Terveellinen elinympäristö on kaikkien kansalaisten perusoikeus. Terveydensuojelu ja valvonta perustuu terveydensuojelulainsäädäntöön ja siihen kuuluvat mm. talous- ja uimaveden valvonta ja asumisterveysasiat. Terveystarkastajat valvovat myös mm. päiväkotien, oppilaitosten, sosiaalialan yksiköiden, uimahallien ja muiden allastilojen, uimarantojen, kauneudenhoito- ja ihonkäsittelytilojen, majoitustilojen ja liikuntatilojen terveydellisiä olosuhteita. Säännöllinen valvonta on maksullista.

Omavalvontavelvoite

Kaikki elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Elinympäristöön vaikuttavan toiminnan harjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä (omavalvonta). Toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. (Terveydensuojelulaki 763/1994, muutos 942/2016 2 §) 

Toimialakohtaiset ilmoitukset ja hakemukset

Ympäristöterveydenhuolto käsittelee kunnan terveydensuojeluviranomaiselle tehtävät ilmoitukset ja hakemukset.  Ilmoitus tulee tehdä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muutosta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava ympäristöterveydehuoltoon myös toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. Ilmoitusten ja hakemusten käsittely on maksullista.

Toiminnanharjoittajan on
tehtävä terveydensuojelulain mukainen ilmoitus  toiminnan aloittamisesta mm.:

  • kouluista ja oppilaitoksista
  • päiväkodeista ja leikkitoiminnasta sekä lasten ja nuorten kokoontumishuoneistoista (kerho- ja nuorisotilat, leirikeskukset, sisäleikkipuistot)
  • sosiaalialan laitoksista ja huoneistoista
  • majoitushuoneistoista ja vastaanottokeskuksista
  • uimahalleista, kylpylöistä sekä muista yleisistä allastiloista ja saunoista
  • uimarannoista
  • kuntosaleista ja liikuntatiloista
  • kauneus- ja jalkahoitoloista, solariumista sekä tatuointiliikkeistä ja vastaavista tiloista
  • talousveden toimittamisesta tai käytöstä osana julkista tai kaupallista toimintaa

Toiminnanharjoittajan on tehtävä terveydensuojelulain mukainen hyväksymishakemus:

  • talousvettä toimittavan laitoksen aloittamisesta, vedenoton tai käsittelyn olennaisesta laajentamisesta sekä veden laadun tai jakelun olennaisesta muutoksesta
  • vedenjakelualueen riskinarvioinnin hyväksymisestä

 

Asumisterveysasiat ovat osa terveydensuojelua. Asumisterveydellä tarkoitetaan asuntojen sekä päivähoito- ja koulutilojen, oppilaitosten, lastenkotien, vanhainkotien ja muiden vastaavien julkisten tilojen terveydellisiä olosuhteita.

Jos epäilet terveyshaittaa asunnossa tai muussa vastaavassa oleskelutilassa, ota aina ensin yhteyttä kiinteistön omistajaan tai ylläpidosta vastaavaan tahoon (yleensä isännöitsijä). Terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveyden häiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Terveyshaittaa voivat aiheuttaa esimerkiksi siivottomuus, tupakansavu, lämpötila- ja ilmanvaihto-ongelmat, melu tai sisäilman hiukkaset, kuidut, mikrobit ja radon. Tupakointiin ja asumiseen liittyvistä asioista on kerrottu lisää kohdassa Tupakka ja nikotiini. Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta ja sisäilman turvallisuudesta löydät THL:n sivuilta.

Vastuu mahdollisten terveyshaittojen selvittämisestä ja korjauksista kuuluu haitan aiheuttajalle. Mikäli kiinteistön omistajan kanssa syntyy erimielisyyttä terveyshaitan olemassaolosta tai korjaustarpeesta, voi ympäristöterveydenhuolto ottaa asian viranomaisena käsittelyynsä ja tarkastaa tilat. 

Asunnontarkastusta voi pyytää asukas, kiinteistön omistaja tai muu asianomainen. Tarkastuksesta ilmoitetaan aina kiinteistön omistajalle.
Ohjeet ja sähköinen lomake asunnontarkastuspyynnön tekemiseen löytyy palvelusta Asunnon terveyshaitan selvittäminen.

 

Ympäristöterveydenhuolto valvoo yleisten uimarantojen ja yleiseen käyttöön tarkoitettujen uima-altaiden veden laatua Rovaniemellä, Ranualla, Pellossa, Ylitorniolla ja Kolarissa. Uimaveden laadun lisäksi terveystarkastajat valvovat yleisten uimarantojen, uimahallien, kylpylöiden sekä muiden yleisten allastilojen terveydellisiä olosuhteita. Säännöllinen valvonta on maksulllista. Ylläpitäjän on tehtävä ennen altaan tai rannan käyttöönottoa terveydensuojelulain mukainen ilmoitus ympäristöterveydenhuoltoon.

