Palaute: Rovaniemen kaupunkilta puuttuu toistaiseksi biodiverstiteetti-strategia, jonka tulisi olla strategisen yleiskaavan pohja-/osastrategiana. Biodiversiteetti-strategia ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma tulisi tehdä viipymättä. Ilman näitä, strategisen yleiskaavan vaikutuksia luontoon ei voida arvioida asianmukaisesti.
Vastaus: Kiitos palautteestasi. Rovaniemen kaupunkistrategian 2030 mukaan kaupunki toimii kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi ja viher- ja sinialueiden ekologisen laadun turvaamiseksi. Kaupunki laatii omistamistaan metsistä selvityksen sekä kestävän kehityksen ohjelman. Osana ilmastoselvitystä kartoitetaan luonnon reunaehdot suunnittelulle. Tulevaisuuskuvassa arvioidaan skenaarioita eri kestävyystekijöiden, mm. luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kehityskuvavaiheessa luodaan tahtotila kaupungin kehitykselle vuoteen 2050 ja arvioidaan sen vaikutuksia kestävyyden, mm. luonnon kannalta. Rakennemallivaiheessa suunnittelun reunaehtona toimii ilmastoselvityksen luontoa koskevat paikkatiedot, ja rakennemalleista tilataan ulkopuolinen vaikutusarvio.
Palaute: Luontokato on ilmastonmuutoksen ohella tärkein ihmisten asumisympäristöön vaikuttava ajuri. Rovaniemen kaupunkilta puuttuu toistaiseksi biodiverstiteetti-strategia, jonka tulisi olla strategisen yleiskaavan pohja-/osastrategiana. Biodiversiteetti-strategia ja siihen liittyvä toiminta-suunnitelma tulisi tehdä viipymättä. Ilman näitä, strategisen yleiskaavan vaikutuksia luontoon ei voida arvioida asianmukaisesti.
Vastaus: ks. edellinen vastaus.
Palaute: Kuten selvityksestä käy ilmi, on sosioekonomisesti alueilla suuria eroja. Tästä syystä esim KAS vuokra-asuntojen uustuotanto tulisi suunnata alueille, joilla on korkea sosioekonominen asema, esim. Vennivaara, Pöykkölä jne. Aiempiin vuosiin verrattuna KAS:lla on ollut paljon rivitaloja kauempana keskustasta, esim. Nivavaarassa. Nyt KAS on paljolti luopunut rivitalosta ja keskittyy kerrostaloihin, joka lisää sosioekonomista eriytyvyyttä (uudet kerrostalot kun rakennetaan alueelle jossa on alempi sosioekonominen asema). Rovaniemen Kaupunki on KAS:n suurimpia omistajia, joten halutessaan kaupunki voisi antaa määräyksen/ohjeistuksen minne KAS rakentaa ja mitä.
Itse tosiaan näkisin järkevämpänä, että KAS:n asuntojen tarjonta olisi monipuolista (eli pelkkiä kerrostaloja keskustassa ja lähialueella), eli esim. rivitaloja Vennivaaraan, Pöykkölään ym. alueille jotka ovat pääasiassa alueita joissa on tällä hetkellä pelkästään uusia omakotitaloja. Rantavitikalla/Viirinkankaalla taas on paljon opiskelijoita, joka sinäänsä loogista kun koulut alueella. Kaavalla voisi määrätä, että jatkossa mahdollisesti alueelle tulevat uudet asunnot olisivat suurempia, eli enemmän perheasuntoja. Voisi olla määräys, kuinka paljon uuden kerrostalon/rivitalon asunnosta saa olla kappalemääräisesti ja prosentuaalisesti neliöihin nähden yksiöitä ja kuinka kolmioita ja neliöitä. Alueelle varmasti kyllä muuttaisi enemmänkin perheellisiä, jos kolmioita/neliöitä olisi enemmän tarjolla, kaupungin päätöksen teolla tähän käsittääkseni voi vaikuttaa.
