Ilmasto ja luonto

Vuosina 2025–2026 Rovaniemelle rakennetaan ilmasto-ohjelma. Ohjelmassa asetetaan päätöksentekoa ohjaavat tavoitteet ja laaditaan päästöjen hillinnän sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintasuunnitelma. Ilmasto-ohjelma laaditaan Hiilineutraali Rovaniemi -hankkeen puitteissa, ja sen pohjaksi tuotetaan tietoa useassa muussa kestävyyshankkeessa. Hankkeiden tavoitteina on luoda perustaa ilmastotyölle sekä tehdä Rovaniemestä innostava, tiedolla johdettu kokeiluympäristö arktiselle kestävälle kehitykselle. Vuonna 2026 käynnissä olevia hankkeita ovat seuraavat (linkit avautuvat uuteen ikkunaan): Ilmastoturvallinen Rovaniemi, Kiertotaloudesta kasvua, Kiinteistöjen elinkaari Dashboard sekä kansainvälinen verkostohanke EUREKA.

Tule mukaan tekemään ilmastoviisasta Rovaniemeä!

Ilmasto-ohjelman laatimiseen voit osallistua monella tavalla loppuvuoden 2025 aikana:

• Tutustu tämän sivun Ilmasto nyt! -osiosta löytyvään materiaaliin Rovaniemen nykytilasta ja ilmastotyön etenemisestä. 
  
• Osallistu kevään aikana ilmastotapahtumiin, asukastilaisuuksiin ja kampanjoihin. Löydät tulevia tapahtumia haulla "Hiilineutraali Rovaniemi" osoitteesta: tapahtumat.rovaniemi.fi
• Jaa meille yrityksesi, yhdistyksesi tai muun edustamasi yhteisön ilmasto- tai luontoteot. Kerromme niistä mielellämme eteenpäin viestiessämme verkostoissamme ilmastotyöstä Rovaniemen alueella. Tiimimme auttaa myös matalalla kynnyksellä ilmastoasioissa ja neuvoo tarvittaessa oikeaan suuntaan kaupungin puolelta yhteistyö- tai lupa-asioissa.  
• Ilmastotyön tueksi tullaan järjestämään erilaisia asukasryhmiä osallistavia kokeiluja vuoden 2026 aikana. Pilotit löydät tältä sivulta osiosta "Ilmastoteot". Jos sinulla on idea ilmastokokeiluksi tai yhteisösi haluaa olla mukana pilottien toteuttamisessa, ota rohkeasti yhteyttä!
  
  

Rovaniemen ilmasto-ohjelma lausuntokierrokselle - lokakuussa voit vaikuttaa verkossa ja kasvotusten!

Miten Rovaniemellä vähennetään päästöjä ja varaudutaan muuttuvaan ilmastoon? Rovaniemen ilmasto-ohjelman 2035 luonnos on avoinna kommenteille 1.10.–1.11.2026. Palautetta voi antaa verkossa sekä ilmastopäivien tapahtumissa 4.–8. lokakuuta.

Ohjelmaluonnoksessa tavoitellaan vuoteen 2035 mennessä vähintään 70 prosentin päästövähennystä ja hiilineutraaliutta. Samalla vahvistetaan kaupungin omien metsien hiilinielua, lisätään kaupunkivihreää ja parannetaan varautumista esimerkiksi tulviin, rankkasateisiin, helteisiin ja muuttuviin talviolosuhteisiin.

Ilmastotyö kytketään kaupungin johtamiseen ja palveluihin. Tavoitteena on tehdä vähäpäästöisestä, terveellisestä ja turvallisesta arjesta mahdollisimman helppoa, kohtuuhintaista ja saavutettavaa eri puolilla Rovaniemeä.

– Kaupunkikonsernin vaikutusmahdollisuuksilla on rajansa. Laajassa kaupungissa erityisesti fossiilisilla polttoaineilla kulkevan tieliikenteen päästöihin on vaikea vaikuttaa, vaikka tieliikenne on Rovaniemen suurin päästöluokka. Myös ilmastosopimuksessa käytettävän SECAP-päästölaskennan ulkopuolelle jää paljon ilmastovaikutuksia, sanoo kaupungin ilmastoasiantuntija Raisa Wegelius.

– Keskitymme kaupungin ydintehtävien puitteissa asioihin, joihin voimme toimialoilla, konserniyhtiöissä ja yhdessä sidosryhmien kanssa eniten vaikuttaa. Mahdollisuudet ovat suuret etenkin energiaratkaisuissa, liikennesuunnittelussa, maankäytössä ja kasvatustyössä.

Tutustu luonnokseen ja kerro mielipiteesi

Kaupunginhallitus päätti 28. syyskuuta pyytää luonnoksesta lausuntoja. Ohjelmaan voi tutustua alla olevasta linkistä ja antaa lausunnon osoitteessa Lausuntopalvelu.fi 1.10.–1.11.2026.

