Työllistyminen ja työyhteisöjen monimuotoisuus herättivät vilkasta keskustelua. Maahanmuuttaneet nostavat esiin, että he haluaisivat tehdä töitä ja osallistua siten yhteiskuntaan. Useampi suomalainen korkeakoulututkintokaan ei takaa sitä, että maahanmuuttanut henkilö saisi työpaikan Lapista. Tarjolla on lyhyitä pätkätöitä ja osalla työpajaan osallistuneista oli takana erittäin pitkiä työttömyysjaksoja ilman mitään työtä. Joidenkin kohdalla puhuttiin yli kymmenestä vuodesta. Työnhakija tarvitseekin lisätietoja eduista ja mahdollisuuksista työllistymisen tueksi (esim. palkkatuki, työkokeilu). Näin hän voi myös itse jakaa tietoa potentiaalisille työnantajille. Toisaalta yrityksetkin tarvitsevat tukea maahanmuuttaneiden työllistämiseen.
Keskustelussa nousikin esille, että julkiset organisaatiot voisivat näyttää esimerkkiä kv-osaajien palkkaamisesta. Lisäksi olisi tärkeää, että maahanmuuttaneet olisivat osa palveluiden suunnittelua ja vaikkapa töissä erilaisissa kehittämishankkeissa.
Suomalaisten/Paikallisten ja maahanmuuttaneiden kohtaaminen on avainasemassa hyvälle elämälle Lapissa. Työpajaosallistujien mukaan tarvitaan enemmän tilaisuuksia ja paikkoja suomalaisten ja maahanmuuttaneiden kohtaamiseksi. Hyvinä kohtaamisen paikkoina voivat toimia työpaikat, harrastukset, järjestöt tai seurakunta. Erilaisten vapaa-ajan kohtaamisten avulla he pääsisivät paremmin osaksi niin lappilaista kuin paikallista yhteisöä. Moninainen verkostoituminen parantaa myös työllistymismahdollisuuksia ja lisäävät osaamista, erityisesti suomen kielen taitoa.
Maahanmuuttaneiden mukaan tietoa palveluista, työpaikoista ja koulutuksista on saatavilla useilla kielillä, mutta taitoa tiedon sulattamiseen ja sisäistämiseen tarvitaan. Työpajakeskustelussa nousi esille, että ymmärrys eri palveluiden sisällöistä, rajapinnoista ja yhteenliittymistä ei välttämättä ole kaikille maahanmuuttaneille riittävä.
Digitaidot ovat isossa roolissa, etenkin työllistymisessä. Työpajan keskusteluissa kävi ilmi, että monilla maahanmuuttaneilla ei ole riittäviä taitoja luovia digitalisoituvassa yhteiskunnassamme. Tähän tarvitaan apua ja tukea monella saralla. Iso osa suomalaisista perusarjen toiminnoista hoituu digitaalisesti: muun muassa omakanta.fi, omavero.fi, TE-toimisto, KELA, CV ja työnhaku. Nämä kaikki palvelut vaativat hyvää digiosaamista.
Kaikki työpajaan osallistuneet olivat asuneet pitkään Suomessa. Paikalla oli myös Lapin paluumuuttajia, jotka ovat kokeneet seudun omaksi asuinpaikakseen ja halunneet palata. Julkisten palveluiden ja tukitoimien lisäksi maahanmuuttaneet kaipaavat kuuntelua, kunnioitusta ja kannustusta. Työ- ja arkielämän monimuotoisuus lähtee meistä jokaisesta.
Kirjoittajat: Satu Pekkala, Jaana Tapalinen, Riitu Pirkkalainen, Sanna Peltoniemi ja Musa Nuri Lapin ELY-keskuksesta. Lapin ELY-keskus on käynnistänyt maakunnallisen maahanmuuttostrategiatyön. Strategia laaditaan osana ESR-rahoitteista Koordinoiden rakennemuutokseen ja kohtaantoon –hanketta. Päivitetty Lapin maahanmuuttostrategia julkaistaan loppuvuonna 2022, jonka jälkeen alkaa yhteinen strategian toimeenpano maakunnallisesti.
Kirjoitus on osa Rovaniemen kaupungin Osaamon Kokemus puhuu -blogisarjaa, jossa käsitellään työllisyyteen liittyviä aiheita. Osaamo on Rovaniemen kaupungin ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on löytää eri keinoja työvoiman ja työnantajien kohtaannon edistämiseen. Osaamo toimii Rovaniemen kaupungin työllisyyspalveluiden alaisuudessa. Blogisarjan kirjoittajat ovat Osaamon verkoston jäseniä, kuten Lapin alueella toimivien hankkeiden ja työnantajien edustajia tai työnhakijoita. Kirjoittajat edustavat teksteissä omia mielipiteitään. Lue lisää Osaamon toiminnasta sekä sen maksuttomista palveluista osoitteessa www.rovaniemi.fi/osaamo.