Yleisen uima-altaan ja uimarannan ylläpitäjä vastaa altaan ja rannan siisteydestä ja turvallisuudesta sekä tiedottaa käyttäjille uimaveden laadusta. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto on koonnut sivuilleen ohjeita uimarannan ja-altaan ylläpitäjän näkökulmasta. SUH ry:n sivuilta löytyy myös ohjeita uimahallien ja uimarantojen ylläpitäjille koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi.

Yleinen uimaranta on ranta tai talviuimapaikka, jonka ylläpitäjä tarjoaa yleisön käyttöön joko ilmaiseksi tai maksua vastaan. Ranta, jota käytetään virkistäytymiseen jokamiehen oikeuden perusteella, ei ole yleinen uimaranta. Myöskään yksityinen, tietyn yhteisön käyttöön tarkoitettu uimaranta ei ole yleinen uimaranta. 

Rovakaaren ympäristöterveydenhuolto julkaisee vuosittain ennen uimakauden alkua uimarantaluettelon valvonnassaan olevista uimarannoista. Uimakausi Lapissa alkaa 25.6. ja päättyy 15.8. Yleisöllä on mahdollisuus tehdä ehdotuksia ja huomautuksia uimarantaluettelosta. Ne tulee tehdä kirjallisesti Rovakaaren ympäristöterveydenhuoltoon.

Uimarantojen vedenlaatu

Uimavesinäytteiden tulokset Rovaniemen, Ranuan, Pellon ja Kolarin yleisillä uimarannoilla löydät sivulta uimarantojen vedenlaatu. Sivulla on myös muuta uimarantoihin, niiden sinilevähavaintoihin ja muihin terveyshaittoihin liittyvää tietoa.

Elintarvikevalvonnan tehtävänä on valvoa ja edistää kaikkien elintarvikkeiden turvallisuutta, asianmukaista laatua ja koostumusta sekä ehkäistä ja poistaa elintarvikkeista johtuvia terveyshaittoja. Elintarvikevalvonta kattaa koko tuotantoketjun alkutuotannosta kuluttajalle.

Elintarvikevalvonnan järjestämisestä Rovaniemen kaupungssa sekä Ranuan, Pellon, Ylitornion ja Kolarin kunnissa vastaa Rovaniemen ympäristölautakunta. Elintarvikelain mukaisia tarkastuksia koko alueella tekevät Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon terveystarkastajat, terveysvalvonnan johtaja sekä valvontaeläinlääkärit. Suunnitelmallinen valvonta on maksullista. Oiva on suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä, jota ylläpitää Ruokavirasto. Elintarvikevalvojien tekemien tarkastusten raportteja julkistetaan Oivahymy.fi -sivulla sitä mukaa, kun tarkastuksia tehdään.

Elintarvikevalvojien työhön kuuluu myös elintarvikkeisiin kohdistuvien valitusten, ruokamyrkytysepäilyjen ja -epidemioiden selvittäminen, elintarvikealan yritystoimintaan liittyvien ilmoitus- ja hakemusasioiden käsittely sekä asukkaiden ja yritysten neuvonta elintarvikkeisiin liittyvissä kysymyksissä. Ilmoitusten ja hakemusten käsitteleminen on maksullista.

Elintarvikelain muutos 1397/2019 astui voimaan 1.1.2020
Elintarvikelaissa (23/2006) muuttuneita säädöksiä ovat mm.:
- Elintarvikealan toimijan luotettavuuden selvittäminen (16 a §, voimaan 1.6.2020)
- Omavalvonta
- Hygieniaosaaminen
- Ensisaapumisvalvonta osaksi kuntien tekemää riskiperusteista valvontaa 
- Lihantarkastus
- Vientiin liittyvät viranomaistehtävät 
- Kotirauhan piirissä tehtävät tarkastukset
- Rekisterit

Omavalvonta

Toimijoilla pitää olla järjestelmä, jonka avulla toimija tunnistaa ja hallitsee toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistaa, että elintarvikkeet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Tämä järjestelmä (omavalvonta) voi olla esimerkiksi laatujärjestelmä, Ruokaviraston arvioima hyvän käytännön ohje tai pienimuotoisessa toiminnassa työohjeet. Myös elintarvikekontaktimateriaalialan toimijoilla on oltava omavalvontajärjestelmä (GMP) tuotteiden vaatimustenmukaisuuden hallitsemiseksi. Toimijan on pystyttävä omavalvonta-asiakirjojen perusteella osoittamaan markkinoimiensa tuotteiden vaatimustenmukaisuus.

