Uutiset, kuulutukset, ilmoitukset ja tiedotteet
Lisää uutisia
Edellinen 1 2 3 ... 27 28 29Seuraava
Ota yhteyttä

Palautepalvelu: Ympäristö, ympäristöterveys ja eläinlääkintä

Rovaniemen kaupungin palautekanava asioissa, jotka koskevat aihetta ympäristönsuojelu, ympäristöterveys, eläinlääkintä ja eläinsuojelu.

Lue lisää

Ympäristöterveydenhuollon asiakaspalvelupuhelin

Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon toimiston yhteinen asiakaspalvelupuhelin.

Lue lisää

Ympäristövalvonnan toimipiste

Ympäristönsuojelun ja Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon toimipiste.

Kilpeläinen Sini-Sisko
Terveysvalvonnan johtaja
phone0405250260
Yksikön johtaminen ja hallinto.
Tolkkinen Raija
Toimistosihteeri
phone0405387745
Juvani Antero
Terveystarkastaja
phone0407012367
Elintarvikevalvonta. Majoitustilojen valvonta. Tupakka- ja nikotiinituotteiden myynnin valvonta ja luvat.
Korva Juho
Terveystarkastaja
phone0406234918
Sisäilma-asiat asunnoissa ja julkisissa kohteissa. Siivottomuus ja meluasiat. Koulujen ja liikuntatilojen valvonta. Ravintoloiden tupakointitilat.
Rata-Romakkaniemi Päivi
Terveystarkastaja
phone0400368611
Terveydensuojelu- ja elintarvikevalvonta sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä. Uimarantavesien valvonta.
Sinkkonen Minna
Vastaava terveystarkastaja
phone0504610780
Elintarvikevalvonta. Kauneushoitolat, tatuointipaikat, solarium. Terveysvalvonnan johtajan varahenkilö
Seppänen Anna-Maija
Terveystarkastaja
phone0408212707
Talousvesien ja yleisten saunojen valvonta
Tuimala Tommi
Terveystarkastaja
phone0401865418
Päiväkotien ja majoitustilojen valvonta. Elintarvikevalvonta. Sisäilma.
Vilmilä Riitta
Terveystarkastaja
phone0400397705
Talousvesien, uima-allasvesien ja yleisten saunojen valvonta.
Vuolli Virpi
Terveystarkastaja
phone0406628633
Elintarvikevalvonta. Majoitustilojen sekä lasten ja nuorten kokoontumistilojen valvonta. Tupakka- ja nikotiinituotteiden myynnin valvonta ja luvat.

Terveellinen elinympäristö on kaikkien kansalaisten perusoikeus. Terveydensuojelu ja valvonta perustuu terveydensuojelulainsäädäntöön ja siihen kuuluvat mm. talous- ja uimaveden valvonta ja asumisterveysasiat. Terveystarkastajat valvovat myös mm. päiväkotien, oppilaitosten, sosiaalialan yksiköiden, uimahallien ja muiden allastilojen, uimarantojen, kauneudenhoito- ja ihonkäsittelytilojen, majoitustilojen ja liikuntatilojen terveydellisiä olosuhteita. Säännöllinen valvonta on maksullista. 

Omavalvontavelvoite

Terveydensuojelulain (763/1994) 2 §:n mukaan toiminnanharjoittajalla on omavalvontavelvollisuus. Omavalvonta tarkoittaa sitä, että toiminnanharjoittaja tunnistaa toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seuraa niihin vaikuttavia tekijöitä.
Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee toimia riskien hallitsemiseksi ja estää terveyshaittojen syntymistä mahdollisuuksien mukaan.  Omavalvontaan sisältyy terveydellisiin olosuhteisiin liittyvien ilmoitusten ja toimenpiteiden kirjaaminen sekä dokumenttien säilyttäminen.

Omavalvontavelvoite koskee sekä terveydensuojelulain mukaan ilmoitusvelvollisia toimintoja että muita elinympäristöön vaikuttavan toiminnan harjoittajia (esim. kampaamot, kokoontumishuoneistot).

Suositeltavaa on laatia kirjallinen omavalvontasuunnitelma, jotta se on kaikkien luettavissa, käytettävissä ja hyödynnettävissä toiminnan ylläpitämisessä sekä kehittämisessä. Kirjallinen omavalvontasuunnitelma on hyvä työkalu esimerkiksi henkilökunnan perehdyttämistä varten. Ohjeita-kohdasta löydät ohjeen terveydensuojelulain mukaisesta omavalvonnasta.

Terveydensuojelulaki edellyttää laissa ensisijaisiksi luokiteltujen tilojen omistajia arvioimaan rakennuksen vesilaitteiston riskit ja korjaamaan riskinarvioinnissa havaitut puutteet. Velvoitteella ehkäistään legionellabakteerin aiheuttamia sairastumisia. Riskinarviointi ja hallintatoimenpiteet tulee olla tehtynä 12.1.2029 mennessä, mutta Valvira suosittelee aloittamaan riskinarvioinnit mahdollisimman pian. Rakennusten omistajien on myös ylläpidettävä koottua tietoa riskinarvioinneista.  Lisätietoja Valviran vesilaitteistojen riskinarviointi-ohjeesta.
Ensisijaisia tiloja ovat: 
-
 tehostetun palveluasumisen tai laitoshoitoa antavat sosiaalihuollon yksiköt
sairaalat ja vuodeosastolliset terveyskeskukset
majoitustoimintaan tarkoitetut tilat, lukuun ottamatta majoituskasarmeja sekä majoittumiseen tarjottuja kalustettuja huoneistoja ja loma-asuntoja
yleisölle avoimet kylpylät, uimahallit, maauimalat ja saunat

Toimialakohtaiset ilmoitukset ja hakemukset

Ympäristöterveydenhuolto käsittelee kunnan terveydensuojeluviranomaiselle tehtävät ilmoitukset ja hakemukset.  Ilmoitus tulee tehdä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muutosta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava ympäristöterveydehuoltoon myös toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. Ilmoitusten ja hakemusten käsittely on maksullista.