Ohjelmasta voi keskustella ja jättää palautetta myös suullisesti tai kirjallisesti:

• Su 4.10. klo 12–16: Lordinaukion ilmastoteltalla Lisää luontoa ja leikkiä! -tapahtumassa.
• Ti–to 6.–8.10. klo 10–15: ilmastokontissa pääkirjaston edessä.
• To 8.10. klo 17–20: Energiaremppa- ja luontopihaillassa Lappia-talon Saivo-salissa

Ilmastopäivien ohjelma tuo ilmastoteemoja arkeen muun muassa liikkumisen, lähiluonnon, kiertotalouden ja energianeuvonnan kautta. Tapahtumatiedot löytyvät kaupungin tapahtumakalenterista.

Lausunnot käsitellään ja vastaukset julkaistaan kaupungin ilmastosivuilla marraskuussa. Ohjelma on tarkoitus viedä kaupunginvaltuuston käsittelyyn joulukuussa 2026. Keväällä 2027 viimeistellään tarkempi toimintasuunnitelma toimenpiteineen, vastuineen ja mittareineen.

Linkki Rovaniemen ilmasto-ohjelman 2035 luonnokseen (28.9.2026)

Lisätiedot:
Raisa Wegelius, ilmastoasiantuntija
Hiilineutraali Rovaniemi -hanke
044 205 6926 | raisa.wegelius@rovaniemi.fi

Hiilineutraali Rovaniemi -hanketta (1.8.2024–30.4.2027) rahoittavat Euroopan unionin aluekehitysrahasto ja Lapin liitto.

Katso Rovaniemen päästötilanne miltei reaaliajassa!

Rovaniemi tilaa päästöseurantaa Sitowiselta. Sitowisen tuottama CO2-raportti on Suomessa pisimpään käytössä ollut kuntien ja kaupunkien päästölaskentapalvelu. CO2-raportin avulla kaupunki ja myös asukkaat voivat seurata Rovaniemen päästöjen vuosittaista kehitystä. 

Kaikkien kuntien kasvihuonekaasupäästöt on laskettu vertailukelpoisesti kansainvälisiin laskentastandardeihin pohjautuen, ja niitä voi vertailla Sitowisen sivuilla työkalun avulla. Päästöjä on mahdollista tarkastella kokonaispäästöinä tai asukaskohtaisina päästöinä.

Kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöt lasketaan käyttöperusteisesti siten, että sähkön ja kaukolämmön päästöt allokoidaan sille kunnalle, jossa sähkö ja kaukolämpö kulutetaan. Jätteen- ja jätevedenkäsittelyn päästöt allokoidaan sille kunnalle, jossa ne ovat muodostuneet, vaikka niiden käsittely tapahtuisi toisaalla. CO2-raportin laskentamenetelmä on kuvattu tarkemmin täällä (pdf / 1.3 MB).

Tiedot päivittyvät alla olevaan CO2-raportin työkaluun muutaman viikon viiveellä. 

Rovaniemen ilmastotyön uusin tiedote julkaistu tammikuussa 2026

Ilmasto-ohjelmaa rakennetaan Hiilineutraali Rovaniemi -hankkeessa. Ohjelma valmistellaan päätöksentekoon syksylle 2026. Katso hankkeen ja Rovaniemen ilmastotyön uusimmat kuulumiset ja ilmasto-ohjelman etenemisen vaiheet tuoreimmasta tiedotteesta. Tiedotteen päästöarvio perustuu Syken päästölaskennan ennakkotietoihin vuodelta 2024. Kun tiedot vahvistuvat, lisäämme Rovaniemen päästöjen nykytilayhteenvedon.

• Lue Hiilineutraali Rovaniemi -hankkeen ilmastotyön välitiedote nykytilasta ja hankkeen etenemisestä tästä linkistä (pdf avautuu uuteen ikkunaan):
  Hiilineutraali Rovaniemi -hankkeen ilmastotyön välitiedote 13.1.2026

---

• Lue Hiilineutraali Rovaniemi –päästöyhteenveto 2023 tästä linkistä (pdf avautuu uuteen ikkunaan):
  Rovaniemen päästöjen nykytila ja ilmasto-ohjelman askeleet 5.6.2025.pdf
• Lue Hiilineutraali Rovaniemi -hankkeen 1. välitiedote nykytilasta ja hankkeen etenemisestä tästä linkistä (pdf avautuu uuteen ikkunaan):
  Hiilineutraali Rovaniemi -hankkeen ilmastotyön välitiedote 5.6.2025.pdf

Ilmastoturvallinen Rovaniemi -hankkeen ilmastoselvitys julkaistiin maaliskuussa 2025

Rovaniemen strategisen yleiskaavan 2050 ilmastomoduuliin hankitussa ilmastoselvityksessä kuvataan Rovaniemen luontoympäristöjen nykytilaa ja haavoittuvuuksia, luontopohjaisten ratkaisujen mahdollisuuksia sekä eri sektoreihin kohdistuvia ilmastoriskejä ja niihin sopeutumista. Työn lopputuloksena määriteltiin luonnon ja ilmaston reunaehdot strategista yleiskaavaa varten.

• Lue Ilmastoturvallinen Rovaniemi –raportit näistä linkistä (pdf avautuu uuteen ikkunaan): 
  Ilmastonmuutos Rovaniemellä
  Ilmastoselvitys: Rovaniemen luontoympäristö, ilmastoriskeihin sopeutuminen ja ilmaston ja luonnon asettamat reunaehdot
  

Muita selvityksiä ja aineistoja:

Linkit avautuvat uuteen ikkunaan.