Elintarviketyöntekijältä vaadittavat todistukset

Elintarviketyöntekijällä, joka työssään käsittelee helposti pilaantuvia, pakkaamattomia elintarvikkeita, tulee olla hygieniapassi. Lisäksi mm. pakkaamattomia kuumentamattomina tarjoiltavia elintarvikkeita käsittelevältä henkilöltä  vaaditaan myös luotettava selvitys siitä, ettei tällä ole salmonellatartuntaa.

 

 

Tupakkalain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen.

 

Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyynti ja tukkumyynti

Tupakkatuotteita ja nikotiininesteitä saa myydä tai muutoin luovuttaa vähittäin vain myyntipaikan sijaintikunnan myöntämän vähittäismyyntiluvan perusteella. Lupa on myyntipaikka- ja luvanhaltijakohtainen. Rovaniemen, Ranuan, Pellon, Ylitornion ja Kolarin kuntien alueella lupahakemukset käsittelee Rovakaaren ympäristöterveydenhuolto. Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden tukkumyynnistä on tehtävä kirjallinen ilmoitus ympäristöterveydenhuoltoon.

Hakemus ja ilmoitus tehdään ensisijaisesti sähköisesti Valviran lomakkeella. Ilmoituksen voi tehdä myös Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon lomakkeella (sähköpostitse tai paperilla). Ympäristöterveydenhuoltoon on ilmoitettava etukäteen myös toiminnan muuttamisesta sekä toiminnan lopettamisesta. Näillä tiedoilla voi olla vaikutusta valvontaviranomaisen perimiin valvontamaksuihin, joten tiedot on ilmoitettava hyvissä ajoin.

 
Tupakointikiellot ja rajoitukset

Tupakkalaissa olevia tupakointikieltoja ja –rajoituksia sovelletaan myös esimerkiksi vesipiipun ja sähkösavukkeen käyttämiseen. Vaikka tupakointikiellot eivät koske savuttomien tupakkatuotteiden (esim. nuuska) käyttämistä, tällaisten tuotteiden käyttö on kuitenkin tupakkalain mukaan kiellettyä lasten ja nuorten käyttöön tarkoitetuissa sisä- ja ulkotiloissa, kuten päiväkodeissa ja oppilaitoksissa. Tupakointi on kielletty myös yksityisessä kulkuneuvossa silloin, kun kyydissä on alle 15-vuotias.

Tupakkalain mukaan tupakointi on kielletty yleisön, työntekijöiden tai asiakkaiden käytössä olevissa sisätiloissa. Tupakointikielto koskee niin rakennuksia, kulkuneuvoja kuin muita vastaavia sisätiloja (sisätilan määritelmä kattaa myös osittain avonaiset tilat). Tupakkalaki kieltää tupakoinnin tietyissä tapauksissa myös ulkotiloissa. Tällaisia tiloja ovat yleisten tilaisuuksien katokset tai katsomot tai muut tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetut tilat, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan sekä päiväkotien ja oppilaitosten ulkotilat.

Asuntoyhteisön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa ei saa tupakoida. Asuinyhteisön asuinkiinteistöjen yhteisiä ja yleisiä sisätiloja, joissa tupakointi on kielletty, ovat esimerkiksi porraskäytävä, ullakko- ja kellaritilat, kerhotilat sekä yhteinen sauna. Asuntoyhteisö saa kieltää tupakoinnin asuntoyhteisön omistamissa ja sen hallitsemissa yhteisissä ulkotiloissa rakennuksen sisäänkäyntien ja ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä parvekkeilla. Tupakkalaki ei rajoita asuinyhteisön oikeutta kieltää järjestyssäännöissään tupakointi myös muilla kuin säännöksessä mainituilla yhteisillä ulkoalueilla.

Tupakkalaki antaa asuntoyhteisöille oikeuden hakea huoneistoon kuuluvalle parvekkeelle, huoneiston käytössä olevaan ulkotilaan sekä huoneiston sisätiloihin tupakointikieltoa. Tupakointikieltoon kannattaa turvautua vasta siinä tapauksessa, jos tupakoinnin haittaa ei saada taloyhtiössä muuten ratkaistua.  Yksittäinen asukas ei voi hakea tupakointikieltoa viranomaiselta. 

Asuntoyhteisö voi hakea tupakointikiellon määräämistä Rovaniemen, Ranuan, Pellon, Ylitornion ja Kolarin kuntien alueella Rovakaaren ympäristöterveydenhuollosta. 

 
Nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntilupa (Lääkelain 54 a §:n mukainen vähittäismyyntilupa)

Lupaa nikotiinikorvaushoitovalmisteiden vähittäismyyntiin muualla kuin apteekeissa haetaan ympäristöterveydenhuollosta. Lupaa haetaan Rovaniemen, Ranuan, Pellon, Ylitornion ja Kolarin kuntien alueella Rovakaaren ympäristöterveydenhuollosta. Vähittäismyyntiä ei voi aloittaa ennen kuin lupa on myönnetty. Koska lääkelain mukaisia nikotiinivalmisteita saa myydä vain tupakkaa myyvissä vähittäiskaupoissa, kioskeissa, huoltoasemilla ja ravitsemisliikkeissä, on myyntipaikalla oltava myös tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupa.

