkintomahdollisuus on tärkeä monelle maahanmuuttajalle, sillä kielitaito karttuu ylivoimaisesti parhaiten vuorovaikutuksessa suomenkielisten kanssa, opiskellessa tai työtä tehdessä. Silloin maahanmuuttajalla on parhaat mahdollisuudet puhua, kuulla, lukea ja kirjoittaa suomen kieltä ja kehittyä näillä kielen eri osa-alueilla.
Opettajien ja ohjaajien uutteran koulutustyön lisäksi REDUssa on käynnissä useita hankkeita, jotka pyrkivät antamaan maahanmuuttajille eväitä kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Silta – siirtymät maahanmuuttajien urapoluilla -hanke sujuvoittaa maahanmuuttajien opintoja sekä siirtymiä oppilaitoksiin ja työelämään. Avainpelaajaksi-hanke tarjoaa kokonaisvaltaista tukea niille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea työllistymiseen ja koulutukseen pääsemiseen. OSTE-hankkeen tavoitteena on auttaa osatyökykyisten työllistymisessä sekä JOOK-hanke tukee maahanmuuttajia, joiden kielitaito on riittämätön työllistymiseen.

Kielenoppija tarvitsee usein tukitoimia 

 
Suomen kielen taidon kehittyminen ei tapahdu hetkessä, vaan opiskeluun riittävään kielitaitoon tarvitaan keskimäärin viisi vuotta Suomessa asumista ja suomalaisten kanssa vuorovaikutuksessa olemista. Kotoutumiskoulutuksen kesto on yksilöllinen ja enintään kaksi vuotta, joten kielitaito ei ehdi yleensä ehdi sen aikana kehittyä niin paljon, että opiskelu sujuisi haasteitta. Maahanmuuttajaopiskelijoiden tukitoimet ovat siis usein välttämättömiä. REDUssa heille tarjotaan monenlaista tukea: opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja ja suomen kielen tukea sekä ohjausta myös hakuvaiheessa, opintojen päättövaiheessa sekä niiden jälkeen. 

Lapin elinkeinorakenteessa työvoimaa tarvitsevia toimialoja ovat sosiaali- ja terveysala, kaivosala sekä matkailu- ja ravitsemisala. REDUssa tähän huutoon on vastattu mm. siten, että syksyllä 2021 perustettiin maahanmuuttajille oma lähihoitajaryhmä, jonka opetuksessa voidaan edetä maahanmuuttajien ehdoilla – sanoja ja termejä selittäen, rauhallisempaan tahtiin. Maahanmuuttajien oma ryhmä mahdollistaa sen, että lähihoitajaksi opiskelemaan voidaan ottaa alemmalla kielitaidolla kuin muihin ryhmiin. Hoitajapula on akuutti melkeinpä koko Lapissa, joten maahanmuuttajien kouluttaminen on yksi ratkaisu tähän haasteeseen.

Maahanmuuttajaryhmän opiskelijat siirtyvät muiden opiskelijoiden joukkoon opintojen loppuvaiheessa valittuaan opintojensa suuntautumisvaihtoehdon. Tässä vaiheessa opiskelijan kielitaito onkin kehittynyt yleensä sen verran, että vuorovaikutus suomenkielisten kanssa sujuu luontevammin. Kielitaidon ollessa riittävän kehittynyt tapahtuu syvällisempää kohtaamista ja aitoa integroitumista. 

Maahanmuuttajaopiskelijoille on usein ominaista se, että alussa edetään hitaammin, mutta opintojen ja kielitaidon karttuessa vauhti kiihtyy. Motivaatio on monella maahanmuuttajalla kova – halutaan päästä töihin, veronmaksajaksi ja tavalliseksi suomalaiseksi. Tässä meidän yhteiskunnan eri toimijoiden tulee olla tukemassa maahanmuuttajia. Heidän työllistymisensä on niin monella tavalla meidän kaikkien etu.

Leena Vainiokangas 
koordinaattori, S2-opettaja/Silta – siirtymät maahanmuuttajien urapoluilla -hanke
Lapin koulutuskeskus REDU

Kirjoitus on osa Rovaniemen kaupungin Osaamon Kokemus puhuu -blogisarjaa, jossa käsitellään työllisyyteen liittyviä aiheita. Osaamo on Rovaniemen kaupungin ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on löytää eri keinoja työvoiman ja työnantajien kohtaannon edistämiseen. Osaamo toimii Rovaniemen kaupungin työllisyyspalveluiden alaisuudessa. Blogisarjan kirjoittajat ovat Osaamon verkoston jäseniä, kuten Lapin alueella toimivien hankkeiden ja työnantajien edustajia tai työnhakijoita. Kirjoittajat edustavat teksteissä omia mielipiteitään. Lue lisää Osaamon toiminnasta sekä sen maksuttomista palveluista osoitteessa www.rovaniemi.fi/osaamo.