Kaupunginhallituksen päätös Covenant of Mayors -liittymisestä (annettu 26.5.2025)

Kysely nukkuvasta tavarasta (julkaistu xx.3.2025, Arjen kiertotaloudesta kasvua ja hyvinvointia Rovaniemelle -hanke)

Matkailukysely 2024 (julkaistu 18.2.2025, Rovaniemen matkailun uusi aika -hanke) 

Rovaniemen tulevaisuuskysely 2024 (julkaistu 11.11.2024, Strateginen yleiskaava 2050)

Rovaniemen hiilitase 2020 -raportti (Finnish Consulting Group)

Rovaniemen kiertotalouden tiekartta 2030.pdf0 (julkaistu 24.10.2019)

Rovaniemen ilmasto-ohjelma ei ole pelkkä paperi, vaan jo sen rakentamisen aikana toimitaan.

Ilmasto-ohjelman ja siihen liittyvien hankkeiden tavoitteena on luoda perusta pitkäjänteiselle ilmastotyölle ja tehdä kaupungistamme innostava, tiedolla johdettu kokeiluympäristö arktiselle kestävälle kehitykselle.

Kokeiluja ja ilmastotekoja tehdään yhteistyönä kaupungin toimialojen tai liikelaitosten ja kaupunkilaisten kanssa ja niiden vaikuttavuudesta kerätään tietoa. Parhaista kokeiluista jalostuu hiiliviisaita käytäntöjä tai toimintamalleja. jotka sujuvoittavat arkea, lisäävät hyvinvointia, hyödyttävät elinkeinoja tai turvaavat luonnon monimuotoisuutta. Haluamme myös nostaa esille asukkaiden, eli yhteisöjen ja yritysten ilmasto- ja luontotekoja.

Tälle sivulle lisäämme ilmasto-ohjelman edetessä Rovaniemen ilmastotoimet ja -kokeilut. 

50/50-energiansäästökokeilu kouluissa 2025-2026

Kokeilu tehdään osana Hiilineutraali Rovaniemi -hanketta yhteistyössä Tilapalvelukeskuksen, Neve Oy:n, Pohjois-Suomen Energianeuvonnan, Dashboard-hnkkeen ja pilottikoulujen kanssa.

Kokeiluun osallistuu viisi pilottikoulua: Kaukon koulu, Korkalovaaran peruskoulu, Muurolan peruskoulu, Ounasrinteen peruskoulu ja Saaren koulu.

• Koulujen energian ja veden peruskulutus mitataan 3 vuoden keskiarvolla.
• Kouluissa perustetaan energiaryhmät vastuuopettajasta ja oppilaista.
• Opettajat osallistuvat kaikille osallistujille yhteiseen info- ja keskustelutilaisuuteen, jossa asiantuntijavieraana on 50/50-menetelmän uranuurtajana tunnetun Iin koulun opettaja.  
• Seuraavaksi kouluissa tehdään energiakatselmus, johon osallistuvat Tilapalvelukeskuksen edustaja, isännöitsijä, vastuuopettaja, oppilaat ja hankeasiantuntija.
• Energiaryhmä tutustuu kulutukseen koulussaan ja tekee suunnitelman, miten kulutusta voi pienentää. Energiakasvatusta liitetään usean eri oppiaineen opetukseen ympäri lukuvuoden.
• Koulun oppilaat ja henkilökunta toteuttavat suunnitelmaa lukuvuoden ajan ja saavat kuukausittain kulutusraportin käyttöönsä. Raportin avulla he pystyvät seuraamaan kehitystä ja muokkaamaan suunnitelmaa. 
  
• Lukuvuonna säästetty energiamäärä muutetaan rahaksi ja koulu saavat käyttöönsä 50 % säästetystä rahasta.
• Rahan voi käyttää oppilaiden itsensä määrittämiin kohteisiin, esimerkiksi välituntiharrastevälineisiin. 

Tavoitteena kokeilussa on saavuttaa aitoja, laskettavia päästövähennyksiä, joita jokainen rovaniemeläinen voi nähdä arjessaan esimerkiksi sähkölaskun pienenemisen muodossa. Jos kokeilusta saadaan kouluissa (ja lasten kotona!) positiivisia kokemuksia, on tavoitteena kehittää 50/50-mallia soveltuvaksi kaikkiin Rovaniemen peruskouluihin, päiväkoteihin ja miksei kaupungin omistamiin muihinkin kiinteistöihin, kuten liikuntapaikkoihin.

Fiksusti reeneihin! -harrastusliikkumisen kampanja 2026

Kokeilu tehdään osana Hiilineutraali Rovaniemi -hanketta yhteistyössä liikuntapalvelujen ja yhdyskuntatekniikan sekä EUREKA-hankkeen kanssa. Tärkeinä kumppaneina ovat rovaniemeläiset urheiluseurat ja liikuntapaikat.

Fiksusti reeneihin! on Rovaniemen kaupungin ilmasto- ja hyvinvointityöhön kuuluva kampanja, joka kannustaa saapumaan harjoituksiin kävellen, pyörällä, joukkoliikenteellä tai kimppakyydillä. Tavoitteena on vähentää lyhyitä automatkoja, pienentää liikenteen päästöjä ja edistää ilmastotavoitteita arjen konkreettisilla teoilla. Yhtä tärkeää kampanjassa on terveyden edistäminen arkiliikunnan avulla. 