Rovakaaren ympäristöterveydenhuolto ilmoittaa myönnetystä vähittäismyyntiluvasta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle.  Vähittäismyyntiin luvan saaneen on ilmoitettava ympäristöterveydenhuoltoon myös lupahakemuksessa ilmoitettujen tietojen muutoksesta ja myynnin lopettamisesta. Näillä tiedoilla voi olla vaikutusta valvontaviranomaisen perimiin valvontamaksuihin, joten tiedot on ilmoitettava hyvissä ajoin.

 



Ota yhteyttä

Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon toimisto

Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon toimiston yhteystiedot. Katso tarkemmat ohjeet toimistossa asioimisesta.

Kilpeläinen Sini-Sisko
Vs. terveysvalvonnan johtaja
phone0405250260
Yksikön johtaminen ja hallinto. Julkisten tilojen sisäilma-asiat Ranualla, muiden sisäilma-asioiden varahenkilö.
Tolkkinen Raija
Toimistosihteeri
phone0405387745
Aaltonen Kimmo
Terveystarkastaja
phone0400228928
Koulujen säännöllinen valvonta. Koulujen ja päiväkotien sisäilmavalvonta. Talousvesivalvonta. Sisätilojen meluasiat.
Juvani Antero
Terveystarkastaja
phone0407012367
Elintarvikevalvonta. Majoitustilojen valvonta. Tupakka- ja nikotiinituotteiden myynnin valvonta ja luvat.
Jäppinen Rita
vs. terveystarkastaja
phone0408212707
Elintarvikevalvonta. Päiväkotien ja esiopetustilojen säännöllinen valvonta. Yhteyshenkilö kauneushoitoloiden, tatuointipaikkojen, kuntosalien ja liikuntatilojen sekä nuorisotilojen terveydensuojelulain mukaisessa valvonnassa.
Rata-Romakkaniemi Päivi
Terveystarkastaja
phone0400368611
Terveydensuojelu ja elintarvikevalvonta sosiaalialan laitoksissa ja huoneistoissa. Uimarantavesien valvonta. Yhteyshenkilö elintarvikekontaktimateriaaliasioissa.
Tuimala Tommi
vs. terveystarkastaja
phone0504610780
Sisäilma-asiat asunnoissa ja julkisissa kohteissa.
Vilmilä Riitta
Terveystarkastaja
phone0400397705
Talousvesien ja uima-allasvesien valvonta. Vedenpullotuksen valvonta.

