Eläinlääkärin vastaanotto, Rovaniemi

Rovaniemen kaupungin eläinlääkärivastaanotolle voit tulla vain ajanvarauksella. Katso tarkemmat ajanvaraus- ja toimintaohjeet.

Muut Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon palvelupaikat

Eläinlääkärin vastaanotto, Kolari

Kolarin eläinlääkärin vastaanoton yhteystiedot ja puhelinvastaanotto.

Eläinlääkärin vastaanotto, Pello

Pellon eläinlääkärin vastaanoton yhteystiedot ja puhelinvastaanotto.

Eläinlääkärin vastaanotto, Ranua

Ranuan eläinlääkärivastaanoton ajanvaraus ja vastaanottoajat.

Eläinlääkärin vastaanotto, Ylitornio

Ylitornion eläinlääkärivastaanoton yhteystiedot ja puhelinvastaanotto.

Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon toimisto

Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon toimiston yhteystiedot. Katso tarkemmat ohjeet toimistossa asioimisesta.

koiranpentu eläinlääkärin vastaanotolla

Rovaniemellä kaupungineläinlääkärin vastaanotolla peritään alla olevan hinnaston mukaiset klinikkamaksut. Sen lisäksi eläinlääkäri perii kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaiset palkkiot sekä tarvike- ja lääkekustannukset eläimen omistajalta tai haltijalta. Klinikkamaksua peritään yhteistoiminta-alueella ainoastaan Rovaniemen kaupungissa.  Laitemaksuja peritään myös Kolarin ja Ylitornion vastaanotoilla. 

Valvontamaksuja peritään sen mukaisesti, kuuluuko valvonta ympäristöterveyden (esim. elintarvikevalvonta) vai eläinlääkintähuollon vastuualueelle. Ympäristöterveyden vastuualueen valvonnasta peritään Rovakaaren ympäristöterveydenhollon taksan mukaiset maksut. Eläinlääkintähuollon vastuualueella peritään valvonnassa tehtyjen päätösten toimeenpanemisesta koituvat kustannukset valvottavalta kohteelta/eläinten omistajalta tai valtiolta valvonnan/toimenpiteen luonteesta riippuen. Kustannusten perimisessä noudetaan asiassa sovellettavaa lainsäädäntöä. 

Rovakaaren ympäristöterveydenhuolto laatii vastuullaan olevasta eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä järjestämistään eläinlääkäripalveluista suunnitelman vuosittain. Suunnitelma kattaa Rovaniemen kaupungin lisäksi yhteistoimintasopimuksen perusteella Ranuan, Pellon, Ylitornion ja Kolarin kunnat. Suunnitelma perustuu lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin, Ruokaviraston laatimaan valtakunnalliseen ohjelmaan sekä aluehallintoviraston laatimaan alueelliseen valvontasuunnitelmaan. 

Klinikka- ja muut maksut 1.5.2019 alkaen (195,7 kB) Eläinlääkintähuollossa vastaanoton yhteydessä kaupungille perittävät klinikkamaksut. Taksan on hyväksynyt Rovaniemen ympäristölautakunta.
Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon taksa 27.3.2019 § 41 (142,6 kB) Rovaniemen ympäristölautakunnan hyväksymä Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon suoritteisiin sovellettava taksa.
Eläinlääkintähuollon suunnitelma 2020 (982,1 kB) Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon suunnitelma eläinlääkäripalveluiden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä 2020

Rotat ovat tuhoeläimiä, jotka voivat tehdä vahinkoa rakenteille, saastuttaa elintarvikkeita ja levittää tarttuvia tauteja. Rottia havaitaan useimmiten silloin, kun niille on tarjolla poikkeuksellista ravintoa, kuten maahan jäänyttä linnunruokaa tai jätteitä huonosti hoidetussa jätehuoltotilassa. Rottia saattaa liikkua tavanomaista enemmän myös silloin, kun niiden elinympäristössä on esimerkiksi rakennustyömaa. Kun rottien ravinnonsaanti vähenee, rotatkin vähenevät.

Rottien hävittäminen on kiinteistön omistajan vastuulla

Rotan ja muiden tuhoeläinten hävittäminen kuuluu kiinteistönomistajan vastuulle, joten rottahavainnoista kannattaa ilmoittaa tontin omistajalle tai isännöitsijälle.
Voit ilmoittaa rottahavainnoista Rovaniemen kaupungin puisto- ja katuviheralueilla sähköiseen palautejärjestelmään. Palautejärjestelmässä voi mm. merkitä kartalla paikan missä rottia on havaittu. Täältä palaute ohjautuu kaupungin yleisten alueiden hoidosta vastaaville. Asukkaat voivat ilmoittaa rottahavainnoistaan myös palautejärjestelmän kautta ympäristöterveydenhuoltoon.