Kampanjassa mukana ovat rovaniemeläiset urheiluseurat, liikuntapaikat, harrastajat ja heidän perheensä. Osallistujat seuraavat kampanjaviikkojen aikana, miten harjoituksiin saavutaan, ja kannustavat kokeilemaan vähäpäästöisempiä kulkutapoja.

Kampanjan tavoitteet

1. Lisätä terveyttä tukevaa arkiliikuntaa (“liikkumaan liikkumista”)

2. Vähentää lyhyiden harrastusmatkojen päästöjä

3. Kerätä käyttäjäkokemustietoa liikuntapaikkojen saavutettavuudesta

4. Tunnistaa ja ratkaista liikkumisen esteitä yhteistyössä toimijoiden kanssa

Kampanjaviikot 2026

• 16.–22.3. (talviolosuhteet ja kaupungin AfterWork-kampanja)

• 15.–21.6. (kesävertailu, eri liikuntapaikat)

• 14.–20.9. (koulujen alku ja Pyöräilyviikko)

Konkreettisesti kampanjassa:

• kirjataan harjoitusmatkojen kulkutavat kampanjaviikoilla

• kannustetaan kokeilemaan kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikennettä ja kimppakyytejä

• jaetaan tietoa kestävistä kulkutavoista ja turvallisista reiteistä

• nostetaan esiin onnistumisia ja hyviä esimerkkejä

• puututaan helposti korjattaviin kestävän liikkumisen esteisiin jo kampanjavuoden aikana

Mitä seurat saavat?

• konkreettisen tavan edistää jäsentensä terveyttä ja ilmastovastuuta

• näkyvyyttä kaupungin viestinnässä

• tietoa harrastajien liikkumistottumuksista

• palkintoja osallistumisesta ja kehityksestä

Mitä liikuntapaikat saavat?

• tietoa saavutettavuudestaan eri kulkutavoilla

• mahdollisuuden kehittää pyöräpysäköintiä ja kulkuyhteyksiä

• näkyvyyttä vastuullisena toimijana

Mitä kaupunki saa?

• arvokasta tietoa harrastusliikenteen kulkutavoista joukkoliikenteen, matkaketjujen ja kevyen liikenteen suunnitteluun

• konkreettisia päästövähennyksiä ja hyvinvointihyötyjä pitkällä aikavälillä

Pienistä arjen valinnoista syntyy yhdessä merkittävä ilmastovaikutus – ja samalla lisää liikettä ja hyvinvointia rovaniemeläisille.

Yhteisennallistamisen kokeilu 2026

Kokeilu tehdään osana Hiilineutraali Rovaniemi -hanketta yhteistyössä kaupungin teknisen toimen ja Ilmastoturvallinen Rovaniemi -hankkeen kanssa. Tärkeinä kumppaneina ovat mm. Rovaniemen seurakunta, REDU, Lapin elinvoimakeskus ja metsänhoitoyhdistykset.

Kokeilussa etsitään yhteistoiminnan mallia kiinteistörajat ylittävissä ilmastokestävän luonnonhoidon hankkeissa erityisesti strategiseen yleiskaavaan kokeiluna toteutettavan merkittävän luontoverkoston kaavatason alueella. 

Pilotissa kokeilu- ja suunnittelukohdealueena on voimakkaasti ojitettu Kortesuon alue Mäntyvaaran ja Mellavaaran välissä Kuolajoen valuma-alueella. Pilotissa järjestetään yhteistyötilaisuuksia ja tehdään kohdevierailuja sekä selvityksiä kohteen sopivuudesta ennallistamiseen. Pilotin edistymistä voi seurata ArcGis Field Maps -paikatietotarinassa tästä linkistä. Tarinassa myös infoa ojitettujen turvemaiden ennallistamisen ilmastohyödyistä. 

Varhaiskasvatuksen seikkailukartta lähiluonto- ja pyöräilykasvatukseen 2026-2027

Seikkailukartta on sovellettu Tampereen kaupungin ilmastokasvatustyön toimintamallista ja pilotin koordinoinnissa hyödynnetään myös Fiksusti kouluun -ohjelmaa, ja vuonna 2026 mukana olevia rovaniemeläiskouluja. Seikkailukarttapilotti toteutetaan Väinämöisen päiväkodin ja Viirinkankaan koulun kanssa.

Seikkailukartta lähtee liikkeelle karttapohjasta, joka kuvaa kohteena olevan päiväkodin tai koulun lähiympäristöä ja lähiluontoa. Karttapohjaan kerätään päiväkodin tai koulun lapsilta ja heidän perheiltään vinkkejä heidän lempipaikoistaan ja -reiteistään lähiympäristössä. Karttaan merkitään lasten tunnistamat lempipaikat ja alueen liikenneturvallisuuden kannalta huomionarvoisia tekijöitä.