Usein kysyttyä

Vastauksia ja ohjeita ympäristöterveydenhuollolta yleisimmin kysyttyihin asioihin.
Mitä tarkoitetaan kodinomaisella keittiöllä ja tarvitseeko siitä tehdä elintarvikelain 13 §:n mukainen elintarvikehuoneistoilmoitus?
  • Keittiö, joka voi olla osa esimerkiksi vanhustenkodin, ryhmäperhepäiväkodin tai perhekodin asukkaiden asuintiloja. Kodinomaisessa keittiössä asukkaat valmistavat usein ruuan, joko pelkästään itselleen tai kaikille asukkaille itsenäisesti tai ohjatusti.
  • Kodinomaiset keittiöt kuuluvat elintarvikelain 13 §:n mukaisiin toimintoihin, joista ei tarvitse tehdä ilmoitusta elintarvikevalvontaviranomaiselle, eivätkä kodinomaiset keittiöt kuulu säännöllisen valvonnan piiriin. Viimekädessä ilmoitusvelvollisuuden (kodinomaisuuden) ratkaisee elintarvikevalvontaviranomainen eli terveystarkastaja/ympäristöterveydenhuolto.
Mikä on Oiva-järjestelmä, mistä voi löytää Oiva-raportit?
  • Oiva on elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä, jota hallinnoi Ruokavirasto. Tarkastussuunnitelman mukaisia tarkastuksia tekevät kuntien elintarvikevalvojat ja tarkastuseläinlääkärit.
  • Kuluttaja voi nähdä Oiva-raportin yrityksen sisäänkäynnin yhteydessä. Raporttien on oltava asiakkaiden nähtävillä kohteessa ja yrityksen verkkosivuilla (elintarvikkeiden markkinointi). Kaikki Suomessa julkaistut Oiva-raportit löytyvät oivahymy.fi-sivustolta.
Mikä/mitä on omavalvonta?
  • Elintarviketoimijoilla pitää olla järjestelmä, jonka avulla toimija tunnistaa ja hallitsee toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistaa, että elintarvikkeet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Tämä järjestelmä (omavalvonta) voi olla esimerkiksi laatujärjestelmä, Ruokaviraston arvioima hyvän käytännön ohje tai pienimuotoisessa toiminnassa työohjeet.
  • Myös elintarvikekontaktimateriaalialan toimijoilla on oltava omavalvontajärjestelmä (GMP) tuotteiden vaatimustenmukaisuuden hallitsemiseksi. Toimijan on pystyttävä omavalvonta-asiakirjojen perusteella osoittamaan markkinoimiensa tuotteiden vaatimustenmukaisuus.
Kotileipomot
  • Toiminta on sallittua eikä vaadi rekisteröitymistä elintarvikehuoneistoksi, jos leipominen on vähäistä eli noin pari kertaa kuukaudessa.
  • Asuminen ei saa aiheuttaa vaaraa kotona valmistettaville elintarvikkeille.
  • Muut ruoka-aineet tulisi säilyttää erillään myyntiin menevistä elintarvikkeista.
  • Lemmikkieläimiä ei saa päästää keittiöön.
  • Mikäli tuotevalikoimaan kuuluu kylmässä säilytettäviä elintarvikkeita, täytyy kiinteistössä olla riittävästi kylmätilaa niiden säilyttämiseen.
  • Mikäli toiminnasta tulee ammattimaista ja säännöllistä, tulee huoneisto ilmoittaa elintarvikehuoneistoksi Rovakaaren ympäristöterveydenhuoltoon. Tässä tapauksessa kannattaa toimijan ensin tarkistaa, onko toiminnalle esteitä kiinteistön omistajan tai tämän edustajan puolelta, ennen yhteyden ottamista ympäristöterveydenhuoltoon.
  • Asunnossa toimiminen ei saa aiheuttaa naapureille terveyshaittaa.
Mitkä ovat sellaisia muutoksia, jotka vaativat ilmoituksen tekemistä olennaisesta muutoksesta tai uuden luvan hakemista?
  • Olennainen muutos eli toimintaan liittyvät riskit kasvavat
  • Palvelujen antaminen uudessa toimipaikassa (uusi lupa tai ilmoitus toiminnan aloittamisesta)
  • Toiminnan laajentuminen uusille palvelualoille (uusi lupa tai ilmoitus toiminnan olennaisesta muutoksesta)
  • Y-tunnuksen muuttuminen tai toiminnanharjoittajan vaihtuminen (uusi lupa tai ilmoitus toiminnan aloittamisesta)

Ilmoitus- ja hakemuslomakkeet löytyvät verkkosivuiltamme aiheen mukaan.

Jos epäilet terveyshaittaa asunnossa tai muussa vastaavassa oleskelutilassa, ota aina ensin yhteyttä kiinteistön omistajaan tai ylläpidosta vastaavaan tahoon (yleensä isännöitsijä).Vastuu mahdollisten terveyshaittojen selvittämisestä ja korjauksista kuuluu haitan aiheuttajalle. Mikäli kiinteistön omistajan kanssa syntyy erimielisyyttä terveyshaitan olemassaolosta tai korjaustarpeesta, voi kunnan terveydensuojeluviranomainen ottaa asian käsittelyynsä ja tarkastaa tilat (ks. Ohjeet asunnon tarkastusta pyytäessä).

Ohjeet asunnon tarkastusta pyytäessä

• Asunnontarkastusta voi pyytää asukas, kiinteistön omistaja tai muu asianomainen. Tarkastuksesta ilmoitetaan aina kiinteistön omistajalle.
• Tarkastus on maksuton.
• Tarkastuksen suorittava viranhaltija päättää tarkastuksen perusteella mahdollisista mittauksista ja muista tutkimuksista. Tutkimuksista peritään maksu kiinteistönomistajalta.
• Tarkastuksen perusteella voidaan antaa korjausmääräyksiä. Korjausvelvoite annetaan sille, jonka menettely, toimenpide tai laiminlyönti on syynä epäkohtaan.
• Rovaniemen, Ranuan, Pellon, Ylitornion ja Kolarin alueella asunnontarkastusta pyydetään Rovakaaren ympäristöterveydenhuollosta sähköisellä asunnontarkastuspyyntölomakkeella, joka löytyy Asunnon terveyshaitan selvittäminen -palvelun asiointikanavista.

Home

• Hometalosta poismuuttaminen, onko hometta huonekaluissa?
Irtaimisto tulisi puhdistaa huolellisesti, jotta siihen jääneet mikrobit, niiden osaset ja kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet eivät aiheuttaisi oireita uudessa asunnossa.  Kuuma sauna, tuulettaminen ja huolellinen imurointi ovat hyviä keinoja puhdistamiseen. Silminnähden homeessa oleva irtaimisto kannattaisi suosiolla hävittää. Mikäli, huolellisesta puhdistamisesta huolimatta oireita ilmenee, kannattaa irtaimistosta luopua. Tietenkin päätös luopumisesta on asukkaalla itsellään.

