Ilmasto ja luonto

Vuosina 2025–2026 Rovaniemelle rakennetaan ilmasto-ohjelma. Ohjelmassa asetetaan päätöksentekoa ohjaavat tavoitteet ja laaditaan päästöjen hillinnän sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintasuunnitelma. Ilmasto-ohjelma laaditaan Hiilineutraali Rovaniemi -hankkeen puitteissa, ja sen pohjaksi tuotetaan tietoa useassa muussa kestävyyshankkeessa. Hankkeiden tavoitteina on luoda perustaa ilmasto- ja kaupunkistrategiatyölle sekä tehdä Rovaniemestä innostava, tiedolla johdettu kokeiluympäristö arktiselle kestävälle kehitykselle. Vuonna 2025 käynnissä olevia hankkeita ovat seuraavat (linkit avautuvat uuteen ikkunaan): Ilmastoturvallinen Rovaniemi, Kiertotaloudesta kasvua, Kiinteistöjen elinkaari Dashboard, Matkailun uusi aika sekä syksyllä alkava EUREKA.

Tule mukaan tekemään ilmastoviisasta Rovaniemeä!

Ilmasto-ohjelman laatimiseen voit osallistua monella tavalla vuoden 2025 aikana:

• Tutustu tämän sivun Ilmasto nyt! -osiosta löytyvään materiaaliin Rovaniemen nykytilasta ja ilmastotyön etenemisestä. 
• Vastaa ilmastoasenteita, huolia ja toiveita kartoittavaan asukaskyselyyn 31.8.2025 mennessä: [linkki]. Kyselyn tulokset otetaan huomioon ilmastotoimenpiteitä ja niiden viestintää suunniteltaessa. Tulokset julkistetaan tapahtumassa Energiansäästöviikolla 5.–11.10.2025.
• Osallistu kesän ja syksyn Ilmastokahvit-asukastilaisuuksiin. Tilaisuuksissa keskustellaan kaupungin ilmastotyöstä eri näkökulmista ja haluamme kuulla juuri sinun ajatuksiasi. Tilaisuudet lisätään Rovaniemen tapahtumakalenteriin. Löydät Ilmastokahvit ja kaikki muutkin tulevat ilmastotapahtumat haulla "Hiilineutraali Rovaniemi" osoitteesta: tapahtumat.rovaniemi.fi
• Jaa meille yrityksesi, yhdistyksesi tai muun edustamasi yhteisön ilmasto- tai luontoteot. Kerromme niistä mielellämme eteenpäin viestiessämme verkostoissamme ilmastotyöstä Rovaniemen alueella. Tiimimme auttaa myös matalalla kynnyksellä ilmastoasioissa ja neuvoo tarvittaessa oikeaan suuntaan kaupungin puolelta yhteistyö- tai lupa-asioissa.  
• Kaupungin henkilöstön ilmastokysely ja toimialojen työpajat on pidetty toukokuussa. Työpajoissa kartoitettiin, millaisia ilmastoviisaita kokeiluja kaupungin ja asukkaiden yhteistyönä voisi tehdä jo ilmasto-ohjelman rakentamisen aikana. Pilotteja muotoillaan kesän 2026 aikana ja sidosryhmiin ollaan yhteyksissä niiden tiimoilta. Jos sinulla on idea ilmastokokeiluksi tai yhteisösi haluaa olla mukana pilottien toteuttamisessa, ota rohkeasti yhteyttä!

Kaikissa ilmastovaikuttamiseen ja konkreettiseen yhdessä tekemiseen liittyvissä asioissa olethan yhteydessä:

Raisa Wegelius
Ilmastosuunnittelija
raisa.wegelius@rovaniemi.fi, puh. 040 660 2469
Hiilineutraali Rovaniemi -hanke

Ilmastoturvallinen Rovaniemi -hankkeen ilmastoselvitys julkaistiin maaliskuussa 2025

Rovaniemen strategisen yleiskaavan 2050 ilmastomoduuliin hankitussa ilmastoselvityksessä kuvataan Rovaniemen luontoympäristöjen nykytilaa ja haavoittuvuuksia, luontopohjaisten ratkaisujen mahdollisuuksia sekä eri sektoreihin kohdistuvia ilmastoriskejä ja niihin sopeutumista. Työn lopputuloksena määriteltiin luonnon ja ilmaston reunaehdot strategista yleiskaavaa varten.