Vastaus: Kiitos palautteestasi liittyen asuntotuotannon monipuolistamiseen ja asuinalueiden kehittämiseen. Rovaniemen kaupunki on linjannut maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa (Maato-ohjelmassa) yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi monipuolistaa asuntotuotantoa. Selvityksessä tunnistettiin asuinalueiden eriytymiskehitys, jota voidaan hillitä toteuttamalla esimerkiksi monipuolisempia talo- ja huoneistotyyppejä alueille, joilla on alempi sosioekonominen asema. Ohjelmassa on tavoitteena lisätä perheasuntoja kerrostaloalueiden läheisyyteen, jolloin voidaan tarjota monipuolisia asumisvaihtoehtoja kaupunkilaisille. Tärkeää on myös monipuolistaa asuntotuotantoa niillä asuinalueilla, joissa on paljon omakotitaloja ja vahvempi sosioekonominen asema. Asuinalueiden eriytymisen ehkäiseminen on yksi tärkeä tavoite strategisessa yleiskaavassa. Asuinalueiden kehittymistä tullaan seuraamaan aktiivisesti ja Maato-ohjelmassa linjatut tavoitteet huomioidaan strategisessa yleiskaavassa.
Palaute: Selvityksissä olevat asuinalueen rajat antavat harhaan johtavan kuvan alueesta. Se käy ilmi jo katsomalla mm. virasto- tai opaskarttaa sekä alueen historiaa. Historiasta selviää miten ja millä tavalla asuinalueet ovat muodostuneet ja nimetty. Selvitykset mm. sosiaalisen eriytymisen osalta ovat epätarkkoja ja antavat väärän kuvan siitä, mitä aluetta se todellisuudessa tarkoittaa.
Asuinalueiden tiivistämissuunnissa myös Korkalovaara on alueena määritetty epätarkasti. Korkalovaara alkaa jo Karhunkaatajantien alkupäästä missä on mm. Korkalovaaran pallokenttä. Ei sitä muuten olisi nimetty Korkalovaaran pallokentäksi, jos se ei olisi osana Korkalovaaran aluetta. Korkalovaaran jälkeen on Karinrakan asuinalue ja sen jälkeen Länsikankaan asuinalue. On aivan uskomatonta, että ei selvitetä tai tiedosteta asioita tai alueita oikein. Korkalovaaran toimintojen selvitykset aiheuttavat todellista mainehaittaa esim. alueen asuntojen osalta. On todella valitettavaa, että tälläisista selvityksistä vielä maksetaan. Nämä selvitykset antavat osalta alueita todella väärän kuvan, niin koulutuksen, työllisyyden, kuin varallisuudenkin osalta. Myös asuntomarkkinat reagoivat niin, että selvitys vaikuttaa negatiivisesti koko alueen asuntojen hintaan, vaikka asunnoilla ei ole mitään tekemistä niiltä osin mitä nämä konsultin selvitykset tuovat esille. Sitten näitä ns. "tulitikkulaatikon kokoisia" ruutuaineistoja, ei voi muuta kuin ihmetellä. Korkalovaarasta tuodaan ja on tuotu vuosikymmenten aikana esille vain huonoa uutisointia, niin nyt nämä konsultin laatimat selvitykset eivät ainakaan paranna alueen mainetta vaan päin vastoin. On epäselvät selvitykset jatkuvat. Tiivistämisen osalta kartta-alueet ovat todella huonosti laadittuja, sekä todella epäselviä, vaikka "ammattitaitoa kai pitäisi olla", epäilen. Esim. Korkalovaaran ja Varikkotien välinen alue on osa Länsikankaan aluetta.
Keskustavision osalta mm. Korkalovaara "tai mistä sitä nyt tietää, mitä aluetta konsultti tarkoitaakaan" on aivan epärealistista, että 2 ja 3 kerroksisia -70 luvun vuokratontilla olevia useampirappuisia lamellikerrostaloja voitaisiin lisäkerroksella korottaa. Jos ei muutakaan "keksitä", niin kyllä tämäntapaiset asiat voisi jättää suosiolla pois. No, onhan se hienoa, että selvityksissä sivuja riittää. Valitettavasti ei ainakaan näillä selvityksillä mainehaitta parane Korkalovaaran ja sen muiden aluiden osalta. On myös todella valitettavaa, että asuinalueen ihmiset syyttä kärsii asuntojen liian alhaisesta hintatasosta, joka ei johdu muusta kuin mainehaitasta. "Ai se on Korkalovaarassa, no antaapa olla".
