Maailman pohjoisin Aalto-kaupunki

 

Rovaniemellä vietetään vuonna 2025 Aalto-juhlavuotta. Rovaniemi toimii tuolloin kansainvälisen Alvar Aalto -kaupunkien verkoston puheenjohtajana. Lisäksi juhlitaan keskeisiä Aalto-rakennuksia, kun kaupunginkirjasto täyttää 60 vuotta ja Lappia-talo 50 vuotta. Alvar Aalto -juhlaviikko järjestetään lokakuussa 2025.

 

 

Minun Aaltoni -sarjassa sukelletaan Alvar Aallon perinteeseen Rovaniemellä asukkaiden, taiteen- ja teatterintekijöiden ja rakennusmestarin tarinoiden ja kokemusten kautta.

Aallon toiminta Rovaniemellä alkoi Lapin sodassa tuhotun kauppalan raunioilta. Alvar Aalto johti jälleenrakennustyön suunnittelua ja piirsi Rovaniemen kuuluisan poronsarviasemakaavan vuonna 1945.

Rovaniemen keskustassa sijaitsee Aallon päätyö Rovaniemellä, Aalto-keskuksena tunnettu hallinto- ja kulttuurikeskus. Aalto-keskus koostuu Rovaniemen kaupunginkirjastosta, Lappia-talosta sekä Rovaniemen kaupungintalosta. Rovaniemen Aalto-keskus on toinen kahdesta valmiiksi rakennetusta kaupunkikeskuksesta Suomessa, mikä tekee siitä ainutlaatuisen kohteen Aallon ja arkkitehtuurin ystäville.

Aalto suunnitteli Rovaniemelle myös asuin- ja liikerakennuksia. Rovaniemen Tapiolaksi kutsuttu Korkalorinteen asuinalue tarjoaa idyllisen ja vehreän asuinympäristön lähellä kaupungin keskustaa. Rovaniemen keskustassa sijaitsee rakennuksia, jotka Aalto suunnitteli Ahon liikemiessuvulle liike- ja asuinkäyttöön.

Tutustu Rovaniemen Aalto-kohteisiin Etiäinen-reittipalvelun avulla vaikkapa kävellen tai pyörällä: Alvar Aalto -kierros Rovaniemellä

Toinen maailmansota päättyi Lapissa lähes täydelliseen tuhoon. Rovaniemellä 90 prosenttia rakennuskannasta tuhoutui, ja edessä oli valtava jälleenrakennusurakka. Suomen Arkkitehtiliiton jälleenrakennustoimiston työtä johti Alvar Aalto.

Vuonna 1945 Aalto piirsi Rovaniemelle kuuluisan poronsarviasemakaavan, jonka perusideana olivat sekä vahva sitoutuminen luontoon että joustavuus. Kaavassa korostuu Rovaniemen asema Pohjois-Suomen liikenteellisenä solmukohtana.
Kaava on saanut nimensä kartalle piirtyvästä poron hahmosta. Pohjoiseen, länteen ja etelään vievät tiet puistoineen muodostavat poron sarvet. Kaupungin keskusta yhdessä Ounas- ja Kemijokien kanssa muodostaa poron pään. Keskustan urheilukenttä on poron silmä.

Aallon alkuperäinen poronsarvikaava ei toteutunut sellaisenaan, mutta poron hahmo on edelleen tunnistettavissa.

Rovaniemen kirjasto – pohjoista valoa kaamoksesta yöttömään yöhön

Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskuksen eli Aalto-keskuksen rakennuksista ensimmäisenä toteutui kirjastotalo, joka valmistui vuonna 1965.

Rovaniemen kirjasto koostuu kahdesta yhteen liitetystä osasta: viuhkamaisesta kirjastosalista sekä pitkänomaisesta, suorakulmaisesta toimistosiivestä. Kirjaston sisätilojen suunnittelussa noudatettiin Aallon kirjastoille tyypillistä ideaa, jossa kirjaston lukutilat sijoitettiin muuta kirjastosalia alemmalle tasolle, omiin syvennyksiinsä. Kirjastosalin lisäksi rakennus sisältää muun muassa musiikkikirjaston, lehtisalit, näyttely- ja auditoriosalin sekä lastenosaston.

Luonnonvalo ja valaistus olivat tärkeässä asemassa kirjaston suunnitelmissa. Epäsuoraa luonnonvaloa tiloihin tuovat erilaiset ylä- ja kattoikkunat sekä poikkeuksellisen monenlaiset kiinteät erikoisvalaisimet. Tämä luo rakennukseen hienon tunnelman vaihtuvassa pohjoisen valossa kaamoksesta yöttömään yöhön. Osa kirjaston kalusteista ja valaisimista on Artekin vakiomalleja, mutta Aallon toimisto suunnitteli taloon myös erikoiskalusteita sekä ainakin 10 erilaista valaisinmallia.

Rovaniemen kirjasto on toistaiseksi suljettu peruskorjauksen vuoksi. Peruskorjauksen on määrä valmistua kesällä 2025.