Pyöräilyn ja kävelyn turvallisuutta voidaan parantaa etenkin päiväkodin alueella yhdessä kaupungin kunnossapidon ja teknisten palvelujen kanssa. Pitämällä monialainen katselmus päiväkodin ympäristössä, hoksataan usein sellaisia ratkaisuja, joilla on monia hyötyjä. Esimerkiksi saattoliikennettä voidaan ohjata kauemmas paikasta, johon tullaan pyörillä, tai pienten pyöräilijöiden näkyvyyttä voidaan parantaa ohjaamalla lumien aurausta talvella parempaan paikkaan. Myös pyörien säilytystiloja voidaan parantaa, opasteita muuttaa tai keksiä kokonaan uusia, monihyötyisiä ratkaisuja.

Viirinkankaan koululla rakennettiin uusi portti lähimetsikön kautta oikaisemiseen. Ennen lumet aurattiin koulumetsää ympäröivän aidan kulmaan ja koko metsä piti kiertää kouluun tullessa. Nyt uuden portin kautta pääsee omaan metsään, mutta pyörä täytyy taluttaa portin läpi, jolloin lapsi ei säntää liikenteen sekaan kotimatkallaan.

Seikkailukartta tarinallistetaan lapsille tuttujen ja paikallisten elementtien avulla joko lasten ja vanhempien kanssa yhdessä tai varhaiskasvattajien työnä. Seikkailukartassa lasten lempipaikat voivat muuttua satumaailmoiksi tai sitten tarinoita etsitään kokemuksellisista tehtävistä. Erilaisten tehtävärastien avulla lapsi voi harjoitella aikuisten seurassa turvallista liikkumista lähialueellaan ja kokea luontoa ympärillään. Valmis kartta kannustaa perheitä tutustumaan lähiluontoon ja rohkaisee yhteisiin, kestäviin valintoihin päivittäisessä liikkumisessa. Samalla se kehittää itsevarmuutta kasvaa osaksi yhteisöä, olitpa sitten vasta alueelle muuttanut aikuinen tai ympäristöään ja omia taitojaan tutkiva lapsi. Kartta käsittelee myös ilmastoviisasta liikkumista ja ilmastonmuutosta luonnossa lapselle sopivalla tasolla, ja sitä voivat hyödyntää sekä perheet että päiväkodit ja koulut.

Seikkailukartta laadittiin Väinämöisen päiväkodille syksyllä 2026 ja mukana työssä olivat myös varhaiskasvatuksen liikuntakoordinaattori sekä Lapin yliopiston varhaiskasvatushanke VAULAn asiantuntijat. Kartan ensimmäisen testauskerran yhteydessä järjestetään myös pihapyöräilypäivä, jossa opetellaan lasten ja vanhempien kanssa pyörän huoltoa, liikennesääntöjä ja pyöräilytaitoja.

Jokaiselle Rovaniemen kaupungin päiväkodille laaditaan tyhjät karttapohjat, joiden avulla kerätään tietoja perheiltä seikkailukarttatyön pohjaksi loppuvuodesta 2026. Halukkaat päiväkodit voivat siis helpommin rakentaa omat seikkailukarttansa ensi vuonna – turvallisuuskatselmuksella, pihapyöräpäivällä tai ilman!.

Rovaniemen arvokkaat aapasuot ovat edustavia Perä-Pohjolan aapasuotyypin alueita ja niiden tila on pääosin hyvä. Näillä alueilla esiintyy myös rimpinevoja ja kalvakkanevoja. Osa soista on kuitenkin kärsinyt ympäröivien alueiden ojituksista ja hakkuista, jotka ovat vaikuttaneet vesitalouteen ja joidenkin alueiden luonnontilaisuuteen. Tämä näkyy erityisesti suoalueiden reuna-alueilla, mutta laajoilla keskiosilla luontotyyppien tila on säilynyt vakaana. Pienialaisia soita sekä tulvametsiä sijoittuu myös kaupunkialueelle sekä lähelle Kemijokea. Ne ovat merkityksellisiä niin luonnon monimuotoisuuden kuin ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta.

Rovaniemen siniviherverkoston keskeisimmät osat muodostuvat suojelualueista, yli 100 ha laajuisista luonnon ydinalueista ja yhtenäisistä metsäalueista sekä siniverkoston osalta järvistä, joista ja virtavesistä. Sinisen verkoston muodostavat pääuomat Ounasjoki ja Kemijoki pienempine sivujokineen ja ympäristöineen. Erityisesti Ounasjoen varsi on tärkeä luontoympäristö ja ekologinen yhteys alueella. Sen molemmille puolille sijoittuu suojelualueita, luonnon ydinalueita sekä laajoja metsäalueita. Keskustaajaman länsipuolella sekä rautatien molemmin puolin on laajempia alueita, joilla ei ole yhtenäisiä luonnon ydinalueita. Alueilla on paljon ojitettuja soita ja talousmetsiä. Olkkajärven itäpuolella on kuitenkin luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät Vianaavan ja Korva-aavan suokokonaisuudet

Ilmastoturvallinen Rovaniemi -hankkeessa vuonna 2025 tehdyn selvityksen mukaan metsiin kohdistuvat hakkuupaineet sekä ojitettujen turvemaiden suuri määrä ovat huolestuttavia indikaattoreita Rovaniemen alueella. Ratkaisuja ovat luonnon monimuotoisuuden vahvempi huomioiminen metsänhoidossa (ilmastoviisas metsänhoidon suunnitelma, sis. luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen näkökulman), arvokkaiden alueiden tunnistaminen ja suojelu, heikentyneiden luontoarvojen ennallistaminen, sekä maankäytön muutokseen johtavien hankkeiden yhteispaineiden tunnistaminen. Metsien käytön osalta kaupungilla on tärkeä rooli esimerkin näyttäjänä alueen muille metsänomistajille.

