Eläimet

Kesäkanat

• Kanojen omistajalla on täysi vastuu koko ajan eläimen hankinnasta sen lopettamiseen/kuolemiseen saakka.
•  Hankkiessasi kesäkanoja rekisteröidy kuntasi maaseututoimeen.
•  Myös kanojen pitopaikat on rekisteröitävä.
  

Kananmunat

• Kananmunien tuottaja saa myydä tai luovuttaa tuottamiaan kananmunia suoraan lopulliselle kuluttajalle näiden omaan käyttöön.
• Myynti on sallittua alkutuotantopaikalta, paikallisessa torikaupassa tai ovelta ovelle myyntinä, jolloin:
  - kananmunien ei tarvitse olla laatu- eikä painoluokiteltuja eikä leimattuja
  - myytävien kananmunien määrä saa olla enintään 10 000 kg vuodessa. Enimmäismäärän ylittyessä on tuottajan tehtävä kuluttajille myynnistä elintarvikehuoneistoilmoitus ympäristöterveydenhuoltoon.
• Mikäli tuottajalla on enintään 50 munivaa kanaa, joiden munia hän myy torilla, ei häneltä vaadita kananmunien leimausta tuottajakoodilla. Tuottajan tiedot on löydyttävä näkyvillä myyntipaikalla.
• Tuottajan lisäksi torimyyntiä voivat suorittaa tuottajan kanssa samaan perhekuntaan kuuluvat henkilöt.
• Myytävistä kananmunista maksu pitää toimittaa suoraan kananmunien tuottajalle eikä loppukuluttajan ja tuottajan välissä saa toimia ylimääräisiä henkilöitä. Jos toisin toimitaan, kaupankäynti muuttuu vähittäismyyntitoiminnaksi ja tällöin myynnissä saa olla vain A-luokan kananmunia.
• Jos kananmunia myydään tai luovutetaan käytettäväksi muualle kuin omassa kotitaloudessa, on kanalasta otettava myös salmonellavalvontaohjeistuksen mukaiset näytteet säännöllisesti.

Suojaa siipikarjasi ja harrastelintusi luonnonvaraisilta linnuilta

Siipikarjan tuottajien tulisi tarkastaa tautisuojauskäytännöt ja huolehtia riittävästä tautisuojauksesta, jotta luonnonvaraisissa linnuissa esiintyvät taudinaiheuttajat eivät pääse tuotantotiloihin. Sekä suorat että epäsuorat kontaktit luonnonvaraisiin lintuihin tulee pyrkiä estämään. Luonnonvaraisissa vesilinnuissa lintuinfluenssa voi olla oireeton.

Siipikarjan ja harrastelintujen omistajan tulee ilmoittaa heti kunnan- tai läänineläinlääkärille, jos hän havaitsee linnuissaan lintuinfluenssaan viittaavia sairauden oireita, poikkeavaa kuolleisuutta tai muutoksia tuotannossa. Veden ja rehun kulutuksen tai munantuotannon pieneneminen voivat olla merkkejä lintuinfluenssatartunnasta tilalla. Ilmoituksen saatuaan virkaeläinlääkäri arvioi tilanteen, ja jollei muuta ilmeistä syytä muutoksille ole, eläinlääkäri lähettää linnuista näytteitä tutkittaviksi Ruokavirastoon

Kuolleiden tai sairaiden lintujen koskettelemista tulee välttää. Tartuntojen ehkäisyssä hyvä käsihygienia on ensiarvoisen tärkeää. Kädet on pestävä riittävän usein vedellä ja saippualla sekä tarvittaessa voi käyttää alkoholipitoista käsihuuhdetta. (25.11.2016, THL)

Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin. Ihminen voi saada lintuinfluenssatartunnan sairastuneesta linnusta, linnun ulosteella saastuneesta materiaalista tai ympäristöstä.

Ajankohtaista tietoa ja ohjeita lintuinfluenssasta löytyy verkkosivulta Lintuinfluenssa (Ruokavirasto).