• Yleisiä puhdistusohjeita:
Pese käyttövaatteet ja muut kodin tekstiilit mahdollisimman korkeassa lämpötilassa (vähintään 60 °C). Kuivaukseen käytä kuivausrumpua mahdollisuuksien mukaan. Silittäminen voi myös auttaa.
         - Villavaatteet pestään ja kuivatetaan sekä tuuletetaan hyvin.
         - Matot kannattaa viedä pesulaan.
         - Kovapintainen irtaimisto pyyhitään huolellisesti.
         - Sohvat, patjat ja seinävaatteet imuroidaan hyvin ja tuuletetaan.
         - Taulut ja kirjat imuroidaan hyvin sekä pyyhitään.
         - Tyynyt, peitot sekä petauspatjat suositellaan uusittavaksi. Niiden homepuhdistaminen saattaa olla vaikeaa.
Puhdistuksessa ja siivouksessa on hyvä käyttää mikrokuituliinoja, jotka hävitetään heti käytön jälkeen tai pestään korkeassa lämpötilassa. Imurin pölypussit ja suodattimet vaihdetaan heti siivouksen jälkeen.

  • Kaikkien mehiläishoitajien on rekisteröidyttävä eläintenpitäjärekisteriin ja ilmoitettava pesien pitopaikat maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
  • Hunajan tuotanto sekä oman hunajan linkous ja pakkaaminen ovat alkutuotantoa. Jos tuotanto ei ole pelkästään omaan käyttöön, edellyttää se alkutuotantoilmoituksen tekemistä ympäristöterveydenhuoltoon.
  • Elintarvikehuoneistoilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos myynti suoraan kuluttajalle (sisältää torit ja myyjäiset) ei ylitä 2500 kilogrammaa vuodessa.
  • Lisätietoa Ruokaviraston verkkosivulta Hunaja
  •  Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry on laatinut mehiläishoitajille hyvän käytännön ohjeet hunajantuotantoon. Ohjeen tehtävänä on varmistaa hunajan turvallisuus ja laatu sekä hyvät toimintatavat tuotannossa. Ohje on kaikkien alan toimijoiden käytettävissä ja se on vapaasti luettavissa Suomen Mehiläishoitajain Liiton verkkosivulla Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille
  • Kaivon rakentaminen ja ylläpito, kaivoveden käyttö ja laadun seuranta ovat kaivon omistajan vastuulla.
  •  Kaivon kunnon tarkistaminen, kaivon huoltaminen ja puhdistaminen sekä kaivoveden laadun tutkituttaminen on syytä tehdä säännöllisesti. Erityisesti myös, jos odotetaan perheenlisäystä tai epäillään kaivoveden aiheuttavan terveyshaittaa. Lisätietoja Ymparisto.fi -verkkosivuilla: Kaivon huolto ja kunnostus ja Kaivoveden tutkiminen
  • Kesällä käytössä olevan lomamökin kaivon tarkistus ja huolto kannattaa ajoittaa kevääseen ennen kaivon käyttöönottoa.
  • Näytteenotto:
    - Yksityishenkilöt voivat itse ottaa vesinäytteen kaivosta tai käyttää laboratorion näytteenottopalvelua.
    - Ota ensin yhteyttä haluamaasi hyväksyttyyn laboratorioon, jossa vesinäytteitä tutkitaan. Katso: Talousvesitutkimuksiin hyväksytyt laboratoriot (Ruokavirasto)
    - Laboratoriosta lähetetään välineet näytteenottamista varten sekä tarkemmat ohjeet, näytteiden analysoinnin laajuudesta ja aikataulusta.
    - Myös näytteenottovälineiden ja analysoinnin hinta selviää oltaessa yhteydessä laboratorioon.
    - Jos haluat tutkituttaa radonin ja muita radioaktiivisia aineita (koskee yleensä vain porakaivoja), ota yhteys myös Säteilyturvakeskukseen.
     - Noudata näytteenotossa saamiasi ohjeita. Kiinnitä erityistä huolellisuutta pullojen, korkkien ja käsiesi puhtauteen. Näyte otetaan tarpeen mukaan joko kylmävesihanasta, suoraan kaivosta tai    molemmista, mikä on suositeltavaa, mikäli kaivosta on vesijohto rakennukseen.
    - Toimita näytteet laboratorioon pimeässä ja viileässä kylmälaukussa mielellään vuorokauden sisään näytteenotosta.
  • Näytetulosten tulkinnassa voi käyttää apuna sähköistä Kaivoveden alanlyysitulkkia (Ymparisto.fi)