Toiminnanharjoittajan on 
tehtävä terveydensuojelulain mukainen ilmoitus toiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta mm.:

- majoitustoimintaan tarkoitetusta tilasta (koskee myös ei-ammattimaista majoitustoimintaa erikseen majoitustoimintaan varatussa tilassa)
- yleisölle avoimesta kuntosalista, liikuntatilasta, saunasta, kylpylästä, uimahallista, maauimalasta ja uimarannasta;
- päiväkodista, lasten ja nuorten kokoontumiseen liittyvän toiminnan järjestämispaikasta sekä esi- tai perusopetusta, ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta, korkeakoulutusta, taiteen perusopetusta tai vapaata sivistystyötä järjestävästä oppilaitoksesta tai sen opetuksen järjestämispaikasta;
- jatkuvaa hoitoa antavasta sosiaalihuollon toimintayksiköstä;
- solariumpalvelusta, ihoa rikkovasta toiminnasta ja erityistä hygieniaa edellyttävästä kauneushoitolasta;
TsL:n 18 a §:n mukaisesta talousvettä toimittavasta laitoksesta, yhteisessä käytössä olevasta vedenottamosta tai vesisäiliöstä (väh. 50 hlö tai väh. 10 m³/vrk) sekä 18 a §:n mukaisesta talousveden otosta omilla laitteilla käytettäväksi osana julkista tai kaupallista toimintaa.

Toiminnanharjoittajan on tehtävä terveydensuojelulain mukainen hyväksymishakemus:

  • TsL:n 18 §:n mukaisen talousvettä toimittavan laitoksen aloittamisesta, vedenoton tai käsittelyn olennaisesta laajentamisesta sekä veden laadun tai jakelun olennaisesta muutoksesta
  • vedenjakelualueen riskinarvioinnin hyväksymisestä

Ilmoita talous- tai uimavedestä johtuvasta sairastumis- tai haittaepäilystä
Voit tehdä talousvedestä tai uimavedestä johtuvan sairastumis- tai haittaepäilyilmoituksen ilppa-palvelussa. Ilppa on Ruokaviraston ylläpitämä ympäristöterveydenhuollon sähköinen ilmoituspalvelu. Uimavedellä tarkoitetaan tässä yleisten uima-altaiden ja uimarantojen uimavettä.

Vesityökortti
Vedenottamoilla, vesilaitoksissa ja uimahalleissa veden laatuun vaikuttavien tehtävien parissa työskentelevillä henkilöillä pitää olla vesityökortti. Lisää tietoa asiasta löytyy Valviran sivulta Vesityökortti.

Ohjeita
Terveydensuojelulain mukainen omavalvonta, pääperiaatteet ja ohje 2024 Rovakaari.pdf (154,1 kB) Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon ohje toiminnanharjoittajille terveydensuojelulain mukaisesta omavalvonnasta.

Asumisterveysasiat ovat osa terveydensuojelua. Asumisterveydellä tarkoitetaan asuntojen sekä päivähoito- ja koulutilojen, oppilaitosten, lastenkotien, vanhainkotien ja muiden vastaavien julkisten tilojen terveydellisiä olosuhteita.

Jos epäilet terveyshaittaa asunnossa tai muussa vastaavassa oleskelutilassa, ota aina ensin yhteyttä kiinteistön omistajaan tai ylläpidosta vastaavaan tahoon (yleensä isännöitsijä). Terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveyden häiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Terveyshaittaa voivat aiheuttaa esimerkiksi siivottomuus, tupakansavu, lämpötila- ja ilmanvaihto-ongelmat, melu tai sisäilman hiukkaset, kuidut, mikrobit ja radon. Tupakointiin ja asumiseen liittyvistä asioista on kerrottu lisää kohdassa Tupakka ja nikotiini.

Vastuu mahdollisten terveyshaittojen selvittämisestä ja korjauksista kuuluu haitan aiheuttajalle. Mikäli kiinteistön omistajan kanssa syntyy erimielisyyttä terveyshaitan olemassaolosta tai korjaustarpeesta, voi ympäristöterveydenhuolto ottaa asian viranomaisena käsittelyynsä ja tarkastaa tilat. 

Asunnontarkastusta voi pyytää asukas, kiinteistön omistaja tai muu asianomainen. Tarkastuksesta ilmoitetaan aina kiinteistön omistajalle.
Ohjeet ja sähköinen lomake asunnontarkastuspyynnön tekemiseen löytyy palvelusta Asunnon terveyshaitan selvittäminen.

 

Ympäristöterveydenhuolto valvoo yleisten uimarantojen ja yleiseen käyttöön tarkoitettujen uima-altaiden veden laatua Rovaniemellä, Ranualla, Pellossa, Ylitorniolla ja Kolarissa. Uimaveden laadun lisäksi terveystarkastajat valvovat yleisten uimarantojen, uimahallien, kylpylöiden sekä muiden yleisten allastilojen terveydellisiä olosuhteita. Säännöllinen valvonta on maksulllista. Ylläpitäjän on tehtävä ennen altaan tai rannan käyttöönottoa terveydensuojelulain mukainen ilmoitus ympäristöterveydenhuoltoon.

Yleisen uima-altaan ja uimarannan ylläpitäjä vastaa altaan ja rannan siisteydestä ja turvallisuudesta sekä tiedottaa käyttäjille uimaveden laadusta. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto on koonnut sivuilleen ohjeita uimarannan ja-altaan ylläpitäjän näkökulmasta.

Yleinen uimaranta on uimaranta, jonka ylläpitäjä tarjoaa yleisön käyttöön joko ilmaiseksi tai maksua vastaan. Ranta, jota käytetään virkistäytymiseen jokaisenoikeuden perusteella, ei ole yleinen uimaranta. Myöskään yksityinen, tietyn yhteisön käyttöön tarkoitettu uimaranta ei ole yleinen uimaranta. 

Rovakaaren ympäristöterveydenhuolto julkaisee vuosittain ennen uimakauden alkua uimarantaluettelon valvonnassaan olevista uimarannoista. Uimakausi Lapissa alkaa 25.6. ja päättyy 15.8. Yleisöllä on mahdollisuus tehdä ehdotuksia ja huomautuksia uimarantaluettelosta. Ne tulee tehdä kirjallisesti Rovakaaren ympäristöterveydenhuoltoon.

Uimarantojen vedenlaatu

Uimavesinäytteiden tulokset Rovaniemen, Ranuan, Pellon ja Kolarin yleisillä uimarannoilla löydät sivulta uimarantojen vedenlaatu. Sivulla on myös muuta uimarantoihin, niiden sinilevähavaintoihin ja muihin terveyshaittoihin liittyvää tietoa.