Kuolleet luonnonlinnut

Luonnon annetaan hoitaa itse sairaat ja sairaalta vaikuttavat linnut. Niihin ei tule koskea eikä niitä tule pyydystää. Niitä ei pidä myöskään viedä kunnaneläinlääkärille tai yksityisille eläinlääkäriasemille etukäteen ilmoittamatta. Kaikki lentokyvyttömät linnut eivät ole sairaita. Kevään ja kesän edetessä joukossa on myös pesästä lähteneitä lentokyvyttömiä poikasia. 

Asutuksen lähellä yksittäisistä kuolleista linnuista luonnossa tai yksityisalueilla ei tarvitse ilmoittaa. Tontin omistaja on velvollinen huolehtimaan niiden siivoamisesta normaalin kunnossapidon puitteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisen linnun voi asutuksen läheisyydessä, pihapiirissä haudata maahan 40 cm:n syvyyteen sellaisenaan tai sen voi poimia käsin koskettamatta ehjään pussiin ja panna sitten suljetussa pussissa kannelliseen sekajäteastiaan (ei biojätteeseen).

Metsissä ja etäällä asutuksesta tai muista riskialttiista kohteista jätetään kuolleet yksittäiset linnut luontoon maatumaan.

Yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta vastaa kunta sisältäen myös kuolleiden lintujen keräämisen. Yleiseltä paikalta, missä erityisesti lapset voivat joutua kuolleiden lintujen kanssa kosketuksiin (päiväkodit, koulut, leikkipuistot, uimarannat),  on kuolleet linnut hyvä kerätä pian. Ne voi poimia itse käsin koskettamatta ehjään pussiin ja panna sitten suljetussa pussissa sekäjäteastiaan (ei biojätteeseen).

Suuri joukko kuolleita lintuja

Lintuinfluenssaa on syytä aina epäillä, jos todetaan luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemia. Yksittäistä kuolleena löydettyä lintua ei pääsääntöisesti pidetä lintuinfluenssaepäilynä, ellei kyseessä ole iso petolintu. Yleensä joukkosairastumisena tai -kuolemana voidaan pitää tilannetta, jossa samalta alueelta löytyy lyhyen ajan sisällä sairaana tai kuolleena useampi kuin yksi joutsen, viisi tai useampi muu vesilintu tai yli kymmenen muihin lajeihin kuuluvaa lintua.

Lintujen joukkokuolemista on ilmoitettava viipymättä valvontaeläinlääkäreille tai kunnaneläinlääkäreille, jotka huolehtivat tarvittavien näytteiden ottamisesta. Rovaniemen, Ranuan, Ylitornion, Pellon ja Kolarin kuntien alueella havainnot edellä mainituista mainituista joukkokuolemista ilmoitetaan Rovaniemen valvontaeläinlääkäreille.

Vesi ja uimarannat

Alueilla, joilla linnuissa on todettu lintuinfluenssavirusta,  virusta on löydetty myös luonnonvesistä. Keittämätöntä luonnonvettä ei ole suositeltavaa juoda (purot, avolähteet), sillä luonnonvesien kautta voi levitä muita ihmiselle haitallisia taudinaiheuttajia. Uimarantoja valvotaan tavalliseen tapaan ja niitä voidaan turvallisesti käyttää ellei viranomainen anna erikseen asiasta ohjeita. Jos uimarannalta tai avantouintipaikalta löydetään useita kuolleita lintuja, asiasta on syytä ilmoittaa kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Lintuinfluenssaviruksen leviäminen talousveden välityksellä on erittäin epätodennäköistä. Tavanomaiset vedenpuhdistusmenetelmät poistavat tartuntavaaralliset virukset talousvedestä. Tarvittaessa vesilaitoksille annetaan yksityiskohtaiset ohjeet veden tehostetusta käsittelystä.

Sellaista luonnon pintavettä, josta on löytynyt runsaasti kuolleita lintuja, tai jossa voidaan muusta syystä epäillä olevan lintuinfluenssavirusta, saa käyttää ainoastaan keitettynä (esimerkiksi vapaa-ajan asunnoissa tai saunoissa).