Lue lisää Ilmastoturvallinen Rovaniemi -hankkeen ilmastoselvityksistä (linkki avautuu uudella sivulla):

Ilmastonmuutos Rovaniemellä
Ilmastoselvitys: Rovaniemen luontoympäristö, ilmastoriskeihin sopeutuminen ja ilmaston ja luonnon asettamat reunaehdot

Metsäohjelma valmistuu 2025

Rovaniemen kaupunki omistaa vajaa 10 000 hehtaaria kartoitettuja ja inventoituja metsäalueita, eli noin yhden prosentin kaikista kaupungin metsistä. Vuosina 2024-2025 on valmisteilla kaupungin metsien tulevaisuuden käyttöä ja hoitoa linjaava metsäohjelma. Taajamametsät, eli asutuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat metsät ovat tämän ohjelmatyön ulkopuolella. Tällaisia ovat esimerkiksi Mortin männikkö ja Korkalovaaran pallokentän metsä. Rovaniemen kaupungin omistamat metsät voidaan jakaa seuraavasti:
- Kaava-alueiden metsät (n. 3600 hehtaaria): Kaava-alueella tarkoitetaan aluetta, jonka kunta on osoittanut johonkin tiettyyn käyttöön (esim. asuminen, virkistysalue, teollisuus). Kaava-alueiden metsien käytölle asetetaan erityisiä rajoitteita.
- Suojelualueet (n. 300 hehtaaria): Suojelualueilla ei tehdä metsänkäsittelyä, kuten hakkuita tai taimikonhoitoa. Lisäksi kaupunki pitää Ounasvaaran alueen metsiä (noin 860 hehtaaria) luonnonhoidollisessa tilassa. Näiden ulkopuolella on lisäksi yksittäisiä kohteita, joilla on käyttörajoituksia, esimerkiksi metsälain nojalla suojellut kohteet ja vesistöjen suojavyöhykkeet).
- Talousmetsät: Kaava-alueiden ja suojelualueiden ulkopuolisia metsiä hoidetaan talousmetsinä. 

Vuosina 2024-2025 laadittavassa metsäohjelmassa vahvistetaan pidemmän aikavälin periaatteet ja tavoitteet metsien käytölle ja hoidolle. Metsäohjelma kertoo asukkaille ja luottamushenkilöille, miten kaupunki toimii erilaisissa omistamissaan metsissä, miksi kaupungin metsiä hoidetaan sekä mitkä arvot ohjaavat metsänhoitoa. Metsäohjelma kertoo asukkaille myös sen, millaisia hyötyjä ja hyvinvointivaikutuksia kaupungin metsät tuottavat heille. Asukkaat ovat saaneet vaikuttaa ohjelman tekemiseen asukaskyselyllä ja asukastilaisuudella maalis-huhtikuussa 2025.

Metsäohjelman luonnos 10/2025: Rovaniemen_metsäohjelma.pdf

Lue tiivistelmä Rovaniemen kaupungin metsäomaisuudesta ja hiilinieluista:

Tiivistelmä Rovaniemen kaupungin metsäomaisuuden kehitysennuste ja hiilinielulaskelma.pdf

Metsä- ja suopilotteja tulossa

Hiilineutraali Rovaniemi- ja Ilmastoturvallinen Rovaniemi -hankkeiden pilotteina on selvitetty myös alustavasti merkittävän luontoverkoston kaavatason merkitsemistä strategiseen yleiskaavaan 2050 ja keskustaajamaa lähellä olevan Kortesuon ojitetun metsäalueen ennallistamista. 

Rovaniemen siniviherverkoston keskeisimmät osat muodostuvat suojelualueista, yli 100 ha laajuisista luonnon ydinalueista ja yhtenäisistä metsäalueista sekä siniverkoston osalta järvistä, joista ja virtavesistä. Sinisen verkoston muodostavat pääuomat Ounasjoki ja Kemijoki pienempine sivujokineen ja ympäristöineen.