• Lue Ilmastoturvallinen Rovaniemi –raportit näistä linkistä (pdf avautuu uuteen ikkunaan): 
  Ilmastonmuutos Rovaniemellä
  Ilmastoselvitys: Rovaniemen luontoympäristö, ilmastoriskeihin sopeutuminen ja ilmaston ja luonnon asettamat reunaehdot
  

Rovaniemen päästöjen nykytilan kuvaus julkaistiin toukokuussa 2025

Ilmasto-ohjelman ja SECAPin (Sustainable Energy and Climate Action Plan) pohjaksi laadittavassa nykytilaselvityksessä kuvataan kaupungin päästörakenne sektoreittain, hiilinielut ja päästökehityksen skenaario. Selvityksen pohjalta tunnistetaan suurimmat vaikuttavuusalueet ja mahdollisuudet päästövähennyksiin.

• Lue Hiilineutraali Rovaniemi –päästöyhteenveto tästä linkistä (pdf avautuu uuteen ikkunaan):
  Rovaniemen päästöjen nykytila ja ilmasto-ohjelman askeleet 5.6.2025.pdf
• Lue Hiilineutraali Rovaniemi -välitiedote nykytilasta ja hankkeen etenemisestä tästä linkistä (pdf avautuu uuteen ikkunaan):
  Hiilineutraali Rovaniemi -hankkeen ilmastotyön välitiedote 5.6.2025.pdf
  

Muita selvityksiä ja aineistoja:

Linkit avautuvat uuteen ikkunaan.

Kaupunginhallituksen päätös Covenant of Mayors -liittymisestä (annettu 26.5.2025)

Kysely nukkuvasta tavarasta (julkaistu xx.3.2025, Arjen kiertotaloudesta kasvua ja hyvinvointia Rovaniemelle -hanke)

Matkailukysely 2024 (julkaistu 18.2.2025, Rovaniemen matkailun uusi aika -hanke) 

Rovaniemen tulevaisuuskysely 2024 (julkaistu 11.11.2024, Strateginen yleiskaava 2050)

Rovaniemen kiertotalouden tiekartta 2030.pdf0 (julkaistu 24.10.2019)

Rovaniemen ilmasto-ohjelma ei ole pelkkä paperi, vaan jo sen rakentamisen aikana toimitaan.

Ilmasto-ohjelman ja siihen liittyvien hankkeiden tavoitteena on luoda perusta pitkäjänteiselle ilmastotyölle ja tehdä kaupungistamme innostava, tiedolla johdettu kokeiluympäristö arktiselle kestävälle kehitykselle.

Kokeiluja ja ilmastotekoja tehdään yhteistyönä kaupungin toimialojen tai liikelaitosten ja kaupunkilaisten kanssa ja niiden vaikuttavuudesta kerätään tietoa. Parhaista kokeiluista jalostuu hiiliviisaita käytäntöjä tai toimintamalleja. jotka sujuvoittavat arkea, lisäävät hyvinvointia, hyödyttävät elinkeinoja tai turvaavat luonnon monimuotoisuutta. Haluamme myös nostaa esille asukkaiden, eli yhteisöjen ja yritysten ilmasto- ja luontotekoja.

Tälle sivulle lisäämme ilmasto-ohjelman edetessä Rovaniemen ilmastotoimet ja -kokeilut. 

Rovaniemen arvokkaat aapasuot ovat edustavia Perä-Pohjolan aapasuotyypin alueita ja niiden tila on pääosin hyvä. Näillä alueilla esiintyy myös rimpinevoja ja kalvakkanevoja. Osa soista on kuitenkin kärsinyt ympäröivien alueiden ojituksista ja hakkuista, jotka ovat vaikuttaneet vesitalouteen ja joidenkin alueiden luonnontilaisuuteen. Tämä näkyy erityisesti suoalueiden reuna-alueilla, mutta laajoilla keskiosilla luontotyyppien tila on säilynyt vakaana. Pienialaisia soita sekä tulvametsiä sijoittuu myös kaupunkialueelle sekä lähelle Kemijokea. Ne ovat merkityksellisiä niin luonnon monimuotoisuuden kuin ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta.