Vastaus: Kiitos palautteestasi. Selvityksien tarkoituksena ei ole ollut aiheuttaa asuinalueille mainehaittaa. Esimerkiksi selvitys asuinalueiden sosioekonomisesta eriytymisestä antaa tietoa alueiden nykytilanteesta, joka taas auttaa linjaamaan tavoitteita alueiden kehittämiseen. Selvitys asuinalueiden sosioekonomisesta eriytymisestä antaa tietoa asuinalueiden välisistä suhteellisista eroista ja kehityksestä, mutta se ei mittaa alueiden välistä absoluuttista hyvinvointia ja huono-osaisuutta. Ruutuaineiston kerääminen laajalta alueelta auttaa vertailemaan asuinalueita, mutta jokaisen yksittäisen ruudun sisällä on myös sosioekonomista vaihtelua, jolloin alueita ei voida täysin jakaa sosioekonomisesti heikkoihin tai vahvoihin. Selvityksissä kartta-aineistot on laadittu laajalta alueelta ja ne toimivat lähtötietona strategiselle yleiskaavalle. Tästä johtuen kartta-aineistoista ei ole tehty liian yksityiskohtaisia, vaan kartoissa on pyritty tarkastelemaan eri asuinalueita laajemmasta näkökulmasta. Lisärakentamista kerrostalokortteleihin ja -tonteille tutkitaan tapauskohtaisesti.
Palaute: Uusiin suuriin projekteihin ei pitäisi ryhtyä ennen perusteellisiä selvityksiä, joita on syytä tehdä vielä lisää. Varsinkin tulevaisuuden kaupunkisuunnittelun periaatteita kaipaan, samoin luonnon psyykkis-fyysistä merkitystä ihmiselle.
Lähinnä aikatauluasiat ihmetyttävät. Kaupungissa on meneillään isoja ympäristöä pysyvästi muuttavia kaavahankkeita jo ennen kuin tämä 2050 visio on edes kunnolla käynnistynyt? Ilmasto-, luonto-, terveys-, asumisviihtyisyysselvitykset on vielä tekemättä ja esim. Ounasvaaran luontoa ollaan hävittämässä ja koko keskustaa varjostavia tornitaloja suunnittelemassa? Tämä samanaikaisuus ihmetyttää ja vaikeuttaa osallistumisessa.
Vastaus: Kiitos palautteestasi. Strategisen yleiskaavan selvitysten laadinta käynnistettiin viime syksynä 2023. Koko kaupungin tilannekuvan rakentaminen jatkuu yhä ja samalla laadimme kaupungista tulevaisuus- ja kehityskuvaa vuoteen 2050. Tulevaisuus- ja kehityskuvatyön tarkoituksena on muodostaa asukkaiden ja sidosryhmien kanssa yhteinen visio siitä, millainen kaupunki Rovaniemi voisi olla vuonna 2050. Tämä visio toimii strategisen yleiskaavan pohjana. Syksyllä 2024 käynnistyy ilmastoselvityksen laadinta, jossa linjatut tavoitteet huomioidaan myös strategista yleiskaavaa laadittaessa.
Kaupungin kaavoituksessa ei voi pysäyttää kaikkia vireillä olevia kaavahankkeita ja odottaa startegisen yleiskaavan valmistumista. Vireillä olevia asemakaavan muutoksia ohjaa aina nykyinen voimassa oleva maakuntakaava ja yleiskaava. Uusimmat strategiset linjaukset kuitenkin huomioidaan aina kaavahankkeissa, mutta strateginen yleiskaava ohjaa kaavahankkeita aikaisintaan vuonna 2026.
Palaute: Asuinalueiden tiivistämisen myötä tärkeämmäksi muodostuu lähiliikunta-alueen helppo saavutettavuus ihmisten hyvinvoinnille. Asuinalueiden tiivistäminen: Alakorkalontien eteläpuoli täytyisi kokonaan pyhittää asuinrakentamiselle ja siirtää autotehdas yms. liiketilat Alakorkalontien pohjoispuolelle. Erikoista kaupunkisuunnittelua, että joen läheisyydessä oleva upea alue, jonne aurinko paistaa pitkään iltaan, on annettu laajentua auto ja teollisuus/varasto liikkeille. Tästä alueesta saisi todella viihtyisän uuden asuinalueen ja lähellä Eteläkeskuksen palveluita, samoin kuin Lampelan alue ja rautatieaseman seutu. Miksi kaupunki haluaa laajentaa kalliisti laajalle alueelle? Jätetään vaarat rakentamatta ja pidetään ne virkistysalueina asukkaille ja matkailijoille.