Erityisesti Ounasjoen varsi on tärkeä luontoympäristö ja ekologinen yhteys alueella. Ounasjoki on säilynyt luonnontilaisena jo pitkälti suojelutoimien ansiosta. Ihmistoiminta joen alajuoksulla on lisännyt veden ravinnepitoisuuksia, mutta ravinnepitoisuudet ovat edelleen karulle vedelle ominaisia. Joen vesistötilanne on kuitenkin kokonaisuudessaan hyvä, ja se tukee monipuolista vesiekosysteemiä. Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan taimenkantojen todetaan Ounasjoen pääuomassa olevan joen yläosaa lukuun ottamatta heikossa tilassa. Harjuskantojen oletetaan olevan suhteellisen hyvässä tilassa, kun taas siikakannat ovat heikkoja. Taimen, siika ja harjus kuuluvat Ounasjoen Natura-alueen tärkeänä pidettyihin lajeihin. Pääuoman uhkatekijäksi on käyttö- ja hoitosuunnitelmassa todettu ilmastonmuutoksesta aiheutuvan sadannan kasvun myötä lisääntyvä vesistökuormitus. Ravinnepitoisuuksien kasvu aiheuttaa happiolosuhteiden heikentymisen ohella elinympäristöjen liettymistä, mikä esimerkiksi taimenella ja harjuksella vaikuttaa suoraan niiden lisääntymispotentiaalin heikkenemiseen. Ravinteiden ja kiintoaineiden huuhtoutuminen mm. suo- ja metsämailta lisääntyy sadannan kasvaessa, mikä korostuu ojitetuilla alueilla.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontotyyppeihin ja lajeihin Rovaniemellä tarvitaan lisätietoa, sillä haavoittuvuuteen vaikuttavat myös muut tekijät kuten luontotyypin luontainen sopeutumiskyky sekä luontoympäristön ekologinen tila, populaation elinvoimaisuus tai lajiston erityisvaatimukset. Vesistöjen varsien luontotyypit ovat esimerkiksi sopeutuneita tulviin ja jotkut elinympäristöt kehittyvät ihanteellisesti kuumissa ja kuivissa olosuhteissa, mutta ilmastonmuutoksen myötä äärevöityneet olosuhteet ja odottamattomat tapahtumat voivat aiheuttaa luontoympäristöissä vahinkoja ja menetyksiä. Myös haitallisten vieraslajien vaikutuksista ja torjuntamenetelmistä Rovaniemen vesistöissä tarvitaan lisää tietoa.

Lue lisää Ilmastoturvallinen Rovaniemi -hankkeen ilmastoselvityksistä (linkki avautuu uudella sivulla):

Ilmastonmuutos Rovaniemellä
Ilmastoselvitys: Rovaniemen luontoympäristö, ilmastoriskeihin sopeutuminen ja ilmaston ja luonnon asettamat reunaehdot

Elinvoimaiset luontoympäristöt ja eheä siniviherrakenne auttavat Rovaniemen kaupunkia sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Ilmastoriskien hallinnassa sekä ihmisten terveyden ja asumisviihtyisyyden kannalta erityisen tärkeää Rovaniemen alueella on taajamien viherrakenteen kehittäminen sekä matkailu- ja energiahankkeiden yhteisvaikutusten arviointi ja ohjaaminen.

Taajamametsiä, eli asutuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat metsiä ovat Rovaniemellä esimerkiksi Mortin männikkö ja Korkalovaaran pallokentän metsä, ja kaava-alueilla, esimerkiksi asutus-, virkistys- ja teollisuusalueilla Rovaniemellä on metsiä noin 3600 hehtaaria. Ounasvaaran alueen metsiä (n. 860 ha) pidetään luonnonhoidollisessa tilassa. Kaupungin puistot ja viheralueet tarjoavat monipuolisia, viihtyisiä, rauhoittavia ja turvallisia viheraluepalveluita. Rovaniemellä on rakennettuja viheralueita yhteensä 144 ha, joista puistoja on noin 82 ha ja liikenneviheralueita 62 ha. Rakennettujen viheralueiden lisäksi asuinalueilla on käyttö- ja maisemaniittyjä, joita hoidetaan avoimina niittyheinäisinä viheralueina.

Ilmastoturvallinen Rovaniemi -hankkeessa vuonna 2025 tehdyssä ilmastoselvityksessä nousee kaupunkivihreän, eli puistojen, viherrakentamisen ja taajamametsien osalta tarve tarkemmalle siniviherrakenteen ja ekologisten yhteyksien selvitykselle keskustataajaman ja lähiympäristön osalta. Rovaniemen viimeisin viheralueselvitys ja –suunnitelma on vuodelta 2007. Latvuspeittävyydessä on suuria alueellisia eroja, ja selvityksessä nousee tarve latvuspeittävyyden alueellisten tavoitteiden asettamiselle. Yleiskaavatasolla suositeltavaa on myös määritellä kaupunkivihreän kehittämisalueet.

Lue lisää Ilmastoturvallinen Rovaniemi -hankkeen ilmastoselvityksistä (linkki avautuu uudella sivulla):

Ilmastonmuutos Rovaniemellä
Ilmastoselvitys: Rovaniemen luontoympäristö, ilmastoriskeihin sopeutuminen ja ilmaston ja luonnon asettamat reunaehdot

Ekologisen kytkeytyvyyden kannalta elinympäristöjen yhtenäisyys on tärkeää erityisesti maata pitkin liikkuville eläimille ja pölyttäjille. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa on tunnistettu ekologisia yhteystarpeita suojelualueiden välillä. Siniviherverkoston kartalla Ounasjoki erottuu keskeisimpänä ekologisena yhteytenä, ja sen Natura 2000 -alueella muun muassa taimen, siika ja harjus kuuluvat tärkeänä pidettyihin lajeihin. Ounasjoen molemmille puolille sijoittuu suojelualueita, luonnon ydinalueita sekä laajoja metsäalueita.