Ilmoita uimavedestä johtuvasta sairastumis- tai haittaepäilystä
Voit tehdä uimavedestä johtuvan sairastumis- tai haittaepäilyilmoituksen ilppa-palvelussa. Ilppa on Ruokaviraston ylläpitämä ympäristöterveydenhuollon sähköinen ilmoituspalvelu. Uimavedellä tarkoitetaan tässä yleisten uimarantojen (ja uima-altaiden) vettä.

Elintarvikevalvonnan tehtävänä on valvoa ja edistää kaikkien elintarvikkeiden turvallisuutta, asianmukaista laatua ja koostumusta.  Sen tavoitteena on estää ja poistaa elintarvikkeista johtuvia terveyshaittoja. Elintarvikevalvonta kattaa koko tuotantoketjun alkutuotannosta kuluttajalle. 

Elintarvikekontaktimateriaalitoiminta on elintarvikealan toimintaan rinnastettavaa toimintaa, joka kohdistuu kontaktimateriaaleihin. Tällaisia ovat materiaalit ja tarvikkeet, jotka tarkoitukseensa käytettäessä joutuvat suoraan tai välillisesti kosketukseen elintarvikkeen kanssa (esim. pakkaus- ja pintamateriaalit, elintarvikkeiden valmistuslaitteet ja astiat sekä niiden valmistuksessa käytettävät materiaalit ja tarvikkeet).

Elintarvikevalvonnan järjestämisestä Rovaniemen kaupungssa sekä Ranuan, Pellon, Ylitornion ja Kolarin kunnissa vastaa Rovaniemen ympäristölautakunta. Elintarvikelain mukaisia tarkastuksia koko alueella tekevät Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon terveystarkastajat ja valvontaeläinlääkärit.

Suunnitelmallinen valvonta on maksullista. Oiva on suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkaisujärjestelmä, jota ylläpitää Ruokavirasto. Elintarvikevalvojien tekemien tarkastusten raportteja julkaistaan Oivahymy.fi -sivulla sitä mukaa, kun tarkastuksia tehdään. Toimijan on julkistettava Oiva-raportit lisäksi omilla verkkosivuillaan tai muussa käyttämässään viestintäkanavassa sekä elintarvikehuoneistossaan.

Elintarvikevalvojien työhön kuuluu myös elintarvikkeisiin kohdistuvien valitusten, ruoka myrkytysepäilyjen ja -epidemioiden selvittäminen, elintarvikealan yritystoimintaan liittyvien ilmoitus- ja hakemusasioiden käsittely sekä asukkaiden ja yritysten neuvonta elintarvikkeisiin liittyvissä kysymyksissä.

Vuonna 2021 voimaan tullut uusi elintarvikelaki (297/2021) toi muutosta valvontakohteilta perittäviin maksuihin ja uutena myös elintarvikevalvonnan seuraamusmaksun.

Rekisteröi yrityksesi elintarvikevalvontaan

Rekisteröi yrityksesi tekemällä joko ilmoitus elintarviketoiminnasta tai hakemalla sille hyväksyntää ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttumista. Tarkemmat tiedot ilmoituksen ja hakemuksen tekemisestä löydät palvelulistan linkeistä (Ilmoitus elintarviketoiminnasta toiminnan rekisteröintiä varten ja Elintarvikehuoneiston hyväksyminen laitokseksi). Ilmoitusten ja hakemusten käsitteleminen on maksullista.

Milloin pitää tehdä ilmoitus ja milloin hakea hyväksyntää? Viime kädessä paikallinen valvoja arvioi sen, joten on hyvä olla yhteydessä ympäristöterveydenhuoltoon etukäteen. Ruokavirasto on laatinut kuitenkin taulukon selventämään asiaa. Elintarvikealan toiminta: vaaditaanko elintarvikehuoneistoilmoitus vai ei vai vaaditaanko laitoshyväksyntä? (päivitetty 27.4.2021)   

Omavalvonta

Toimija vastaa aina omasta toiminnastaan ja siihen liittyvästä omavalvonnasta. Toimijoilla pitää olla järjestelmä, jonka avulla toimija tunnistaa ja hallitsee toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistaa, että elintarvikkeet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Tämä järjestelmä (omavalvonta) voi olla esimerkiksi laatujärjestelmä, Ruokaviraston arvioima hyvän käytännön ohje tai pienimuotoisessa toiminnassa työohjeet. Myös elintarvikekontaktimateriaalialan toimijoilla on oltava omavalvontajärjestelmä (GMP) tuotteiden vaatimustenmukaisuuden hallitsemiseksi. Lisätietoja Ruokaviraston sivulta: Omavalvonnalla hallitaan vaara- ja riskitekijöitä

Elintarviketyöntekijältä vaadittavat todistukset

Elintarviketyöntekijällä, joka työssään käsittelee helposti pilaantuvia, pakkaamattomia elintarvikkeita, tulee olla hygieniapassi. Lisäksi mm. pakkaamattomia kuumentamattomina tarjoiltavia elintarvikkeita käsittelevältä henkilöltä  vaaditaan myös luotettava selvitys siitä, ettei tällä ole salmonellatartuntaa (Riskityötä tekevien henkilöiden terveydentilan selvitys salmonellatartunnasta). Selvityksestä kerrotaan tarkemmin THL:n sivulla Toimenpideohje salmonellatapauksiin.

Ilmoita elintarvikkeesta johtuvasta sairastumis- tai haittaepäilystä
Voit tehdä elintarvikkeesta johtuvan sairastumis- tai haittaepäilyilmoituksen ilppa-palvelussa. Ilppa on Ruokaviraston ylläpitämä ympäristöterveydenhuollon sähköinen ilmoituspalvelu.

Tupakkalain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen.

Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyynti ja tukkumyynti

Tupakkatuotteita ja nikotiininesteitä saa myydä tai muutoin luovuttaa vähittäin vain myyntipaikan sijaintikunnan myöntämän vähittäismyyntiluvan perusteella. Lupa on myyntipaikka- ja luvanhaltijakohtainen. Rovaniemen, Ranuan, Pellon, Ylitornion ja Kolarin kuntien alueella lupahakemukset käsittelee Rovakaaren ympäristöterveydenhuolto. Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden tukkumyynnistä on tehtävä kirjallinen ilmoitus ympäristöterveydenhuoltoon.