Rovaniemen siniviherverkoston keskeisimmät osat muodostuvat suojelualueista, yli 100 ha laajuisista luonnon ydinalueista ja yhtenäisistä metsäalueista sekä siniverkoston osalta järvistä, joista ja virtavesistä. Sinisen verkoston muodostavat pääuomat Ounasjoki ja Kemijoki pienempine sivujokineen ja ympäristöineen. Erityisesti Ounasjoen varsi on tärkeä luontoympäristö ja ekologinen yhteys alueella. Sen molemmille puolille sijoittuu suojelualueita, luonnon ydinalueita sekä laajoja metsäalueita. Keskustaajaman länsipuolella sekä rautatien molemmin puolin on laajempia alueita, joilla ei ole yhtenäisiä luonnon ydinalueita. Alueilla on paljon ojitettuja soita ja talousmetsiä. Olkkajärven itäpuolella on kuitenkin luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät Vianaavan ja Korva-aavan suokokonaisuudet

Ilmastoturvallinen Rovaniemi -hankkeessa vuonna 2025 tehdyn selvityksen mukaan metsiin kohdistuvat hakkuupaineet sekä ojitettujen turvemaiden suuri määrä ovat huolestuttavia indikaattoreita Rovaniemen alueella. Ratkaisuja ovat luonnon monimuotoisuuden vahvempi huomioiminen metsänhoidossa (ilmastoviisas metsänhoidon suunnitelma, sis. luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen näkökulman), arvokkaiden alueiden tunnistaminen ja suojelu, heikentyneiden luontoarvojen ennallistaminen, sekä maankäytön muutokseen johtavien hankkeiden yhteispaineiden tunnistaminen. Metsien käytön osalta kaupungilla on tärkeä rooli esimerkin näyttäjänä alueen muille metsänomistajille.

Lue lisää Ilmastoturvallinen Rovaniemi -hankkeen ilmastoselvityksistä (linkki avautuu uudella sivulla):

Ilmastonmuutos Rovaniemellä
Ilmastoselvitys: Rovaniemen luontoympäristö, ilmastoriskeihin sopeutuminen ja ilmaston ja luonnon asettamat reunaehdot

Metsäohjelma valmistuu 2025

Rovaniemen kaupunki omistaa vajaa 10 000 hehtaaria kartoitettuja ja inventoituja metsäalueita, eli noin yhden prosentin kaikista kaupungin metsistä. Vuosina 2024-2025 on valmisteilla kaupungin metsien tulevaisuuden käyttöä ja hoitoa linjaava metsäohjelma. Taajamametsät, eli asutuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat metsät ovat tämän ohjelmatyön ulkopuolella. Tällaisia ovat esimerkiksi Mortin männikkö ja Korkalovaaran pallokentän metsä. Rovaniemen kaupungin omistamat metsät voidaan jakaa seuraavasti:
- Kaava-alueiden metsät (n. 3600 hehtaaria): Kaava-alueella tarkoitetaan aluetta, jonka kunta on osoittanut johonkin tiettyyn käyttöön (esim. asuminen, virkistysalue, teollisuus). Kaava-alueiden metsien käytölle asetetaan erityisiä rajoitteita.
- Suojelualueet (n. 300 hehtaaria): Suojelualueilla ei tehdä metsänkäsittelyä, kuten hakkuita tai taimikonhoitoa. Lisäksi kaupunki pitää Ounasvaaran alueen metsiä (noin 860 hehtaaria) luonnonhoidollisessa tilassa. Näiden ulkopuolella on lisäksi yksittäisiä kohteita, joilla on käyttörajoituksia, esimerkiksi metsälain nojalla suojellut kohteet ja vesistöjen suojavyöhykkeet).
- Talousmetsät: Kaava-alueiden ja suojelualueiden ulkopuolisia metsiä hoidetaan talousmetsinä. 

