”Mistä sie olet pois? - Gos don leat eret?”

Valtakunnalliset kotiseutupäivät Rovaniemellä 9.–11.9.2022

Rovaniemellä juhlitaan Valtakunnallisia kotiseutupäiviä Rovaniemi-viikon yhteydessä perjantaista sunnuntaihin 9.—11. syyskuuta. Tuolloin koko laaja kaupunki juhlii juuriaan, moninaista kulttuuriaan, historiaansa ja asukkaitaan. Päivien teemana ovat juuret ja kotiseutuidentiteetti.

Valtakunnalliset kotiseutupäivät on Suomen Kotiseutuliiton vuoden päätapahtuma. Ensimmäiset kotiseutupäivät järjestettiin vuonna 1949, ja siitä lähtien niitä on vietetty vuosittain eri paikkakunnilla. Rovaniemellä päivät on järjestetty viimeksi vuonna 1961 tuolloin tuoreessa kaupungissa.

 

Yhdessä tehden

On ollut hienoa huomata, että Valtakunnalliset kotiseutupäivät kiinnostavat täällä kaupungissa monia eri ihmisiä ja tahoja. Jo nyt teemme yhteistyötä mm. Totto ry:n, Rovaniemen matkailuoppaiden, Lapin yliopiston ja oppilaitosten, Rovaniemen seurakunnan, VisitRovaniemen, Rovaniemen kaupunginkirjaston, Lapin maakuntamuseon, Lapin liiton, Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry:n, Taito Lappi ry:n ja monien taiteilijoiden, useiden kolmannen sektorin toimijoiden, yhdistysten ja yksittäisten ihmisten kanssa. Kutsummekin tätä laajaa yhteistyöverkostoamme Kotiseutupäivien Väärteiksi eli hyviksi ystäviksi. Ja hyviä ystäviä tarvitaan aina!

Ps. Haluatko järjestää tapahtuman osana Kotiseutupäivien ohjelmaa? Ota yhteyttä kotiseutupaivat@rovaniemi.fi

Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi nauttimaan päivien antimista!

Ota yhteyttä

Haluaisitko lisätietoa Kotiseutupäivien tapahtumista tai oman teemaan sopivan tapahtuman mukaan ohjelmakokonaisuuteen? Käänny meidän puoleemme!

 

Kotiseutupäivien koordinaattorit

Kulttuurituottaja Roosa Nevala, 040 6688574
Amanuenssi Tuija Alariesto, 040 7341060
kotiseutupaivat@rovaniemi.fi

ULLA-KIRSIKKA VAINIO, kaupunginjohtaja, Rovaniemen kaupunki

Vahvoista juurista kohti tulevaisuutta ponnistaen

Syyskuussa pääsemme juhlimaan Valtakunnallisia kotiseutupäiviä Lapin pääkaupungissa Rovaniemellä. Paljon on vettä virrannut Kemijoessa sen jälkeen, kun Kotiseutupäiviä viimeksi Rovaniemellä juhlittiin. Kuusikymmentä vuotta sitten, vuonna 1961 tuolloin tuoreella Rovaniemen kaupungilla oli kunnia olla kotiseutupäivien järjestäjä.

Rovaniemen kaupunki on vuosikymmenten saatossa kokenut monia muutoksia. Toisen maailman sodan jälkeen tuhkasta jälleenrakennettu kaupunki tunnetaan nykypäivänä niin vireänä matkailukaupunkina, yliopistokaupunkina kuin tapahtumakaupunkina. Sen omaleimaiset kylät levittäytyvät laajalle, jopa yli 100 kilometrin päähän keskustasta. Olemmekin pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki.

Kotiseutupäiville odotetaan osallistujia ympäri Suomen juhlimaan koko Lappia ja sen asukkaita. Päivien teemana on juuret ja kotiseutuidentiteetti: Tunnuslauseemme, kysymys
“Mistä sie olet pois?” paikantaa ihmisen ei pelkästään kotiseudulleen, mutta joskus myös sukuun ja perheeseen. Lause on sananmukainen käännös saamen kielestä “Gos don leat eret?”

Kysymyksellä on hahmoteltu ihmisen taustaa häneen tutustuttaessa. Tämän siltoja rakentavan ja uteliaisuutta herättelevän kysymyksen myötä keräännymme
kotiseutupäivien aikana yhdessä vaalimaan ja juhlistamaan kulttuuriperintöämme. Kerromme juuristamme lukuisten tarinoiden kautta, joiden äärelle pääsette niin retkillä, konserteissa kuin kohtaamisissa paikallisten kanssa.