Suojaa siipikarjasi ja harrastelintusi luonnonvaraisilta linnuilta

Siipikarjan tuottajien tulisi tarkastaa tautisuojauskäytännöt ja huolehtia riittävästä tautisuojauksesta, jotta luonnonvaraisissa linnuissa esiintyvät taudinaiheuttajat eivät pääse tuotantotiloihin. Sekä suorat että epäsuorat kontaktit luonnonvaraisiin lintuihin tulee pyrkiä estämään. Luonnonvaraisissa vesilinnuissa lintuinfluenssa voi olla oireeton.

Siipikarjan ja harrastelintujen omistajan tulee ilmoittaa heti kunnan- tai läänineläinlääkärille, jos hän havaitsee linnuissaan lintuinfluenssaan viittaavia sairauden oireita, poikkeavaa kuolleisuutta tai muutoksia tuotannossa. Veden ja rehun kulutuksen tai munantuotannon pieneneminen voivat olla merkkejä lintuinfluenssatartunnasta tilalla. Ilmoituksen saatuaan virkaeläinlääkäri arvioi tilanteen, ja jollei muuta ilmeistä syytä muutoksille ole, eläinlääkäri lähettää linnuista näytteitä tutkittaviksi Ruokavirastoon.

Rotat ovat tuhoeläimiä, jotka voivat tehdä vahinkoa rakenteille, saastuttaa elintarvikkeita ja levittää tarttuvia tauteja. Rottia havaitaan useimmiten silloin, kun niille on tarjolla poikkeuksellista ravintoa, kuten maahan jäänyttä linnunruokaa tai jätteitä huonosti hoidetussa jätehuoltotilassa. Rottia saattaa liikkua tavanomaista enemmän myös silloin, kun niiden elinympäristössä on esimerkiksi rakennustyömaa. Kun rottien ravinnonsaanti vähenee, rotatkin vähenevät.

Rottien hävittäminen on kiinteistön omistajan vastuulla

Rotan ja muiden tuhoeläinten hävittäminen kuuluu kiinteistönomistajan vastuulle, joten rottahavainnoista kannattaa ilmoittaa tontin omistajalle tai isännöitsijälle.
Voit ilmoittaa Rovaniemen kaupungin puisto- ja katuviheralueiden rottahavainnoista sähköiseen palautejärjestelmään. Palautejärjestelmässä voi mm. merkitä kartalla paikan missä rottia on havaittu. Täältä palaute ohjautuu kaupungin yleisten alueiden hoidosta vastaaville. Asukkaat voivat ilmoittaa rottahavainnoistaan myös palautejärjestelmän kautta ympäristöterveydenhuoltoon.

Terveyshaittaa vai ei?

Ympäristöterveydenhuollon tehtävä on tarvittaessa arvioida voiko rottien esiintymisestä aiheutua terveyshaittaa. Jos rottia havaintaan kohteessa epätavallisen paljon eli useita samanaikaisesti ja havaintoja tehdään päivittäin, voi kunnan terveydensuojeluviranomainen määrätä kiinteistön omistajan ryhtymään toimenpiteisiin tuhoeläinten torjumiseksi. Ympäristöterveydenhuolto ei tee myrkytyksiä. Rottien torjuntaan tarkoitettuja torjunta-aineita voivat hankkia ja käyttää vain tuholaistorjunta-alan ammattilaiset.
Yksittäisistä rottahavainnoista ei tarvitse ilmoittaa, eivätkä satunnaiset havainnot yksittäisistä rotista yleensä johda toimenpiteisiin.

Miten ehkäistä rottaongelmaa?

Ympäristöterveydenhuolto suosittelee kiinteistönomistajia varmistamaan, että tuhoeläimillä ei ole saatavilla ravintoa ja suojaa. Mm. lintujen ruokinta tulee järjestää siten, ettei ravintoa päädy rottien saataville. Lintuja ei saa ruokkia suoraan maahan, vaan esimerkiksi lintulaudalla, ja maahan pudonneet jyvät on siivottava maasta säännöllisesti. Sulan maan aikana lintuja ei tarvitse ruokkia sillä ne löytävät ravintonsa luonnosta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kiinteistön jätehuoltoon. Jätehuolto on järjestettävä siten, että eläimet eivät pääse jäteastiaan. Jäteastioiden tulee olla aina suljettuja ja ehjiä. Jäteastian pohjakin kannattaa tarkastaa, sillä rotat voivat jyrsiä pohjaan reiän ja päästä sitä kautta huomaamattomasti ravinnon hakuun.