Kesäkanat
  • Kanojen omistajalla on täysi vastuu koko ajan eläimen hankinnasta sen lopettamiseen/kuolemiseen saakka.
  •  Hankkiessasi kesäkanoja rekisteröidy kuntasi maaseututoimeen.
  •  Myös kanojen pitopaikat on rekisteröitävä.
Kananmunat
  • Kananmunien tuottaja saa myydä tai luovuttaa tuottamiaan kananmunia suoraan lopulliselle kuluttajalle näiden omaan käyttöön.
  • Myynti on sallittua alkutuotantopaikalta, paikallisessa torikaupassa tai ovelta ovelle myyntinä, jolloin:
    - kananmunien ei tarvitse olla laatu- eikä painoluokiteltuja eikä leimattuja
    - myytävien kananmunien määrä saa olla enintään 10 000 kg vuodessa. Enimmäismäärän ylittyessä on tuottajan tehtävä kuluttajille myynnistä elintarvikehuoneistoilmoitus ympäristöterveydenhuoltoon.
  • Mikäli tuottajalla on enintään 50 munivaa kanaa, joiden munia hän myy torilla, ei häneltä vaadita kananmunien leimausta tuottajakoodilla. Tuottajan tiedot on löydyttävä näkyvillä myyntipaikalla.
  • Tuottajan lisäksi torimyyntiä voivat suorittaa tuottajan kanssa samaan perhekuntaan kuuluvat henkilöt.
  • Myytävistä kananmunista maksu pitää toimittaa suoraan kananmunien tuottajalle eikä loppukuluttajan ja tuottajan välissä saa toimia ylimääräisiä henkilöitä. Jos toisin toimitaan, kaupankäynti muuttuu vähittäismyyntitoiminnaksi ja tällöin myynnissä saa olla vain A-luokan kananmunia.
  • Jos kananmunia myydään tai luovutetaan käytettäväksi muualle kuin omassa kotitaloudessa, on kanalasta otettava myös salmonellavalvontaohjeistuksen mukaiset näytteet säännöllisesti.

Terveydensuojeluviranomaisille tulee jonkin verran kyselyitä lintujen ruokintaan liittyvistä terveyshaitoista. Väärin järjestettynä ruokkimisesta voi aiheutua terveyshaittoja taajaan asutulla alueella. Linnut ja muut pikkueläimet tahraavat ulosteillaan piha-alueita, parvekkeita, lasten leikkipaikkoja ja muita oleskelupaikkoja. Eläimet voivat myös levittää tarttuvia tauteja, kuten salmonellaa.

Lintuja on suositeltavaa ruokkia vain talvella, koska kesällä linnut löytävät ravintoa luonnosta ja ruokinta voi vääristää niiden luonnollista käyttäytymistä. Lintujen ruokintaan tulisi aina olla kiinteistön tai alueen omistajan suostumus. Parvekkeilla tapahtuvaan lintujen ruokintaan on syytä hankkia taloyhtiön lupa. Ruokinnasta ei saa aiheutua naapureille tai muulle ympäristölle terveys- tai hygieniahaittaa.

Lintujen ruokinta tulee järjestää siten, että rotat, hiiret tai muut vahinkoeläimet eivät pääse ruokintapaikalle. Suositeltavaa on käyttää ruokinta-automaatteja. Linnuille ei koskaan saa laittaa ruokaa tarjolle suoraan maahan. Maaruokinnan huono puoli on, että linnut istuvat ruoan päällä ja pääsevät ulostamaan sen joukkoon. Ulosteen mukana taudit voivat levitä pikkulintujen keskuudessa. Lintujen maaruokinta voi houkutella alueelle rottia ja hiiriä.
Linnuille tulee tarjota niille sopivaa ruokaa. Ruoka ei saa olla pilaantunutta, liian suolaista tai vettynyttä. Suositeltua ruokaa ovat mm. auringonkukansiemenet, maapähkinät, kaura ja tali. Leivän tai leivänmurujen tarjoaminen ei ole suositeltavaa, koska leipä vain täyttää vatsat, mutta ei ole linnuille kovin ravitsevaa. Elintarvikejätettä tai ruoantähteitä ei saa käyttää lintujen ruokintaan. Ruokintapaikan alusta on pidettävä puhtaana ruokintajätteistä ja lintujen ulosteista. Ruokinta on lopetettava, mikäli ruokinnasta todetaan aiheutuvan haittoja esimerkiksi haittalintujen tai rottien lisääntymisen muodossa.

Lisää hyödyllistä tietoa aiheesta verkkosivuilta: Lintujen talviruokinta (BirdLife Suomi) ja Lintujen talviruokinta (Ruokavirasto).