Rovaniemen kotiseutupäivien tapahtumia järjestetään sekä laajan kaupungin keskustassa että myös sitä ympäröivissä kylissä. Kotiseutupäivien ohjelmasta löytyy varmasti jokaiselle sopivaa, kiinnostavaa ja yllättävääkin ohjelmaa. Toivotankin sydämestäni kaikki tervetulleiksi nauttimaan lappilaisesta vieraanvaraisuudesta.
KOTISEUTUPÄIVIEN SUOJELIJA JOHANNA IKÄVALKO Johtaja, Arktinen keskus, Lapin yliopisto

Ihmiset tekevät kodin

Hämmennyn aina kun minulta kysytään: ”Mistä olet kotoisin?” Mitä siihen vastaa ihminen, joka tuntee, ettei juuria ole millään paikkakunnalla? Tai sellainen, joka tuntee olevansa kotonaan oikeastaan kaikkialla? Itse voisin vastata, ”Kaikkialta, enkä mistään”, mutta se ei ole oikein kysyjää kohtaan – eikä edes totta.

Sukujuureni ja luonteeni ovat vahvasti rajantakaisessa Karjalassa, Antreassa. Siellä, Viipurin talousalueella oli aikanaan kaksikin Ikävalkolan kylää, nyt ei enää kumpaakaan. Minä olenkin pois sieltä missä minulle rakkaimmat ihmiseni ovat.

Rovaniemi on kautta aikain ollut risteyspaikka. Täällä Ounas- ja Kemijoki kohtaavat toisensa, ja niin tekevät myös ihmiset. Myös minä löysin risteys- ja pysähdyspaikkani täältä
keväällä 2021. Rovaniemi on luonnon läheisyyttä sekä portti ainutlaatuiseen Lappiin ja sen tuhansiin taianomaisiin tarinoihin. Vielä 1980-90-luvulla Rovaniemi oli minulle vain kulkureitti rautatieasemalta Särestöniemeen. Silloin en tiennyt, että myös Rovaniemellä on omat, tosin harmillisen huonosti tunnetut historialliset tarinansa, joihin kaupungin matkailumarkkinoinnin maskotiksi muodostunut Joulupukki ei juuri liity. Toivoisinkin Rovaniemen nykyistä vahvempaa profiloimista juuri seudun omien tarinoiden ja historioiden, täällä asuneiden ja ristenneiden ihmisten kautta.

Ihmiset tekevät kotipaikan. Siksi kysymykseen ”Mistä sie olet pois?” onkin hyvä esittää jatkokysymys ”Mitä toit tullessasi?”. Rovaniemelle asettuminen on ollut minulle helppoa, koska tänne ovat ihmiset tuoneet tullessaan minulle tärkeitä arvoja: aitoa ja kestävää luontosuhdetta, välitöntä ja ennakkoluulotonta suhtautumista uuteen. Tähän joukkoon lasken myös työnantajani, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen. Saan työskennellä johtajana unelmieni työpaikassa, joka toimii tiiviissä yhteistyössä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti ja tukee sitä, mitä toin tänne tullessani. Uskon, että tuomisinani voin mm. edistää alueen kestävää kehitystä, lisätä seudun tunnettuutta juuri sen omien tarinoiden kautta – ja olla yksi meistä, rovaniemeläisistä. Kaupungille ja koko Lapille toivon avaraa ajattelua ja kansainvälistä mieltä. Sillä tavoin kotiseutu pysyy vahvana myös kauas tulevaisuuteen.

SAMPO SUIHKO Hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kotiseutuliitto

Arktisen alueen historian ja nykyhetken äärellä

Maamme arktisen alueen lähihistoria on aivan viime aikoina ollut vahvasti tapetilla. Ilmastonmuutoksen vaikutukset etenkin pohjoisilla alueilla ovat herättäneet ihmiset kestävän kehityksen huomioimiseen. Lapin sota kiinnostaa nyt elokuvantekijöitä ja kirjailijoita.

Vaietut arktiset sodat -ohjelma on sitonut kaiken ikäisiä ja taustaisia ihmisiä tiiviisti kotitv:n äärelle. Pohjoiseen kulttuuriin tutustumisen myötä myös saamelaista perinnettä ja kulttuuria arvostetaan yhä enemmän.

Kotiseututyö kulkee Rovaniemellä liittomme kanssa vahvasti käsi kädessä: arvot ja tavoitteet ovat yhtenevät. Saimme tästä jo valtuuston syyskokouksen yhteydessä hienoja kokemuksia ja yhteisiä oivalluksia: Totto ry:n ja Lapin liiton esittelyistä nousivat esiin kotiseututietoisuuden vahvistaminen, moniarvoisen kansallisen kulttuurin arvostus paikallisten piirteiden pohjalta, monimuotoinen kotiseutu- ja kulttuuriperintötyö, kotiseutuhengen tukeminen sekä vahva vaikuttaminen alueelliseen päätöksentekoon.