Vuosina 2024-2025 laadittavassa metsäohjelmassa vahvistetaan pidemmän aikavälin periaatteet ja tavoitteet metsien käytölle ja hoidolle. Metsäohjelma kertoo asukkaille ja luottamushenkilöille, miten kaupunki toimii erilaisissa omistamissaan metsissä, miksi kaupungin metsiä hoidetaan sekä mitkä arvot ohjaavat metsänhoitoa. Metsäohjelma kertoo asukkaille myös sen, millaisia hyötyjä ja hyvinvointivaikutuksia kaupungin metsät tuottavat heille. Asukkaat ovat saaneet vaikuttaa ohjelman tekemiseen asukaskyselyllä ja asukastilaisuudella maalis-huhtikuussa 2025.

Lue tiivistelmä Rovaniemen kaupungin metsäomaisuudesta ja hiilinieluista:

Tiivistelmä Rovaniemen kaupungin metsäomaisuuden kehitysennuste ja hiilinielulaskelma.pdf

Rovaniemen siniviherverkoston keskeisimmät osat muodostuvat suojelualueista, yli 100 ha laajuisista luonnon ydinalueista ja yhtenäisistä metsäalueista sekä siniverkoston osalta järvistä, joista ja virtavesistä. Sinisen verkoston muodostavat pääuomat Ounasjoki ja Kemijoki pienempine sivujokineen ja ympäristöineen.

Erityisesti Ounasjoen varsi on tärkeä luontoympäristö ja ekologinen yhteys alueella. Ounasjoki on säilynyt luonnontilaisena jo pitkälti suojelutoimien ansiosta. Ihmistoiminta joen alajuoksulla on lisännyt veden ravinnepitoisuuksia, mutta ravinnepitoisuudet ovat edelleen karulle vedelle ominaisia. Joen vesistötilanne on kuitenkin kokonaisuudessaan hyvä, ja se tukee monipuolista vesiekosysteemiä. Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan taimenkantojen todetaan Ounasjoen pääuomassa olevan joen yläosaa lukuun ottamatta heikossa tilassa. Harjuskantojen oletetaan olevan suhteellisen hyvässä tilassa, kun taas siikakannat ovat heikkoja. Taimen, siika ja harjus kuuluvat Ounasjoen Natura-alueen tärkeänä pidettyihin lajeihin. Pääuoman uhkatekijäksi on käyttö- ja hoitosuunnitelmassa todettu ilmastonmuutoksesta aiheutuvan sadannan kasvun myötä lisääntyvä vesistökuormitus. Ravinnepitoisuuksien kasvu aiheuttaa happiolosuhteiden heikentymisen ohella elinympäristöjen liettymistä, mikä esimerkiksi taimenella ja harjuksella vaikuttaa suoraan niiden lisääntymispotentiaalin heikkenemiseen. Ravinteiden ja kiintoaineiden huuhtoutuminen mm. suo- ja metsämailta lisääntyy sadannan kasvaessa, mikä korostuu ojitetuilla alueilla.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontotyyppeihin ja lajeihin Rovaniemellä tarvitaan lisätietoa, sillä haavoittuvuuteen vaikuttavat myös muut tekijät kuten luontotyypin luontainen sopeutumiskyky sekä luontoympäristön ekologinen tila, populaation elinvoimaisuus tai lajiston erityisvaatimukset. Vesistöjen varsien luontotyypit ovat esimerkiksi sopeutuneita tulviin ja jotkut elinympäristöt kehittyvät ihanteellisesti kuumissa ja kuivissa olosuhteissa, mutta ilmastonmuutoksen myötä äärevöityneet olosuhteet ja odottamattomat tapahtumat voivat aiheuttaa luontoympäristöissä vahinkoja ja menetyksiä. Myös haitallisten vieraslajien vaikutuksista ja torjuntamenetelmistä Rovaniemen vesistöissä tarvitaan lisää tietoa.

Lue lisää Ilmastoturvallinen Rovaniemi -hankkeen ilmastoselvityksistä (linkki avautuu uudella sivulla):

Ilmastonmuutos Rovaniemellä
Ilmastoselvitys: Rovaniemen luontoympäristö, ilmastoriskeihin sopeutuminen ja ilmaston ja luonnon asettamat reunaehdot

Elinvoimaiset luontoympäristöt ja eheä siniviherrakenne auttavat Rovaniemen kaupunkia sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Ilmastoriskien hallinnassa sekä ihmisten terveyden ja asumisviihtyisyyden kannalta erityisen tärkeää Rovaniemen alueella on taajamien viherrakenteen kehittäminen sekä matkailu- ja energiahankkeiden yhteisvaikutusten arviointi ja ohjaaminen.