Hakemus ja ilmoitus tehdään ympäristöterveydenhuoltoon kirjallisesti. Yksinkertaisin tapa on tehdä hakemus tai ilmoitus sähköisesti Valviran Turre-tupakkarekisterin kautta. Ilmoituksen voi tehdä myös Valviran-verkkosivuilta löytyvällä lupahakemuslomakkeella.  Ympäristöterveydenhuoltoon on ilmoitettava etukäteen myös toiminnan muuttamisesta sekä toiminnan lopettamisesta. Näillä tiedoilla voi olla vaikutusta valvontaviranomaisen perimiin valvontamaksuihin, joten tiedot on ilmoitettava hyvissä ajoin.

Vähittäis- ja tukkumyyjillä pitää lisäksi olla tupakkatuotteiden jäljitettävyysjärjestelmän edellyttämät tunnukset. Aiheesta löytyy lisätietoa Valviran sivulta Tupakkatuotteiden laittoman kaupan ehkäisy. Kansalaiset voivat tarkistaa julkisesta myyntiluparekisteristä, onko vähittäismyyjällä tupakkalain mukainen voimassa oleva myyntilupa. 

Tupakointikiellot ja rajoitukset

Tupakkalaissa olevia tupakointikieltoja ja –rajoituksia sovelletaan myös esimerkiksi vesipiipun ja sähkösavukkeen käyttämiseen. Vaikka tupakointikiellot eivät koske savuttomien tupakkatuotteiden (esim. nuuska) käyttämistä, tällaisten tuotteiden käyttö on kuitenkin tupakkalain mukaan kiellettyä lasten ja nuorten käyttöön tarkoitetuissa sisä- ja ulkotiloissa, kuten päiväkodeissa ja oppilaitoksissa. Tupakointi on kielletty myös yksityisessä kulkuneuvossa silloin, kun kyydissä on alle 15-vuotias.

Tupakkalain mukaan tupakointi on kielletty yleisön, työntekijöiden tai asiakkaiden käytössä olevissa sisätiloissa. Tupakointikielto koskee niin rakennuksia, kulkuneuvoja kuin muita vastaavia sisätiloja (sisätilan määritelmä kattaa myös osittain avonaiset tilat). Tupakkalaki kieltää tupakoinnin tietyissä tapauksissa myös ulkotiloissa. Tällaisia tiloja ovat yleisten tilaisuuksien katokset tai katsomot tai muut tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetut tilat, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan sekä päiväkotien ja oppilaitosten ulkotilat.

Tupakointi on kielletty ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan. Tupakointi on myös kielletty yleisillä leikkikentillä ja (toukokuun alusta syyskuun loppuun) EU-uimarannoilla.  Kielto koskee myös esimerkiksi sähkösavukkeen käyttöä ja vesipiipputupakan sekä poltettavaksi tarkoitettujen kasviperäisten tuotteiden polttamista vesipiipussa. Leikkikentillä kielto koskee myös savuttomia tupakkatuotteita. Tarkempia tietoja em. kielloista löydät Valviran ohjeesta 5/22 Tupakkalain mukaiset tupakointikiellot yleisötilaisuuksissa, leikkikentillä ja uimarannoilla.

Asuntoyhteisön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa ei saa tupakoida. Asuinyhteisön asuinkiinteistöjen yhteisiä ja yleisiä sisätiloja, joissa tupakointi on kielletty, ovat esimerkiksi porraskäytävä, ullakko- ja kellaritilat, kerhotilat sekä yhteinen sauna. Asuntoyhteisö saa kieltää tupakoinnin asuntoyhteisön omistamissa ja sen hallitsemissa yhteisissä ulkotiloissa rakennuksen sisäänkäyntien ja ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä parvekkeilla. Tupakkalaki ei rajoita asuinyhteisön oikeutta kieltää järjestyssäännöissään tupakointi myös muilla kuin säännöksessä mainituilla yhteisillä ulkoalueilla.

Tupakkalaki antaa asuntoyhteisöille oikeuden hakea huoneistoon kuuluvalle parvekkeelle, huoneiston käytössä olevaan ulkotilaan sekä huoneiston sisätiloihin tupakointikieltoa. Tupakointikieltoon kannattaa turvautua vasta siinä tapauksessa, jos tupakoinnin haittaa ei saada taloyhtiössä muuten ratkaistua.  Yksittäinen asukas ei voi hakea tupakointikieltoa viranomaiselta. 

Asuntoyhteisö voi hakea tupakointikiellon määräämistä Rovaniemen, Ranuan, Pellon, Ylitornion ja Kolarin kuntien alueella Rovakaaren ympäristöterveydenhuollosta. Tupakointikieltoja koskeva ohje asuntoyhteisöille (osa A) on päivitetty syyskuussa 2024.

 

Nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntilupa (Lääkelain 54 a §:n mukainen vähittäismyyntilupa)

Lupaa nikotiinikorvaushoitovalmisteiden vähittäismyyntiin muualla kuin apteekeissa haetaan ympäristöterveydenhuollosta. Lupaa haetaan Rovaniemen, Ranuan, Pellon, Ylitornion ja Kolarin kuntien alueella Rovakaaren ympäristöterveydenhuollosta. Vähittäismyyntiä ei voi aloittaa ennen kuin lupa on myönnetty. Koska lääkelain mukaisia nikotiinivalmisteita saa myydä vain tupakkaa myyvissä vähittäiskaupoissa, kioskeissa, huoltoasemilla ja ravitsemisliikkeissä, on myyntipaikalla oltava myös tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupa.

Rovakaaren ympäristöterveydenhuolto ilmoittaa myönnetystä vähittäismyyntiluvasta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle.  Vähittäismyyntiin luvan saaneen on ilmoitettava ympäristöterveydenhuoltoon myös lupahakemuksessa ilmoitettujen tietojen muutoksesta ja myynnin lopettamisesta. Näillä tiedoilla voi olla vaikutusta valvontaviranomaisen perimiin valvontamaksuihin, joten tiedot on ilmoitettava hyvissä ajoin.

Vastauksia ja ohjeita ympäristöterveydenhuollolta yleisimmin kysyttyihin asioihin.

Mikä on Oiva-järjestelmä, mistä voi löytää Oiva-raportit?