Nähtävääkin Rovaniemellä riittää: päivien tapahtumapaikkoja ovat mm. Lappia-talo ja kaupunginkirjasto, kulttuuritalo Korundi ja museo ja tiedekeskus Arktikum ja komea kotiseutumuseo Pöykkölässä.

Tätä kirjoittaessani ajatus harhailee Ukrainaan, tulevaisuuteen ja turvallisuuteen/turvattomuuteen. Emme pääse näistä painajaisista eroon Kotiseutupäiviin mennessä – oli sota sitten loppunut tai ei. Ihmisten hätä on suuri. Kotiseutuliitto yhtyi järjestönä maaliskuun alussa Europa Nostran kannanottoon ukrainalaisten ja eurooppalaisten arvojen puolesta ja vaati, että Venäjä vetää välittömästi joukkonsa pois Ukrainasta. Eurooppaa yhdistäviä perusarvoja ovat mm. demokratia, oikeusvaltioperiaate, pyrkimys rauhaan sekä ihmisoikeuksien ja kulttuuriperintömme kunnioittaminen. Juuri näistä asioista oli kyse myös 80 vuotta sitten, Lapissa ja Rovaniemellä. Yhdessä toimimisemme on nyt ja tulevaisuudessa yhä tärkeämpää – kotiseudun, kulttuurin ja yhteisten arvojen puolesta.

ESKO OIKARINEN Puheenjohtaja, Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry

Rovaniemen kotiseutumuseo – elävä ja osallistava kohtaamispaikka

Hyvät kotiseutuväärtit läheltä ja kaukaa, tervetuloa Valtakunnallisten Kotiseutupäivien 2022 aikana Rovaniemen kotiseutumuseolle viihtymään ja nauttimaan. Museon pihapiirissä järjestetään suuret Sadonkorjuumarkkinat, joilla ovat mukana laajan Rovaniemen kaupungin kylät omilla tuotteillaan. Kotiseutupäivien osallistujien lisäksi myös paikallisia ja lähiseudun asukkaita kutsutaan osallistumaan päivien ohjelmiin muun muassa Rovaniemen kotiseutumuseolla.

Totto ry tekee Rovaniemen keskustassa ja haja-asutusalueen kylissä aktiivisesti ja verkostoituen kestävää kotiseutu- ja perinnetyötä, joka ylläpitää arktisen seudun kotiseututietoisuutta ja ylisukupolvista yhteisöllisyyttä. Yhdistys vahvistaa rovaniemeläistä identiteettiä tuomalla esiin kotiseuturakkauden ja perinteiden merkityksen ihmisten hyvinvoinnille.

Kemijoen rantamaisemassa sijaitseva kotiseutumuseo on perinteen ja kulttuurin osallistava elämys- ja kohtaamispaikka, joka tarjoaa menneisyyden lumoa arvokkaassa museo-
miljöössä. Koko vuodenkierron ajan museomiljöö on yleisötapahtumien lisäksi erityinen esittävän taiteen, näyttelyiden, kokousten, juhlien, työpajojen ja koulutusten pitopaikka. Kokemisen arvoisia ohjelmapalveluissa ovat pakkastalven, hankikantokevään, jäidenlähdön, keskiyön auringon, sadonkorjuun, ruskan väriloiston, ensilumen ja joulukaamoksen perinteet.

Yhdistyksessä kehitetään toimintoja ja uudistetaan osaamista ottaen huomioon asiakaskunnan muuttuminen. Haastetta riittää digitaalisuuden kehittämisessä, some-näkyvyydessä, markkinoinnissa ja houkuttavuuden ja saavutettavuuden parantamisessa.

Monien museokävijöiden omakohtaiset kokemukset menneisyyden elämäntavoista ja tietämys talonpoikaisaikakaudesta puuttuvat. Museo kokoelmineen ja QR-koodeineen haastaa vertailemaan entistä ja nykyistä elämäntapaa ja etsimään kestävän kehityksen malleja. Asiakkaiden kohtaamisessa on tärkeää pyrkiä tuottamaan heidän toiveitaan vastaava kohdekokemus, joka syntyy kotiseutumuseon omaleimaisen vetovoimaisuuden sekä palvelujen kulttuurisen aitouden ja vuorovaikutuksen avulla.

Rovaniemen keskustan alueella ja haja-asutusalueen kylissä rakennetaan kulttuurimatkailupolkuja, mikä tarkoittaa tuotteistettujen kotiseutu- ja perinnetyön palvelukokonaisuuksien sekä markkinoinnin kehittämistä. Palvelumuotoilu toteutetaan yhteistyössä korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä kylätoimikuntien, maaseutuyritysten, matkailuyrittäjien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kotiseutuyhdistys tekee parhaansa vieraittensa viihtymiseksi. Tapaamisiin kotiseutupäivillä!


Totto ry:n verkkosivut