Liikenneyhteydet ja palveluiden saavutettavuus: Julkiset liikenneyhteydet ovat tällä hetkellä puutteelliset, kulkevat harvoin, iltaisin ja viikonloppuisin ne eivät kulje. Jotta saataisiin asiakkaita julkisiin kulkuvälineisiin, olisiko parempi laajentaa kaupunkia rautatien läheisyyteen ja rakentaa toimiva lähijunayhteys? Olisiko mahdollista rakentaa kansi 4-tien päälle välillä Linja-autoasema-Revontuli, saataisiin keskustan aluetta yhdistettyä torin suuntaan. Julkisia liikennejärjestelyitä sujuvoittamaan linja-autoasema tulisi olla samassa paikassa rautatieterminaalin kanssa katetuissa tiloissa, jossa myös taksiasema ja ravintola. Pyöräily ja kävelysilta on hieno ratkaisu Rovaniemen keskustavisio -suunnitelmassa sekä rantaraitti Lainaanrannasta Sairaalanniemeen.
Vastaus: Kiitos palautteestasi. Kaupunki on linjannut tavoitteekseen tiivistää ja ohjata uutta asumista nykyisten palveluiden, liikenteen ja infrastruktuurin yhteyteen ennen kuin lähdetään suunnittelemaan uusia asuinalueita. Viher- ja virkistysalueiden riittävyyttä tutkitaan strategisessa yleiskaavassa. Viher- ja virkistysalueita tarkastellaan yleiskaavatyössä omana teemana. Alakorkalon eteläpuoli on merkitty asuinalueiden tiivistämisen suuntaviivat -selvityksessä “mahdollisesti muuttuvan käyttötarkoituksen alueeksi”, mikä tarkoittaa sitä, että alueen muuttamista asuinrakentamiseen tutkitaan tarkemmin kun strateginen yleiskaava on valmis. Toimiva liikennejärjestelmä ja palveluiden saavutettavuus ovat strategisen yleiskaavaan tärkeitä lähtökohtia. Tulevaisuuden liikennejärjestelmää ja palveluverkkoa pohditaan strategisen yleiskaavan tulevaisuus- ja kehityskuvatyössä. Työn etenemistä voit seurata strategisen yleiskaavan verkkosivuilla osoitteessa rovaniemi.fi/yleiskaava2050.
Palaute: Yleiskaavan laadinnassa tulee huomioida Syväsenvaaran koulukeskuksen läheisyydessä sijaitseva Ohrapellontie/Tähkäpolun hyvin harvaan asutun ison keskeisen tähän asti kaavoituksen ulkopuolelle jääneen maa-alueen kehittäminen. Alue on osin oivallista rakennuskelpoista maaperää. On hiekkaharjanteita sekä notkelmia, jotka ulottuvat ihan siltti kerroksiin saakka. Alueesta saadaan todella viihtyisä lapsiystävällinen turvallinen alue. Samoin vanhempi väestö tulee viihtymään puistomaisessa keskellä Saarenkylää sijaitsevassa ympäristössä.
Vastaus: Kiitos palautteestasi. Asuinalueiden tiivistämistä tutkitaan tarkemmin kun strateginen yleiskaava on valmis.
Palaute: Saarenkylässä on Myllymäentiestä lähtevän Ohrapellontien ja Tähkäpolun varrella hyvää rakentamiskelpoista maa-aluetta runsain mitoin ( arvio noin 10 ha). Tie, sähkölinjat sekä vesijohto on jo alueella. Asuintaloja alueelle on rakennettu kaikkiaan 7 kpl. Alue on hyvä saada rakennuskaavoituksen piiriin. Maapohjaa omistaa alueelta yksityiset sekä Rovaniemi. Maankäyttösopimuksilla on päästy monella paikkakunnilla erinomaisiin tuloksiin kaavoituksissa. Alue on hyvin kysyttyä asuinaluetta varsinkin lapsiperheiden osalta. Sekä tietysti ulkoilu/urheilu ihmisten keskuudessa. Sijaitseehan Napapiirin Koulukeskus läheisyydessä (Napsu). Asianmukaisella kaavoituksella alueesta tulee todella viihtyisä asuinalue.