  • Oiva on elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä, jota hallinnoi Ruokavirasto. Tarkastussuunnitelman mukaisia tarkastuksia tekevät kuntien elintarvikevalvojat ja tarkastuseläinlääkärit.
  • Kuluttaja voi nähdä Oiva-raportin yrityksen verkkosivuilla ja sisäänkäynnin yhteydessä.  Viimeisimmän raportin on oltava helposti saatavilla elintarvikealan toimijan internetsivuilla tai muulla vastaavalla tavalla. Lisäksi elintarvikehuoneistossa raportin on oltava esillä sisäänkäynnin yhteydessä tai muussa kuluttajalle helposti havaittavassa paikassa. Kaikki Suomessa julkaistut Oiva-raportit löytyvät oivahymy.fi-sivustolta.
Mikä/mitä on omavalvonta?
  • Elintarviketoimijoilla pitää olla järjestelmä, jonka avulla toimija tunnistaa ja hallitsee toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistaa, että elintarvikkeet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Tämä järjestelmä (omavalvonta) voi olla esimerkiksi laatujärjestelmä, Ruokaviraston arvioima hyvän käytännön ohje tai pienimuotoisessa toiminnassa työohjeet.
  • Myös elintarvikekontaktimateriaalialan toimijoilla on oltava omavalvontajärjestelmä (GMP) tuotteiden vaatimustenmukaisuuden hallitsemiseksi. Toimijan on pystyttävä omavalvonta-asiakirjojen perusteella osoittamaan markkinoimiensa tuotteiden vaatimustenmukaisuus.
Kotileipomot
  • Toiminta on sallittua eikä vaadi rekisteröitymistä elintarvikehuoneistoksi, jos leipominen on vähäistä eli noin pari kertaa kuukaudessa.
  • Asuminen ei saa aiheuttaa vaaraa kotona valmistettaville elintarvikkeille.
  • Muut ruoka-aineet tulisi säilyttää erillään myyntiin menevistä elintarvikkeista.
  • Lemmikkieläimiä ei saa päästää keittiöön.
  • Mikäli tuotevalikoimaan kuuluu kylmässä säilytettäviä elintarvikkeita, täytyy kiinteistössä olla riittävästi kylmätilaa niiden säilyttämiseen.
  • Mikäli toiminnasta tulee ammattimaista ja säännöllistä, tulee huoneisto ilmoittaa elintarvikehuoneistoksi Rovakaaren ympäristöterveydenhuoltoon. Tässä tapauksessa kannattaa toimijan ensin tarkistaa, onko toiminnalle esteitä kiinteistön omistajan tai tämän edustajan puolelta, ennen yhteyden ottamista ympäristöterveydenhuoltoon.
  • Asunnossa toimiminen ei saa aiheuttaa naapureille terveyshaittaa.
Mitkä ovat sellaisia muutoksia, jotka vaativat ilmoituksen tekemistä olennaisesta muutoksesta tai uuden luvan hakemista?
  • Olennainen muutos eli toimintaan liittyvät riskit kasvavat
  • Palvelujen antaminen uudessa toimipaikassa (uusi lupa tai ilmoitus toiminnan aloittamisesta)
  • Toiminnan laajentuminen uusille palvelualoille (uusi lupa tai ilmoitus toiminnan olennaisesta muutoksesta)
  • Y-tunnuksen muuttuminen tai toiminnanharjoittajan vaihtuminen (uusi lupa tai ilmoitus toiminnan aloittamisesta)

Ilmoitus- ja hakemuslomakkeet sekä linkit sähköisiin ilmoituspalveluihin (verkkoasiointi) löytyvät verkkosivuiltamme aiheen mukaan. 

Jos epäilet terveyshaittaa asunnossa tai muussa vastaavassa oleskelutilassa, ota aina ensin yhteyttä kiinteistön omistajaan tai ylläpidosta vastaavaan tahoon (yleensä isännöitsijä).Vastuu mahdollisten terveyshaittojen selvittämisestä ja korjauksista kuuluu haitan aiheuttajalle. Mikäli kiinteistön omistajan kanssa syntyy erimielisyyttä terveyshaitan olemassaolosta tai korjaustarpeesta, voi kunnan terveydensuojeluviranomainen ottaa asian käsittelyynsä ja tarkastaa tilat (ks. Ohjeet asunnon tarkastusta pyytäessä).

Ohjeet asunnon tarkastusta pyytäessä

• Asunnontarkastusta voi pyytää asukas, kiinteistön omistaja tai muu asianomainen. Tarkastuksesta ilmoitetaan aina kiinteistön omistajalle.
• Tarkastus on maksuton.
• Tarkastuksen suorittava viranhaltija päättää tarkastuksen perusteella mahdollisista mittauksista ja muista tutkimuksista. Tutkimuksista peritään maksu kiinteistönomistajalta.
• Tarkastuksen perusteella voidaan antaa korjausmääräyksiä. Korjausvelvoite annetaan sille, jonka menettely, toimenpide tai laiminlyönti on syynä epäkohtaan.
• Rovaniemen, Ranuan, Pellon, Ylitornion ja Kolarin alueella asunnontarkastusta pyydetään Rovakaaren ympäristöterveydenhuollosta sähköisellä asunnontarkastuspyyntölomakkeella, joka löytyy Asunnon terveyshaitan selvittäminen -palvelun asiointikanavista.

Home

• Hometalosta poismuuttaminen, onko hometta huonekaluissa?
Irtaimisto tulisi puhdistaa huolellisesti, jotta siihen jääneet mikrobit, niiden osaset ja kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet eivät aiheuttaisi oireita uudessa asunnossa.  Kuuma sauna, tuulettaminen ja huolellinen imurointi ovat hyviä keinoja puhdistamiseen. Silminnähden homeessa oleva irtaimisto kannattaisi suosiolla hävittää. Mikäli, huolellisesta puhdistamisesta huolimatta oireita ilmenee, kannattaa irtaimistosta luopua. Tietenkin päätös luopumisesta on asukkaalla itsellään.