Terveyshaittaa vai ei?

Ympäristöterveydenhuollon tehtävä on tarvittaessa arvioida voiko rottien esiintymisestä aiheutua terveyshaittaa. Jos rottia havaintaan kohteessa epätavallisen paljon eli useita samanaikaisesti ja havaintoja tehdään päivittäin, voi kunnan terveydensuojeluviranomainen määrätä kiinteistön omistajan ryhtymään toimenpiteisiin tuhoeläinten torjumiseksi. Ympäristöterveydenhuolto ei tee myrkytyksiä. Rottien torjuntaan tarkoitettuja torjunta-aineita voivat hankkia ja käyttää vain tuholaistorjunta-alan ammattilaiset.
Yksittäisistä rottahavainnoista ei tarvitse ilmoittaa, eivätkä satunnaiset havainnot yksittäisistä rotista yleensä johda toimenpiteisiin.

Miten ehkäistä rottaongelmaa?

Ympäristöterveydenhuolto suosittelee kiinteistönomistajia varmistamaan, että tuhoeläimillä ei ole saatavilla ravintoa ja suojaa. Mm. lintujen ruokinta tulee järjestää siten, ettei ravintoa päädy rottien saataville. Lintuja ei saa ruokkia suoraan maahan, vaan esimerkiksi lintulaudalla, ja maahan pudonneet jyvät on siivottava maasta säännöllisesti. Sulan maan aikana lintuja ei tarvitse ruokkia sillä ne löytävät ravintonsa luonnosta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kiinteistön jätehuoltoon. Jätehuolto on järjestettävä siten, että eläimet eivät pääse jäteastiaan. Jäteastioiden tulee olla aina suljettuja ja ehjiä. Jäteastian pohjakin kannattaa tarkastaa, sillä rotat voivat jyrsiä pohjaan reiän ja päästä sitä kautta huomaamattomasti ravinnon hakuun.

Torjuntatoimet

Tarvittaessa rottia voidaan torjua erilaisin loukuin tai torjunta-ainein. Torjuntatoimien tekeminen samanaikaisesti useamman kiinteistön alueella on suositeltavaa.
Rotanloukkuja myydään kuluttajille kaupoissa. Tuotteita tulee käyttää valmistajan ohjeiden mukaisesti. Loukkuja sijoitettaessa tulee varmistua siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa lapsille, kotieläimille eikä muille luonnonvaraisille eläimille. Loukut tulee tarkastaa päivittäin. Kuolleet rotat voi hävittää sekajätteen mukana.
Rottien torjuntaan tarkoitettuja torjunta-aineita voivat voimaan tulleen EU-lainsäädännön myötä hankkia ja käyttää vain tuholaistorjunta-alan ammattilaiset. Laajemmassa rottaongelmassa suositellaan kääntymistä tuholaistorjunnan ammattilaisen puoleen.

 

Terveydensuojeluviranomaisille tulee jonkin verran kyselyitä lintujen ruokintaan liittyvistä terveyshaitoista. Väärin järjestettynä ruokkimisesta voi aiheutua terveyshaittoja taajaan asutulla alueella. Linnut ja muut pikkueläimet tahraavat ulosteillaan piha-alueita, parvekkeita, lasten leikkipaikkoja ja muita oleskelupaikkoja. Eläimet voivat myös levittää tarttuvia tauteja, kuten salmonellaa.

Lintuja on suositeltavaa ruokkia vain talvella, koska kesällä linnut löytävät ravintoa luonnosta ja ruokinta voi vääristää niiden luonnollista käyttäytymistä. Lintujen ruokintaan tulisi aina olla kiinteistön tai alueen omistajan suostumus. Parvekkeilla tapahtuvaan lintujen ruokintaan on syytä hankkia taloyhtiön lupa. Ruokinnasta ei saa aiheutua naapureille tai muulle ympäristölle terveys- tai hygieniahaittaa.