Vastaus: Kiitos palautteestasi. Asuinalueiden tiivistämistä tutkitaan tarkemmin kun strateginen yleiskaava on valmis.
Palaute: Yleiskaavassa otettava huomioon matkailu siten, että sille kaavoitetaan alueet, joissa matkailu voi kestävästi kasvaa. Myös kiertotalous ja kestävä elämäntyyli on otettava kaavoituksessa huomioon. Ohjataan kaavalla ihmisten käyttäytymistä kestävämpään suuntaan.
Vastaus: Kiitos palautteestasi. Strategisessa yleiskaavassa huomioidaan myös matkailu ja sen kehittäminen kestävämpään suuntaan. Matkailun kasvulle sopivia alueita tutkitaan strategisen yleiskaavan rakennemallivaiheessa, jossa tarkoituksena on siirtyä tarkastelemaan kartalla kaupungin kehitystavoitteita. Kaupungilla on käynnissä myös Matkailun uusi aika -hanke, joka tuottaa tietoa strategiseen yleiskaavaan kestävämmästä matkailusta.
Palaute: Strateginen yleiskaava tarvitsee lisää selvityksiä. Vielä puuttuu selvitykset mm. biodiversiteettiin, geologiaan, vesien suojeluun ja kiertotalouden edistämiseen liittyen. Erityisesti ”Rovaniemen keskustavisio 2050” selvitykselle on nostettava hattua. Siinä ollaan hienosti huomioitu ja selvitetty tulevaisuudessa vaikuttavia asioita, kuten monet megatrendit ja kestävä kehitys. Myös kansalaisia oltiin tässä kuultu aktiivisesti, mikä oli positiivista.
Vastaus: Kiitos palautteesta. Työn edetessä tutkitaan mahdollisia lisäselvitystarpeita.
Palaute: Olen valinnut Korkalovaaran ylemmän osan nykyiseksi asuinpaikakseni, koska alue on riittävän lähellä keskusta-aluetta, mutta siinä on myös lähiluonto aivan vieressä. Jos alueelle aiotaan rakentaa strategian mukainen "tiivistyvä kaupunkikeskusta", joudun muuttamaan alueelta pois, mikäli pidän voimassa alkuperäiset kriteerini miellyttävästä asuinpaikasta: näistä ensimmäinen on lähiluonto eli metsä jossa ei lähtökohtaisesti tehdä lainkaan toimenpiteitä, ja toinen kriteeri riittävän kätevä tapa päästä tarvittaessa keskustaan. Voisin asua kauempanakin, jos viikonloppuiltaisin pääsisin myös takaisin kotiin bussilla. Korkalovaarasta taas jaksaa vielä kävellen jopa Rantavitikalle. Strategiassa tulisi huomioida myös se, jos 1) ihmiset muuttavat kauemmaksi koska tiivistyvä kaupunki ja siihen liittyvä rakentaminen ei miellytä, ja jos 2) ilta- ja yöaikaista joukkoliikennettä ei ole, minkä vuoksi laajenevaa keskustaa pakenevat alkavat käyttää henkilöautoa.
Vastaus: Kiitos palautteesta. Strategisessa yleiskaavassa tutkitaan tiivistämisen mahdollisuuksia ja asumisen ohjaamista nykyisten palveluiden, liikenteen ja infrastruktuurin yhteyteen ennen kuin lähdetään suunnittelemaan uusia asuinalueita. Viher- ja virkistysalueita tarkastellaan yleiskaavatyössä yhtenä teemana. Toimiva liikennejärjestelmä ja palveluiden saavutettavuus ovat strategisen yleiskaavaan tärkeitä lähtökohtia. Tulevaisuuden liikennejärjestelmää ja palveluverkkoa pohditaan strategisen yleiskaavan yhteydessä.