• Yleisiä puhdistusohjeita:
Pese käyttövaatteet ja muut kodin tekstiilit mahdollisimman korkeassa lämpötilassa (vähintään 60 °C). Kuivaukseen käytä kuivausrumpua mahdollisuuksien mukaan. Silittäminen voi myös auttaa.
         - Villavaatteet pestään ja kuivatetaan sekä tuuletetaan hyvin.
         - Matot kannattaa viedä pesulaan.
         - Kovapintainen irtaimisto pyyhitään huolellisesti.
         - Sohvat, patjat ja seinävaatteet imuroidaan hyvin ja tuuletetaan.
         - Taulut ja kirjat imuroidaan hyvin sekä pyyhitään.
         - Tyynyt, peitot sekä petauspatjat suositellaan uusittavaksi. Niiden homepuhdistaminen saattaa olla vaikeaa.
Puhdistuksessa ja siivouksessa on hyvä käyttää mikrokuituliinoja, jotka hävitetään heti käytön jälkeen tai pestään korkeassa lämpötilassa. Imurin pölypussit ja suodattimet vaihdetaan heti siivouksen jälkeen.

  • Kaikkien mehiläishoitajien on rekisteröidyttävä eläintenpitäjärekisteriin ja ilmoitettava pesien pitopaikat maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
  • Hunajan tuotanto sekä oman hunajan linkous ja pakkaaminen ovat alkutuotantoa. Jos tuotanto ei ole pelkästään omaan käyttöön, edellyttää se alkutuotantoilmoituksen tekemistä ympäristöterveydenhuoltoon.
  • Elintarvikehuoneistoilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos myynti suoraan kuluttajalle (sisältää torit ja myyjäiset) ei ylitä 2500 kilogrammaa vuodessa.
  • Lisätietoa Ruokaviraston verkkosivulta Hunaja
  •  Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry on laatinut mehiläishoitajille hyvän käytännön ohjeet hunajantuotantoon. Ohjeen tehtävänä on varmistaa hunajan turvallisuus ja laatu sekä hyvät toimintatavat tuotannossa. Ohje on kaikkien alan toimijoiden käytettävissä ja se on vapaasti luettavissa Suomen Mehiläishoitajain Liiton verkkosivulla Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille
  • Kaivon rakentaminen ja ylläpito, kaivoveden käyttö ja laadun seuranta ovat kaivon omistajan vastuulla.
  •  Kaivon kunnon tarkistaminen, kaivon huoltaminen ja puhdistaminen sekä kaivoveden laadun tutkituttaminen on syytä tehdä säännöllisesti. Erityisesti myös, jos odotetaan perheenlisäystä tai epäillään kaivoveden aiheuttavan terveyshaittaa. Lisätietoja Vesi.fi -verkkosivuilla: Kaivon huolto.
  • Kesällä käytössä olevan lomamökin kaivon tarkistus ja huolto kannattaa ajoittaa kevääseen ennen kaivon käyttöönottoa.
  • Näytteenotto:
    - Yksityishenkilöt voivat itse ottaa vesinäytteen kaivosta tai käyttää laboratorion näytteenottopalvelua.
    - Ota ensin yhteyttä haluamaasi hyväksyttyyn laboratorioon, jossa vesinäytteitä tutkitaan. Katso: Talousvesitutkimuksiin hyväksytyt laboratoriot (Ruokavirasto)
    - Laboratoriosta lähetetään välineet näytteenottamista varten sekä tarkemmat ohjeet, näytteiden analysoinnin laajuudesta ja aikataulusta.
    - Myös näytteenottovälineiden ja analysoinnin hinta selviää oltaessa yhteydessä laboratorioon.
    - Jos haluat tutkituttaa radonin ja muita radioaktiivisia aineita (koskee yleensä vain porakaivoja), ota yhteys myös Säteilyturvakeskukseen.
     - Noudata näytteenotossa saamiasi ohjeita. Kiinnitä erityistä huolellisuutta pullojen, korkkien ja käsiesi puhtauteen. Näyte otetaan tarpeen mukaan joko kylmävesihanasta, suoraan kaivosta tai    molemmista, mikä on suositeltavaa, mikäli kaivosta on vesijohto rakennukseen.
    - Toimita näytteet laboratorioon pimeässä ja viileässä kylmälaukussa mielellään vuorokauden sisään näytteenotosta.
  • Näytetulosten tulkinnassa voi käyttää apuna sähköistä Kaivoveden alanlyysitulkkia (Vesi.fi)

Kesäkanat
  • Kanojen omistajalla on täysi vastuu koko ajan eläimen hankinnasta sen lopettamiseen/kuolemiseen saakka.
  •  Hankkiessasi kesäkanoja rekisteröidy kuntasi maaseututoimeen.
  •  Myös kanojen pitopaikat on rekisteröitävä.
Kananmunat
  • Kananmunien tuottaja saa myydä tai luovuttaa tuottamiaan kananmunia suoraan lopulliselle kuluttajalle näiden omaan käyttöön.
  • Myynti on sallittua alkutuotantopaikalta, paikallisessa torikaupassa tai ovelta ovelle myyntinä, jolloin:
    - kananmunien ei tarvitse olla laatu- eikä painoluokiteltuja eikä leimattuja
    - myytävien kananmunien määrä saa olla enintään 10 000 kg vuodessa. Enimmäismäärän ylittyessä on tuottajan tehtävä kuluttajille myynnistä elintarvikehuoneistoilmoitus ympäristöterveydenhuoltoon.
  • Mikäli tuottajalla on enintään 50 munivaa kanaa, joiden munia hän myy torilla, ei häneltä vaadita kananmunien leimausta tuottajakoodilla. Tuottajan tiedot on löydyttävä näkyvillä myyntipaikalla.
  • Tuottajan lisäksi torimyyntiä voivat suorittaa tuottajan kanssa samaan perhekuntaan kuuluvat henkilöt.
  • Myytävistä kananmunista maksu pitää toimittaa suoraan kananmunien tuottajalle eikä loppukuluttajan ja tuottajan välissä saa toimia ylimääräisiä henkilöitä. Jos toisin toimitaan, kaupankäynti muuttuu vähittäismyyntitoiminnaksi ja tällöin myynnissä saa olla vain A-luokan kananmunia.
  • Jos kananmunia myydään tai luovutetaan käytettäväksi muualle kuin omassa kotitaloudessa, on kanalasta otettava myös salmonellavalvontaohjeistuksen mukaiset näytteet säännöllisesti.

Terveydensuojeluviranomaisille tulee jonkin verran kyselyitä lintujen ruokintaan liittyvistä terveyshaitoista. Väärin järjestettynä ruokkimisesta voi aiheutua terveyshaittoja taajaan asutulla alueella. Linnut ja muut pikkueläimet tahraavat ulosteillaan piha-alueita, parvekkeita, lasten leikkipaikkoja ja muita oleskelupaikkoja. Eläimet voivat myös levittää tarttuvia tauteja, kuten salmonellaa.