Lintujen ruokinta tulee järjestää siten, että rotat, hiiret tai muut vahinkoeläimet eivät pääse ruokintapaikalle. Suositeltavaa on käyttää ruokinta-automaatteja. Linnuille ei koskaan saa laittaa ruokaa tarjolle suoraan maahan. Maaruokinnan huono puoli on, että linnut istuvat ruoan päällä ja pääsevät ulostamaan sen joukkoon. Ulosteen mukana taudit voivat levitä pikkulintujen keskuudessa. Lintujen maaruokinta voi houkutella alueelle rottia ja hiiriä.

Linnuille tulee tarjota niille sopivaa ruokaa. Ruoka ei saa olla pilaantunutta, liian suolaista tai vettynyttä. Suositeltua ruokaa ovat mm. auringonkukansiemenet, maapähkinät, kaura ja tali. Leivän tai leivänmurujen tarjoaminen ei ole suositeltavaa, koska leipä vain täyttää vatsat, mutta ei ole linnuille kovin ravitsevaa. Elintarvikejätettä tai ruoantähteitä ei saa käyttää lintujen ruokintaan. Ruokintapaikan alusta on pidettävä puhtaana ruokintajätteistä ja lintujen ulosteista. Ruokinta on lopetettava, mikäli ruokinnasta todetaan aiheutuvan haittoja esimerkiksi haittalintujen tai rottien lisääntymisen muodossa.

Asutuksen läheltä löytyneeseen kuolleeseen luonnonlintuun ei tule koskea käsin. Se tulisi haudata maahan noin 40 cm:n syvyyteen. Vaihtoehtoisesti linnun voi poimia muovipussiin ja laittaa sekajätesäiliöön (ei biojätteisiin). Kuolleita lintuja käsiteltäessä on käytettävä suojakäsineitä ja pestävä kädet jälkeenpäin.

Lintuinfluenssa on lintujen virustauti.  Lintujen kuolemat eivät yleensä liity lintuinfluenssaan. Ihmiselle vaarallista H5N1-lintuinluenssavirusta ei ole toistaiseksi tavattu Suomessa. Tauti tarttuu ihmiseen linnuista erittäin huonosti. Yhtään tartuntaa luonnonlinnuista ihmisiin ei ole todettu. Ihmisissä todetut lintuinfluenssatapaukset ovat harvinaisia ja ne ovat olleet peräisin siipikarjayksiköistä. Viruksen ei ole todettu leviävän ihmisestä toiseen.H5N1-lintuinfluenssan leviäminen Eurooppaan ei sinänsä lisää laajan ihmisestä toisen leviävän epidemian uhkaa.

Kuolleet luonnonlinnut

Luonnon annetaan hoitaa itse sairaat ja sairaalta vaikuttavat linnut. Niihin ei tule koskea eikä niitä tule pyydystää. Niitä ei pidä myöskään viedä kunnaneläinlääkärille tai yksityisille eläinlääkäriasemille etukäteen ilmoittamatta. Kaikki lentokyvyttömät linnut eivät ole sairaita. Kevään ja kesän edetessä joukossa on myös pesästä lähteneitä lentokyvyttömiä poikasia. 

Asutuksen lähellä yksittäisistä kuolleista linnuista luonnossa tai yksityisalueilla ei tarvitse ilmoittaa, sillä ne ovat kuolleet todennäköisesti johonkin muuhun kuin lintuinfluenssaan. Tontin omistaja on velvollinen huolehtimaan niiden siivoamisesta normaalin kunnossapidon puitteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisen linnun voi asutuksen läheisyydessä, pihapiirissä haudata maahan 40 cm:n syvyyteen sellaisenaan (ei maatumattomassa muovipussissa) tai sen voi poimia käsin koskettamatta ehjään pussiin ja panna sitten suljetussa pussissa kannelliseen sekajäteastiaan. Huolellinen käsien pesu tämän jälkeen riittää varotoimenpiteeksi.

Metsissä ja etäällä asutuksesta tai muista riskialttiista kohteista jätetään kuolleet yksittäiset linnut luontoon maatumaan.

Yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta vastaa kunta sisältäen myös kuolleiden lintujen keräämisen. Yleiseltä paikalta, missä erityisesti lapset voivat joutua kuolleiden lintujen kanssa kosketuksiin (päiväkodit, koulut, leikkipuistot, uimarannat),  on kuolleet linnut hyvä kerätä pian. Ne voi poimia itse käsin koskettamatta ehjään pussiin ja panna sitten suljetussa pussissa sekäjäteastiaan.