Lue Aalto-dokumentin ohjaajan Virpi Suutarin ajatuksia Rovaniemen kirjastosta: Dokumenttielokuvaohjaaja Virpi Suutari teki Aalto-elokuvallaan matkan omiin lapsuusmaisemiinsa Rovaniemelle

Lappia-talo – Aallon kokonaistaideteos kulttuuritoimijoille

Lappia-talo on osa Alvar Aallon suunnittelemaa Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskusta, Aalto-keskusta. Rakennus on tunnettu Rovaniemen maamerkki.

Lappia-talo rakennettiin kahdessa osassa. Ensimmäinen muun muassa musiikkiopiston sisältävä osa valmistui vuonna 1972 ja rakennuksen teatterin käytössä oleva pääosa vuonna 1975. Lappia-talo jäi viimeiseksi rakennukseksi, jonka Alvar Aalto näki valmistuvan ennen kuolemaansa.

Lappia-talon kumpuileva kattorakenne muistuttaa Lapin tunturimaisemaa. Katon kaarevia muotoja valaistaan eri värein. Lappia-talo on erityisen upea näky ilta-asussaan.

Lappia-talo on Aalloille ominainen kokonaistaideteos. Aallon toimistossa suunniteltiin paitsi rakennus myös sisustus ja kalusteet. Ulkopuolelta rakennus on verhoiltu vaaleilla keraamisilla sauvatiilillä. Rakennuksen sisätilojen lattiapintoja päällystää Lapin marmori ja sisäseiniä koristavat tummat kiiltävät koboltinsiniset sauvatiilet.

Lappia-talon ainutlaatuinen arkkitehtuuri on erityisesti kulttuuritoimijoiden käyttöön suunniteltu. Lappia-talossa toimivat tällä hetkellä Rovaniemen teatteri / Lapin alueteatteri, Lapin musiikki- ja tanssiopisto sekä Rovaniemen kuvataidekoulu. Vuosien saatossa siellä ovat toimineet myös muun muassa Lapin alueradio sekä Lapin maakuntamuseo.

Rakennuksen kattava peruskorjaus valmistui vuonna 2015.

Lue Lappia-talon rakennusmestarin ja teatterintekijöiden tarinoita: Lappia-talo rakentajan ja teatterintekijöiden silmin

Kaupungintalo

Kaupungintalon valmistuminen vuonna 1986 viimeisteli Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskuksen eli Aalto-keskuksen. Kaupungintalo suunniteltiin Alvar Aallon luonnosten pohjalta hänen kuolemansa jälkeen Elissa Aallon johdolla.
Kaupungintalo koostuu useasta erisuuntaisesta siivestä, joita hallitsee valtuustosali veistosmaisine torneineen. Kaupungintalon sisustuksessa on muiden Aalto-keskuksen kohteiden tavoin käytetty muun muassa Lapin marmoria ja luonnonväristä puuta. Kaupungintalon kalusteet ja valaisimet ovat osin Artekin tuotantoa ja osin Aallon toimiston tilaan suunnittelemia.

Kain Tapperin ympäristötaideteos “Vuorten synty” sijoitettiin Aalto-keskuksen aukiolle kaupungintalon valmistumisen jälkeen vuonna 1988.

Rovaniemen kaupungintalo on toistaiseksi suljettu peruskorjauksen vuoksi. Peruskorjauksen on määrä valmistua vuonna 2026.

Kaupungin omistamat

Asemakaava

• Poronsarviasemakaava (1945)

Kulttuuri- ja hallintokeskus

• Kirjasto (1965)
• Lappia-talo (1972 & 1975)
  
• Kaupungintalo (1988)

Ahon liiketalot (Rovaseudun Markkinakiinteistöt)

• Koskikatu 18 (1959)
• Koskikatu 20 (1962)
  
• Jaakonkatu 3 (1963)

Yksityisten omistamat

Tapiola, eli Korkalorinne (asuntoalue / puutarhakaupunki):

• Korkalo, rivitalo (1958)
• Rakovalkea, kerrostalo (1959)
• Myymäläkeskus (1959)
• Lämpökeskus (1959)
• Poroelo, kerrostalo (1960)
• Lapinjänkä, rivitalo (1961)
• Karpalo, rivitalo (1961)

Ahon talo

• Maison Aho, Ahon yksityistalo (1965)

Muut Rovaniemen ja Lapin suunnitelmat

Rovaniemen keskustan kohteiden lisäksi Aalto on ollut suunnittelemassa myös:

• Pirttikosken osittain toteutuneen rakennussuunnitelman tyyppitaloineen, sekä
• Lapin aluesuunnitelman, joka jäi luonnokseksi
  
  - Yleiskaava Muurolaan (1954)
  - Yleiskaava Jaatilaan (1954)
  - Yleiskaava Rovaniemen kauppalaan (1956)
  - Yleiskaava Rovaniemen maalaiskuntaan (1956)
  

Aalto ohjasi toimistonsa työskentelyä vuosikymmenen aikana yhä vahvemmin yleiskaavatyöstä pohjoisen asuinmuototutkimukseen, jota suoritettiin Korkalorinteen ja Pirttikosken rakennussuunnitelmien yhteydessä.