Lintuja on suositeltavaa ruokkia vain talvella, koska kesällä linnut löytävät ravintoa luonnosta ja ruokinta voi vääristää niiden luonnollista käyttäytymistä. Lintujen ruokintaan tulisi aina olla kiinteistön tai alueen omistajan suostumus. Parvekkeilla tapahtuvaan lintujen ruokintaan on syytä hankkia taloyhtiön lupa. Ruokinnasta ei saa aiheutua naapureille tai muulle ympäristölle terveys- tai hygieniahaittaa.

Lintujen ruokinta tulee järjestää siten, että rotat, hiiret tai muut vahinkoeläimet eivät pääse ruokintapaikalle. Suositeltavaa on käyttää ruokinta-automaatteja. Linnuille ei koskaan saa laittaa ruokaa tarjolle suoraan maahan. Maaruokinnan huono puoli on, että linnut istuvat ruoan päällä ja pääsevät ulostamaan sen joukkoon. Ulosteen mukana taudit voivat levitä pikkulintujen keskuudessa. Lintujen maaruokinta voi houkutella alueelle rottia ja hiiriä.
Linnuille tulee tarjota niille sopivaa ruokaa. Ruoka ei saa olla pilaantunutta, liian suolaista tai vettynyttä. Suositeltua ruokaa ovat mm. auringonkukansiemenet, maapähkinät, kaura ja tali. Leivän tai leivänmurujen tarjoaminen ei ole suositeltavaa, koska leipä vain täyttää vatsat, mutta ei ole linnuille kovin ravitsevaa. Elintarvikejätettä tai ruoantähteitä ei saa käyttää lintujen ruokintaan. Ruokintapaikan alusta on pidettävä puhtaana ruokintajätteistä ja lintujen ulosteista. Ruokinta on lopetettava, mikäli ruokinnasta todetaan aiheutuvan haittoja esimerkiksi haittalintujen tai rottien lisääntymisen muodossa.

Lisää hyödyllistä tietoa aiheesta verkkosivuilta: Lintujen talviruokinta (BirdLife Suomi) ja Lintujen talviruokinta (Ruokavirasto).

  • Toiminta on alkutuotantoa, josta ei tarvitse tehdä ilmoitusta viranomaiselle, mikäli kerätyt luonnonvaraiset tuotteet ovat tuttuja ja perinteisiä. Luonnonvarainen kasvi saattaa olla uuselintarvike, jolloin sen myyminen vaatii uuselintarvikeluvan.
  • Mikäli keräilijä itse käsittelee keräilytuotteita, katsotaan toiminnan olevan ei-ammattimaista ja vähäriskistä eikä tarvitse elintarvikehuoneistoilmoitusta.
  • Poikkeuksena edellä mainittuun on korvasienten käsittely ja käsiteltyjen korvasienten myynti muualle kuin teollisuuteen. Tällaisissa tilanteissa on tehtävä elintarvikehuoneistoilmoitus ympäristöterveydenhuoltoon.
  • Jos joku muu kuin keräilijä itse käsittelee luonnonvaraisia marjoja, sieniä tai yrttejä, toiminnasta on tehtävä elintarvikehuoneistoilmoitus ympäristöterveydenhuoltoon.
  • Lisätietoa löydät Ruokaviraston verkkosivuilta Luonnovaraiset keräilytuotteet

Asunnosta löytyvien hyönteisten tunnistamiseen ja torjuntaan löytyy hyviä ohjeita mm. Sisätilojen tuholaiset -verkkosivustolta (Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut). Tunnistus ei ole aina edes välttämätön, sillä samat torjuntaohjeet pätevät eri tuhohyönteisryhmiin.

Neuvontaa ja vinkkejä syöpäläisiin ja muihin kodin kutsumattomiin vieraisiin liittyen löytyy myös Marttojen verkkosivulta Kodin sisätilojen hyönteiset. Vieraslajeihin kuuluvista sisätilojen tuholaisista löydät lisätietoa Vieraslajit.fi-sivustolta

Hyönteisten tunnistettavaksi tuominen

Jos haluat tunnistuttaa tuhohyönteisiä ympäristöterveydenhuollossa, toivoisimme sinulta seuraavaa:
- Sovi soittamalla tai sähköpostitse etukäteen näytteen tuomisesta Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon toimistolle, jotta paikalla on vastaanottaja. 
- Jos mahdollista, tuo hyönteiset elävänä läpinäkyvässä matalassa muovi- tai lasipurkissa. Purkin olisi hyvä olla täysin puhdas.
- Älä teippaa tai liiskaa hyönteisiä, se hankaloittaa tunnistamista. 

Torjunta

Ympäristöterveydenhuollolla ei ole tuhoeläinten torjuntapalvelua tai torjunta-aineiden myyntiä. Tuhohyönteisten torjunta-aineita voi ostaa mm. päivittäistavarakaupoista  ja puutarhamyymälöistä. Laajemmassa tai vaikeammassa (esim. lutikka, torakka) tuholaisongelmassa ota yhteyttä tuholaistorjunnan ammattilaiseen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) ylläpitää rekistereitä tuholaistorjuntayrityksistä ja tuholaistorjuntatutkinnon suorittaneista henkilöistä

Tupakointikiellon hakeminen taloyhtiöön

Tupakkalaki antaa taloyhtiöille mahdollisuuden hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeille ja muille ulkoalueille, kuten terasseille. Kunnan viranomainen voi määrätä tupakointikiellon, jos savua voi rakenteiden ja muiden olosuhteiden vuoksi kulkeutua muutoin kuin poikkeuksellisesti esimerkiksi parvekkeelta toiselle. Savun kulkeutuminen riittää kiellon määräämiseen eikä terveyshaittaa tarvitse osoittaa. Tiukemmin edellytyksin on mahdollista puuttua tilanteeseen myös silloin, jos savu leviää asunnosta toiseen rakenteiden kautta.

Viranomaisen määräämään tupakointikieltoon kannattaa turvautua vasta silloin, jos tupakoinnin aiheuttamaa haittaa ei taloyhtiössä muutoin saada ratkaistua. Taloyhtiöissä kannattaakin keskustella myös muista keinoista tupakoinnista aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Esimerkiksi tupakointipaikan osoittaminen taloyhtiön ulkoalueelta voi auttaa monessa tilanteessa.