Taajamametsiä, eli asutuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat metsiä ovat Rovaniemellä esimerkiksi Mortin männikkö ja Korkalovaaran pallokentän metsä, ja kaava-alueilla, esimerkiksi asutus-, virkistys- ja teollisuusalueilla Rovaniemellä on metsiä noin 3600 hehtaaria. Ounasvaaran alueen metsiä (n. 860 ha) pidetään luonnonhoidollisessa tilassa. Kaupungin puistot ja viheralueet tarjoavat monipuolisia, viihtyisiä, rauhoittavia ja turvallisia viheraluepalveluita. Rovaniemellä on rakennettuja viheralueita yhteensä 144 ha, joista puistoja on noin 82 ha ja liikenneviheralueita 62 ha. Rakennettujen viheralueiden lisäksi asuinalueilla on käyttö- ja maisemaniittyjä, joita hoidetaan avoimina niittyheinäisinä viheralueina.

Ilmastoturvallinen Rovaniemi -hankkeessa vuonna 2025 tehdyssä ilmastoselvityksessä nousee kaupunkivihreän, eli puistojen, viherrakentamisen ja taajamametsien osalta tarve tarkemmalle siniviherrakenteen ja ekologisten yhteyksien selvitykselle keskustataajaman ja lähiympäristön osalta. Rovaniemen viimeisin viheralueselvitys ja –suunnitelma on vuodelta 2007. Latvuspeittävyydessä on suuria alueellisia eroja, ja selvityksessä nousee tarve latvuspeittävyyden alueellisten tavoitteiden asettamiselle. Yleiskaavatasolla suositeltavaa on myös määritellä kaupunkivihreän kehittämisalueet.

Lue lisää Ilmastoturvallinen Rovaniemi -hankkeen ilmastoselvityksistä (linkki avautuu uudella sivulla):

Ilmastonmuutos Rovaniemellä
Ilmastoselvitys: Rovaniemen luontoympäristö, ilmastoriskeihin sopeutuminen ja ilmaston ja luonnon asettamat reunaehdot

Ekologisen kytkeytyvyyden kannalta elinympäristöjen yhtenäisyys on tärkeää erityisesti maata pitkin liikkuville eläimille ja pölyttäjille. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa on tunnistettu ekologisia yhteystarpeita suojelualueiden välillä. Siniviherverkoston kartalla Ounasjoki erottuu keskeisimpänä ekologisena yhteytenä, ja sen Natura 2000 -alueella muun muassa taimen, siika ja harjus kuuluvat tärkeänä pidettyihin lajeihin. Ounasjoen molemmille puolille sijoittuu suojelualueita, luonnon ydinalueita sekä laajoja metsäalueita.

Rovaniemen siniviherverkoston keskeisimmät osat muodostuvat suojelualueista, yli 100 ha laajuisista luonnon ydinalueista ja yhtenäisistä metsäalueista sekä siniverkoston osalta järvistä, joista ja virtavesistä. Sinisen verkoston muodostavat pääuomat Ounasjoki ja Kemijoki pienempine sivujokineen ja ympäristöineen. Rovaniemellä on tärkeitä luonnontilaisia alueita ja se kattaa kymmeniä tuhansia hehtaareja (37 000 ha) arvokkaita vanhoja metsiä, aapasoita ja lettoja, jotka kuuluvat Natura 2000 -verkostoon.  Kokonaisuutena Rovaniemen Natura 2000 -alueet ovat hyvin suojeltuja, ja niiden luontotyyppien tila on suurelta osin hyvä. Kuitenkin joidenkin alueiden reunamilla on nähtävissä hakkuiden vaikutuksia, ja luonnontilaisissa metsissä esiintyvien lajien elinympäristöt voivat kutistua näiden toimintojen vuoksi.  

