Mitä yhteistä on hampurilaisgrillillä ja sisustusliikkeellä?

Marjaleena Pikkarainen on iältään 64 -vuotias rautanainen, jonka yrittäjätarina alkoi 90-luvun alulla Kemijärvellä toimineesta Grillistä. Ilta- ja yöpainotteinen grillitoiminta laajeni kuitenkin nopeasti myös päiväsaikaan toimivaan Kahvila-konditorioon. Jo vuonna 1995 Pikkaraisesta tuli Rolls -ketjuun liittymisen myötä ketjuyrittäjä, jolloin yritystoiminta laajeni ensi kertaa kahteen kaupunkiin eli Kemijärven lisäksi nyt myös Rovaniemelle. Näihin aikoihin Pikkaraisen yritys työllisti noin kymmenkunta työntekijää. Vuosien vieriessä alkuperäinen Pikkis Grilli ky vaihtui Oy:ksi ja Kemijärvi lopulta kokonaan Rovaniemeksi.

2000-luvun puolella Pikkarainen luopui Rolls -yrittäjyydestä, koska halusi päästä kokeilemaan työurallaan myös jotain ihan muuta. Kiinnostus sisustukseen vei entisen yrittäjän hetkeksi palkkatöihin kankaiden myynnin pariin, mikä synnytti jälleen kipinän omasta liiketoiminnasta uudelle alalle. Tästä sai alkunsa sisustuspalveluita tarjoava Rovapikkis Oy, joka erilaisten kokoonpanojen ja toimitilojen myötä löysi paikkansa vanhasta ratamestarin talosta Rovaniemen keskustasta. Nykyään tämä hyvinkin tunnistettava vaaleanpunainen puutalo toimii Sisustus & cafe nimeä kantavan sisustusliikkeen kivijalkamyymälänä, jonka toiminta on laajentunut myös verkkokaupan puolelle.

Marjaleena Pikkaraiselle yrittäjyys ei kuulemma tule geeneistä, eikä tehdastyöläisten ympäröimässä lapsuudessa tai nuoruudessa koskaan erityisemmin kannustettu yrittäjyyteen. Kemijärvellä yrittäjäksi rupeava oli usein jo valmiiksi tuomittu epäonnistumaan, mikä vuorostaan Pikkaraisen kohdalla vain vahvisti näkemystä siitä, ettei luovuttaminen ollut edes vaihtoehto. Nykyään yrittäjyys on hänelle enemmän elämäntapa, joka näkyy luontaisena jatkumona myös yksinhuoltajana toimineen Pikkaraisen kaksoispoikien kohdalla. Äitinsä lailla molemmat pojat toimivat omilla aloillaan yrittäjinä. Myös omien poikien kohdalla Pikkarainen vetoaa yrittäjyyden geeniperimän sijaan ennemmin näyttöihin siitä, että

Pikkaraisella on kertynyt yrittäjänä ollessaan hyvin monenlaista kokemusta eri toimialojen, sijaintien, yhteiskunnan muutosten ja ajanjaksojen myötä. Esimerkiksi 90 -luvun lamavuosina ei yrittäjille ollut juurikaan ”tukipaketteja” tarjolla, mutta vastaavasti nykyään niitä on huomattavasti laajemmin ja helpommin saatavilla. Pikkarainen myös kokee, että yleinen myönteisyys yrittämistä kohtaan on selvästi vuosien varrella kasvanut. Yrittäjyyttä hän suosittelee kaikille, jolla on uusia ideoita ja halua tehdä töitä niiden eteen. Pikkaraisen mielestä jokaisen olisi hyvä toimia jossain vaiheessa hetken yrittäjänä, niin ymmärrys esimerkiksi siitä mistä maksettava palkka yrittäjän näkökulmasta koostuu, avautuisi paremmin. Oman kokemansa perusteella hän myös kannustaa alanvaihtoon, sillä se mahdollistaa täysin erilaisten näkemysten syntymistä ja tuo perustekemiseen taas ihan uutta virtaa.

Rovaniemessä on yrittäjän näkökulmasta potentiaalia ja etenkin muualta muuttaneena yrittäjänä hän on kokenut, että paikalliset asiakkaat ovat ottaneet hänet hyvin vastaan. Pikkarainen on paljon yhteydessä paikallisten yritysten kanssa ja kokee Rovaniemellä toimivien yrittäjien yhteishengen hyvänä. Yrittäjälle myynti on tärkeä tekijä, oli kohteena sitten sisustus tai pikaruoka. Pikkarainen on pyrkinyt tuotteesta riippumatta aina helpottamaan asiakkaan ostamista ja kokee alasta riippumatta hyvän asiakaspalvelun erittäin merkittävänä tekijänä menestykseen. Tänä päivänä hyvästä palvelusta ollaan valmiita maksamaan. Yrittäjän omaa asiakaspalvelua kuvaa hyvin esimerkki, jossa verhojen ompelun yhteydessä tarvittaessa lyhennetään samalla myös housun lahkeita.

Ikä on Pikkaraisen mielestä yrittäjyydessä vain plussaa. Yhtä lailla ikääntyminen tuo mukanaan uusia näkökulmia, jotka laajentavat perspektiiviä asioihin. Pikkarainen arvostaa monesti ikää myös työntekijävalinnoissaan, mutta ennen kaikkea pienessä tilassa työskennellessä kemioiden on oltava kohdillaan. Toki työhön pitää löytyä myös sisustussilmää ja yleisesti ryhtiä, sillä asiakaspalvelu- ja myyntityössä ei passaa olla haaveilija.

Teksin on kirjoittanut Annakaisa Jaskari (Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut / ProOsaaja-hanke).