Mitä teen, jos kärsin tupakansavusta asunnossani, eikä asuntoyhteisö lähde hankemaan tupakointikieltoa kunnalta?

Tehokkain keino tupakoinnista aiheutuvien ongelmien ratkaisuun on osapuolien välinen keskustelu asiassa. Jos ratkaisuun ei päästä sovittelulla, eikä asuntoyhteisö lähde hakemaan tupakointikieltoa, vaikka edellytykset kiellon määräämiselle ovat olemassa, tupakansavusta kärsivien asukkaiden käytettävänä on terveydensuojelulain mukainen menettely. Tällöin asuntoyhteisö voi joutua korjaamaan talon rakenteita tai tupakointikielto voidaan mahdollisesti perusteellisempien tutkimusten jälkeen määrätä viranomaispäätöksellä.

Saako sähkösavukkeita käyttää missä vain?

Tupakkalain tupakointikiellot ja -rajoitukset koskevat myös sähkösavukkeiden käyttöä. Näin ollen sähkösavukkeiden käyttö on kielletty niissä paikoissa, joissa tupakointi on kielletty.

Vähennät tupakan myyntipisteiden lukumäärää, toimi seuraavasti:

Rovakaaren ympäristöterveydenhuolto on toimivaltainen viranomainen tupakkalain mukaisissa vähittäismyyntiluvissa Rovaniemen, Ranuan, Pellon, Ylitornion ja Kolarin alueella. Lupaan liittyvien ilmoitusten, kuten esimerkiksi myyntipisteiden lukumäärää koskevan muutosilmoituksen osalta on oltava yhteydessä ympäristöterveydenhuoltoon.

Yleisötilaisuuksista ja yleisistä kokouksista säädetään kokoontumislaissaYleisötapahtuman järjestämistä valvovat monet eri viranomaiset, joten tapahtumasta riippuen on haettava lupia monelta eri taholta. 

Yleisötilaisuuden hygieeniset järjestelyt
Suurten yleisötilaisuuksien jätehuolto ja hygieeniset olosuhteet tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. STM on antanut asetuksen suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta (405/2009). Sen mukaan mukaan suuressa yleisötilaisuudessa, johon ennakoidaan osallistuvan yhtä aikaa yli 500 henkilöä, on varattava yleisölle riittävä määrä käymälöitä käsienpesumahdollisuuksineen. Käymälät ja jäteastiat on tyhjennettävä hygieenisesti ja riittävän usein. Lisätietoja Valviran ohjeessa (2011) 
Suurten yleisötilaisuuksien hygieeniset järjestelyt ja jätehuolto.

Tupakointi
Järjestäjän tulee huomioida, että tupakointi on kielletty ulkotiloissa järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan. Ulkoalueen haltijan ja yleisen tilaisuuden järjestäjän pitää asettaa näkyville tupakointikiellon sekä tupakointiin tarkoitetun tilan osoittavat opasteet. Opasteiden pitää olla sisällöltään yksiselitteisiä sekä kooltaan ja sijoittelultaan sellaisia, että ne ovat tiloihin saapuvien ja niissä oleskelevien helposti havaittavissa. Lisätietoja Valviran ohjeessa Tupakkalain mukaiset tupakointikiellot yleisötilaisuuksissa, leikkikentillä ja uimarannoilla. 

Elintarvikkeiden myynnistä tapahtumassa elintarvikevalvontaviranomaiselle ympäristöterveydenhuoltoon tehtävät ilmoitukset:

  • Tilaisuuden järjestäjä toimittaa luettelon tilaisuuteen tulevista elintarviketoimijoista.
  • Elintarviketoiminnasta ilmoittaminen tai tapahtumaan osallistumisesta tiedottaminen elintarvikevalvontaviranomaiselle on tapahtumiin osallistuvien elintarvikealan toimijoiden velvollisuus.
  •  Liikkuvasta elintarvikehuoneistosta tiedottaminen: mikäli elintarvikeyrittäjiä tulee Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon toimialueen ulkopuolelta, on ympäristöterveydenhuoltoon tiedotettava hyväksytystä tai ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta vähintään 4 vrk ennen tapahtumaa.
  •  Pienimmät toimijat, kuten yksityishenkilöt tai harraste- ja urheiluseurat, jotka valmistavat, myyvät tai tarjoilevat elintarvikkeita vähäisiä määriä, on vapautettu kokonaan ilmoitusvelvollisuudesta silloin, kun toimintaan liittyvät riskit ovat elintarviketurvallisuuden kannalta vähäisiä. Toiminta on satunnaista ja elintarvikkeiden määrät ovat pieniä.
  • Toiminta, jonka elintarviketoimintailmoituksesta käy ilmi, että kyseessä oleva toiminta on vain tietyn ajanjakson, ei tarvitse toimijan tehdä erillistä toiminnan lopettamisilmoitusta viranomaiselle.

Elintarvikkeiden ulkomyynnillä tarkoitetaan elintarvikkeen tarjoilua, myyntiä tai muuta luovuttamista sekä näihin liittyviä välittömiä muita käsittelyvaiheita ulkotilassa. Kasvisten, marjojen ja sienten ulkomyynnistä löydät lisää tietoa Ruokaviraston verkkosivulta ja tulostettavasta ohjeesta.

Maksut ja valvontasuunnitelmat
Tiedote: Valvonnan perusmaksu käyttöön ympäristöterveydenhuollossa 2022 (88,6 kB) Elintarvikelain ja terveydensuojelulain mukaisilta valvontakohteilta peritään vuosittain valvonnan perusmaksua. Perusmaksu peritään sekä elintarvikelain että terveydensuojelulain mukaisesti, jos kohteella on molempien lakien mukaista toimintaa. Maksun suuruus on 150 euroa vuodessa molempien lakien osalta.
Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon taksa 27.3.2019 § 41 (142,6 kB) Rovaniemen ympäristölautakunnan hyväksymä Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon suoritteisiin sovellettava taksa.
Klinikka- ja muut maksut 1.5.2019 alkaen (195,7 kB) Eläinlääkintähuollossa vastaanoton yhteydessä kaupungille perittävät klinikkamaksut. Taksan on hyväksynyt Rovaniemen ympäristölautakunta.
Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2023 (356,5 kB) Rovaniemen ympäristölautakunnan 25.1.2023 (10 §) hyväksymä valvontasuunnitelma.