Suojelu ja luontotyypit Rovaniemellä

Rovaniemi on pinta-alaltaan yksi Suomen suurimmista kaupungeista. Rakennetun alueen osuus koko kunnan pinta-alasta on maanpeiteaineiston perusteella vain 1 %. Natura-alueita ja muita suojelualueita on Rovaniemen pinta-alasta 4 % ja kunnan omistamista maa-alueista alle 1 %. Suurin osa suojelualueista sijaitsee muilla kuin kunnan omistamilla mailla. Esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategiassa 2030 sekä YK:n luontokokouksen tavoitteessa, johon Suomi on sitoutunut, suojelupinta-alan tavoite on kansallisella tasolla 30 % ja tiukan suojelun tavoite 10 % (Valtioneuvosto 2024). Aapasuot ovat Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen I erityisesti suojeltava luontotyyppi, jonka tilaa heikentäviä maankäytön muotoja ovat soiden ojitus sekä Corine Land Cover -luokituksen mukaiset maankäyttöluokat: turvetuotantoalueet, rakennettu ympäristö ja maatalousalueet.

Aapasoille haitallisesta maankäytöstä Rovaniemen alueella korostuu suo-ojituksien osuus. Lisäksi Rovaniemen alueen taajamien yhteydessä on arvokkaita pienialaisia soita ja kosteikoita, jotka ovat alttiita vesiolosuhteiden muutoksille. Nämä pienialaiset suot ja kosteikot tulisi tunnistaa ja kartoittaa, jotta niitä voidaan myös turvata. Lumo-indikaattorin mukainen suo-ojitusten osuus Rovaniemen alueella on melkein 50 %, kun taas rakennettua aluetta on alle prosentti kunnan pinta-alasta. CLC-aineiston (2018) mukainen turvetuotantoalueiden osuus suhteessa avosoihin on alle prosentin.

Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuuden niin kutsuttujen hotspot-alueiden osuus kunnan metsistä ja turvemaista on 5%. Indikaattori kuvaa kasvilajien uhanalaiskeskittymiä, jotka sijoittuvat monimuotoisille metsäalueille (metsäluonnon indikaattori 1) tai ojittamattomille suoalueille (vesiluonnon indikaattori 1). Kasvillisuus on keskeinen muiden eliöiden, kuten hyönteisten, esiintymiseen vaikuttava tekijä.

Pöyliöjärven luonnonsuojelualueesta ensimmäinen suojelualue kaupungin mailla

Lapin ely-keskus päätti kaupungin esityksestä vuonna 2024 perustaa Pöyliöjärven luonnonsuojelualueen Rovaniemen kaupungin omistamalle maalle. Pysyvästi rauhoitettu yksityinen luonnonsuojelualue perustettiin luonnonsuojelulain nojalla ja se on ensimmäinen suojeltu vanhan metsän alue kaupungin mailla. Pöyliöjärven eteläpuolelle sijoittuva kohde on lähes kokonaan luonnontilassa.

Alueelta löytyy muun muassa harvinaisia suotyyppejä, kuten rantaluhtia, runsaasti palokantoja ja lahoavaa puu-ainesta sekä kosteikkoja, joiden kasvillisuus kertoo arvokkaasta elinympäristöstä. Ely-keskus on antanut pysyvän rauhoituspäätöksen luonnonsuojelualueelle, jolla toteutetaan vanhojen metsien suojelua. Kohde on ensimmäinen vanhojen metsien suojelualue Rovaniemen kaupungin omistamilla kiinteistöillä.

Ely-keskuksen rauhoituspäätös koskee Rovaniemen kaupungin omistamaa tilaa Erkkilä RN: 162:3, jonka pinta-ala on yhteensä 55,24 hehtaaria. Suojelualueen perustamisella Rovaniemen kaupunki toimii kaupunkistrategian 2030 vastuullisuuden toimintaperiaatteiden mukaisesti vaalimalla arvokasta luontoaan.

Lue lisää luonnonsuojelualueesta kaupungin sivuilla (linkki avautuu uuteen ikkunaan): Pöyliönjärven luonnonsuojelualue

Lue lisää Ilmastoturvallinen Rovaniemi -hankkeen ilmastoselvityksistä (linkki avautuu uudella sivulla):

Ilmastonmuutos Rovaniemellä
Ilmastoselvitys: Rovaniemen luontoympäristö, ilmastoriskeihin sopeutuminen ja ilmaston ja luonnon asettamat reunaehdot