Rovaniemen siniviherverkoston keskeisimmät osat muodostuvat suojelualueista, yli 100 ha laajuisista luonnon ydinalueista ja yhtenäisistä metsäalueista sekä siniverkoston osalta järvistä, joista ja virtavesistä. Sinisen verkoston muodostavat pääuomat Ounasjoki ja Kemijoki pienempine sivujokineen ja ympäristöineen. Rovaniemellä on tärkeitä luonnontilaisia alueita ja se kattaa kymmeniä tuhansia hehtaareja (37 000 ha) arvokkaita vanhoja metsiä, aapasoita ja lettoja, jotka kuuluvat Natura 2000 -verkostoon.  Kokonaisuutena Rovaniemen Natura 2000 -alueet ovat hyvin suojeltuja, ja niiden luontotyyppien tila on suurelta osin hyvä. Kuitenkin joidenkin alueiden reunamilla on nähtävissä hakkuiden vaikutuksia, ja luonnontilaisissa metsissä esiintyvien lajien elinympäristöt voivat kutistua näiden toimintojen vuoksi.  

Suojelu ja luontotyypit Rovaniemellä

Rovaniemi on pinta-alaltaan yksi Suomen suurimmista kaupungeista. Rakennetun alueen osuus koko kunnan pinta-alasta on maanpeiteaineiston perusteella vain 1 %. Natura-alueita ja muita suojelualueita on Rovaniemen pinta-alasta 4 % ja kunnan omistamista maa-alueista alle 1 %. Suurin osa suojelualueista sijaitsee muilla kuin kunnan omistamilla mailla. Esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategiassa 2030 sekä YK:n luontokokouksen tavoitteessa, johon Suomi on sitoutunut, suojelupinta-alan tavoite on kansallisella tasolla 30 % ja tiukan suojelun tavoite 10 % (Valtioneuvosto 2024). Aapasuot ovat Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen I erityisesti suojeltava luontotyyppi, jonka tilaa heikentäviä maankäytön muotoja ovat soiden ojitus sekä Corine Land Cover -luokituksen mukaiset maankäyttöluokat: turvetuotantoalueet, rakennettu ympäristö ja maatalousalueet.

Aapasoille haitallisesta maankäytöstä Rovaniemen alueella korostuu suo-ojituksien osuus. Lisäksi Rovaniemen alueen taajamien yhteydessä on arvokkaita pienialaisia soita ja kosteikoita, jotka ovat alttiita vesiolosuhteiden muutoksille. Nämä pienialaiset suot ja kosteikot tulisi tunnistaa ja kartoittaa, jotta niitä voidaan myös turvata. Lumo-indikaattorin mukainen suo-ojitusten osuus Rovaniemen alueella on melkein 50 %, kun taas rakennettua aluetta on alle prosentti kunnan pinta-alasta. CLC-aineiston (2018) mukainen turvetuotantoalueiden osuus suhteessa avosoihin on alle prosentin.

Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuuden niin kutsuttujen hotspot-alueiden osuus kunnan metsistä ja turvemaista on 5%. Indikaattori kuvaa kasvilajien uhanalaiskeskittymiä, jotka sijoittuvat monimuotoisille metsäalueille (metsäluonnon indikaattori 1) tai ojittamattomille suoalueille (vesiluonnon indikaattori 1). Kasvillisuus on keskeinen muiden eliöiden, kuten hyönteisten, esiintymiseen vaikuttava tekijä.

Pöyliöjärven luonnonsuojelualueesta ensimmäinen suojelualue kaupungin mailla

Lapin ely-keskus päätti kaupungin esityksestä vuonna 2024 perustaa Pöyliöjärven luonnonsuojelualueen Rovaniemen kaupungin omistamalle maalle. Pysyvästi rauhoitettu yksityinen luonnonsuojelualue perustettiin luonnonsuojelulain nojalla ja se on ensimmäinen suojeltu vanhan metsän alue kaupungin mailla. Pöyliöjärven eteläpuolelle sijoittuva kohde on lähes kokonaan luonnontilassa.

Alueelta löytyy muun muassa harvinaisia suotyyppejä, kuten rantaluhtia, runsaasti palokantoja ja lahoavaa puu-ainesta sekä kosteikkoja, joiden kasvillisuus kertoo arvokkaasta elinympäristöstä. Ely-keskus on antanut pysyvän rauhoituspäätöksen luonnonsuojelualueelle, jolla toteutetaan vanhojen metsien suojelua. Kohde on ensimmäinen vanhojen metsien suojelualue Rovaniemen kaupungin omistamilla kiinteistöillä.

Ely-keskuksen rauhoituspäätös koskee Rovaniemen kaupungin omistamaa tilaa Erkkilä RN: 162:3, jonka pinta-ala on yhteensä 55,24 hehtaaria. Suojelualueen perustamisella Rovaniemen kaupunki toimii kaupunkistrategian 2030 vastuullisuuden toimintaperiaatteiden mukaisesti vaalimalla arvokasta luontoaan.

Lue lisää luonnonsuojelualueesta kaupungin sivuilla (linkki avautuu uuteen ikkunaan): Pöyliönjärven luonnonsuojelualue

Lue lisää Ilmastoturvallinen Rovaniemi -hankkeen ilmastoselvityksistä (linkki avautuu uudella sivulla):

Ilmastonmuutos Rovaniemellä
Ilmastoselvitys: Rovaniemen luontoympäristö, ilmastoriskeihin sopeutuminen ja ilmaston ja luonnon asettamat reunaehdot