Suuri joukko kuolleita lintuja

Lintuinfluenssaa on syytä aina epäillä, jos todetaan luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemia. Yksittäistä kuolleena löydettyä lintua ei pääsääntöisesti pidetä lintuinfluenssaepäilynä, ellei kyseessä ole iso petolintu. Yleensä joukkosairastumisena tai -kuolemana voidaan pitää tilannetta, jossa samalta alueelta löytyy sairaana tai kuolleena useampi kuin yksi joutsen, viisi tai useampi muu vesilintu tai yli kymmenen muihin lajeihin kuuluvaa lintua.

Lintujen joukkokuolemista on ilmoitettava viipymättä kunnaneläinlääkärille (ks. yhteystiedot alla) tai läänineläinlääkärille, joka huolehtii näytteenotosta. Myös yksittäisistä isoista petolinnuista on hyvä ilmoittaa kunnaneläinlääkärille. Virkaeläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokaviraston Helsingin toimipaikkaan.

Tätä pienemmistä määristä kuolleita lintuja voi ilmoittaa Ruokaviraston verkkolomakkeen kautta.
Kuolleiden lintujen löytöpaikan ja sen koordinaatit saa otettua talteen esimerkiksi älypuhelimen karttasovelluksella.

Vesi ja uimarannat

Alueilla, joilla linnuissa on todettu lintuinfluenssavirusta,  virusta on löydetty myös luonnonvesistä. Keittämätöntä luonnonvettä ei ole suositeltavaa juoda (purot, avolähteet), sillä luonnonvesien kautta voi levitä muita ihmiselle haitallisia taudinaiheuttajia. Uimarantoja valvotaan tavalliseen tapaan ja niitä voidaan turvallisesti käyttää ellei viranomainen anna erikseen asiasta ohjeita. Jos uimarannalta tai avantouintipaikalta löydetään useita kuolleita lintuja, asiasta on syytä ilmoittaa kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Lintuinfluenssaviruksen leviäminen talousveden välityksellä on erittäin epätodennäköistä. Tavanomaiset vedenpuhdistusmenetelmät poistavat tartuntavaaralliset virukset talousvedestä. Tarvittaessa vesilaitoksille annetaan yksityiskohtaiset ohjeet veden tehostetusta käsittelystä.

Sellaista luonnon pintavettä, josta on löytynyt runsaasti kuolleita lintuja, tai jossa voidaan muusta syystä epäillä olevan lintuinfluenssavirusta, saa käyttää ainoastaan keitettynä (esimerkiksi vapaa-ajan asunnoissa tai saunoissa).

Kadonneet lemmikit ja löytöeläinpalvelut
Eläinhoitolan logo koira ja kissaEläinhoitolan logo koira ja kissa
Rovaniemen kaupungin löytöeläinhoitola

Rovaniemen alueen löytöeläinpalvelut Eläinhoitola Käpälärinne päivittäin klo 8-18.

Eläinhoitola Käpälärinne Facebookissa
Metsästyskoira laiturillaMetsästyskoira laiturilla
Kolarin löytöeläinhoitola

Kolarin kunnan löytöeläinhoitolan sivusto kadonneille ja löytyneille eläimille. Sivulla voi ilmoittaa, kysellä ja laittaa kuvia ym. kadonneista ja löytyneistä lemmikeistä Kolarin alueella.

Kolarin Löytöeläimet Facebookissa
Koiranpentu nurmikollaKoiranpentu nurmikolla
Pellon ja Ylitornion löytöeläinhoitola (koirat)

Pellon ja Ylitornion kuntien löytöeläinpalvelut. Hoitola ottaa vastaan vain koiria.

Tmi Tuula Tarrimaa Facebookissa
Karkurit.fi

Lemmikki kateissa? Suomen Löytöeläinapu ry:n ylläpitämä sivusto, joka julkaisee maanlaajuisesti ilmoituksia kadonneista ja löytyneistä lemmikeistä. Sivuilta ja neuvontapuhelimesta saa kokemusperäisiä ensiohjeita kadonneen etsimiseen.

Karkurit.fi
Rovaniemen Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen logo eläin kämmenelläRovaniemen Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen logo eläin kämmenellä
Rovaniemen seudun eläinsuojeluyhdistys

Sivulta löytyy yhteystietoja löytöläinpalveluista Lapin ja muun Pohjois-Suomen alueelta.

Rovaniemen seudun eläinsuojeluyhdistys, löytöeläimet