Torjuntatoimet

Tarvittaessa rottia voidaan torjua erilaisin loukuin tai torjunta-ainein. Torjuntatoimien tekeminen samanaikaisesti useamman kiinteistön alueella on suositeltavaa.  Rottien torjuntaan tarkoitettuja jyrsijämyrkkyjä ei enää myydä kuluttajille. Hiirille tarkoitetut myrkyt eivät ole riittävän tehokkaita rottien hävittämiseen. Laajemmassa rottaongelmassa suositellaan kääntymistä tuholaistorjunnan ammattilaisen puoleen.

Jyrsijätorjunnan hyvän käytännön ohje (TUKES 2020)

Rotat ja myyrät tulee hävittää loukuttamalla. Rotanloukkuja myydään kuluttajille kaupoissa. Tuotteita tulee käyttää valmistajan ohjeiden mukaisesti. Loukkuja sijoitettaessa tulee varmistua siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa lapsille, kotieläimille eikä muille luonnonvaraisille eläimille. Loukut tulee tarkastaa päivittäin. Kuolleet rotat voi hävittää sekajätteen mukana.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) ylläpitää rekistereitä tuholaistorjuntayrityksistä ja tuholaistorjuntatutkinnon suorittaneista henkilöistä.

Terveydensuojeluviranomaisille tulee jonkin verran kyselyitä lintujen ruokintaan liittyvistä terveyshaitoista. Väärin järjestettynä ruokkimisesta voi aiheutua terveyshaittoja taajaan asutulla alueella. Linnut ja muut pikkueläimet tahraavat ulosteillaan piha-alueita, parvekkeita, lasten leikkipaikkoja ja muita oleskelupaikkoja. Eläimet voivat myös levittää tarttuvia tauteja, kuten salmonellaa.

Lintuja on suositeltavaa ruokkia vain talvella, koska kesällä linnut löytävät ravintoa luonnosta ja ruokinta voi vääristää niiden luonnollista käyttäytymistä. Lintujen ruokintaan tulisi aina olla kiinteistön tai alueen omistajan suostumus. Parvekkeilla tapahtuvaan lintujen ruokintaan on syytä hankkia taloyhtiön lupa. Ruokinnasta ei saa aiheutua naapureille tai muulle ympäristölle terveys- tai hygieniahaittaa.

Lintujen ruokinta tulee järjestää siten, että rotat, hiiret tai muut vahinkoeläimet eivät pääse ruokintapaikalle. Suositeltavaa on käyttää ruokinta-automaatteja. Linnuille ei koskaan saa laittaa ruokaa tarjolle suoraan maahan. Maaruokinnan huono puoli on, että linnut istuvat ruoan päällä ja pääsevät ulostamaan sen joukkoon. Ulosteen mukana taudit voivat levitä pikkulintujen keskuudessa. Lintujen maaruokinta voi houkutella alueelle rottia ja hiiriä.

Linnuille tulee tarjota niille sopivaa ruokaa. Ruoka ei saa olla pilaantunutta, liian suolaista tai vettynyttä. Suositeltua ruokaa ovat mm. auringonkukansiemenet, maapähkinät, kaura ja tali. Leivän tai leivänmurujen tarjoaminen ei ole suositeltavaa, koska leipä vain täyttää vatsat, mutta ei ole linnuille kovin ravitsevaa. Elintarvikejätettä tai ruoantähteitä ei saa käyttää lintujen ruokintaan. Ruokintapaikan alusta on pidettävä puhtaana ruokintajätteistä ja lintujen ulosteista. Ruokinta on lopetettava, mikäli ruokinnasta todetaan aiheutuvan haittoja esimerkiksi haittalintujen tai rottien lisääntymisen muodossa.