  • Toiminta on alkutuotantoa, josta ei tarvitse tehdä ilmoitusta viranomaiselle, mikäli kerätyt luonnonvaraiset tuotteet ovat tuttuja ja perinteisiä. Luonnonvarainen kasvi saattaa olla uuselintarvike, jolloin sen myyminen vaatii uuselintarvikeluvan.
  • Mikäli keräilijä itse käsittelee keräilytuotteita, katsotaan toiminnan olevan ei-ammattimaista ja vähäriskistä eikä tarvitse elintarvikehuoneistoilmoitusta.
  • Poikkeuksena edellä mainittuun on korvasienten käsittely ja käsiteltyjen korvasienten myynti muualle kuin teollisuuteen. Tällaisissa tilanteissa on tehtävä elintarvikehuoneistoilmoitus ympäristöterveydenhuoltoon.
  • Jos joku muu kuin keräilijä itse käsittelee luonnonvaraisia marjoja, sieniä tai yrttejä, toiminnasta on tehtävä elintarvikehuoneistoilmoitus ympäristöterveydenhuoltoon.
  • Lisätietoa löydät Ruokaviraston verkkosivuilta Luonnovaraiset keräilytuotteet

Asunnosta löytyvien hyönteisten tunnistamiseen ja torjuntaan löytyy hyviä ohjeita mm. Sisätilojen tuholaiset -verkkosivustolta (Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut). Tunnistus ei ole aina edes välttämätön, sillä samat torjuntaohjeet pätevät eri tuhohyönteisryhmiin.

Neuvontaa ja vinkkejä syöpäläisiin ja muihin kodin kutsumattomiin vieraisiin liittyen löytyy myös Marttojen verkkosivulta Kodin sisätilojen hyönteiset. Vieraslajeihin kuuluvista sisätilojen tuholaisista löydät lisätietoa Vieraslajit.fi-sivustolta

Hyönteisten tunnistettavaksi tuominen

Jos haluat tunnistuttaa tuhohyönteisiä ympäristöterveydenhuollossa, toivoisimme sinulta seuraavaa:
- Sovi soittamalla tai sähköpostitse etukäteen näytteen tuomisesta Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon toimistolle, jotta paikalla on vastaanottaja. 
- Jos mahdollista, tuo hyönteiset elävänä läpinäkyvässä matalassa muovi- tai lasipurkissa. Purkin olisi hyvä olla täysin puhdas.
- Älä teippaa tai liiskaa hyönteisiä, se hankaloittaa tunnistamista. 

Torjunta

Ympäristöterveydenhuollolla ei ole tuhoeläinten torjuntapalvelua tai torjunta-aineiden myyntiä. Tuhohyönteisten torjunta-aineita voi ostaa mm. apteekeista, rautakaupoista, tavarataloista ja puutarhamyymälöistä, samoin kuin rotanmyrkkyjä. Tuholaistorjuntaa tekevien liikkeiden yhteystiedot löydät puhelinluetteloiden palveluhakemistoista ja Internetin yrityshakemistoista.

Tupakointikiellon hakeminen taloyhtiöön

Uusittu tupakkalaki antaa taloyhtiöille mahdollisuuden hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeille ja muille ulkoalueille, kuten terasseille. Kunnan viranomainen voi määrätä tupakointikiellon, jos savua voi rakenteiden ja muiden olosuhteiden vuoksi kulkeutua muutoin kuin poikkeuksellisesti esimerkiksi parvekkeelta toiselle. Savun kulkeutuminen riittää kiellon määräämiseen eikä terveyshaittaa tarvitse osoittaa. Tiukemmin edellytyksin on mahdollista puuttua tilanteeseen myös silloin, jos savu leviää asunnosta toiseen rakenteiden kautta.

Mitä teen, jos kärsin tupakansavusta asunnossani, eikä asuntoyhteisö lähde hankemaan tupakointikieltoa kunnalta?

Tehokkain keino tupakoinnista aiheutuvien ongelmien ratkaisuun on osapuolien välinen keskustelu asiassa. Jos ratkaisuun ei päästä sovittelulla, eikä asuntoyhteisö lähde hakemaan tupakointikieltoa, vaikka edellytykset kiellon määräämiselle ovat olemassa, tupakansavusta kärsivien asukkaiden käytettävänä on terveydensuojelulain mukainen menettely. Tällöin asuntoyhteisö voi joutua korjaamaan talon rakenteita tai tupakointikielto voidaan mahdollisesti perusteellisempien tutkimusten jälkeen määrätä viranomaispäätöksellä.

Saako sähkösavukkeita käyttää missä vain?

Tupakkalain tupakointikiellot ja -rajoitukset koskevat myös sähkösavukkeiden käyttöä. Näin ollen sähkösavukkeiden käyttö on kielletty niissä paikoissa, joissa tupakointi on kielletty.

Vähennät tupakan myyntipisteiden lukumäärää, toimi seuraavasti:

Rovakaaren ympäristöterveydenhuolto on toimivaltainen viranomainen tupakkalain mukaisissa vähittäismyyntiluvissa Rovaniemen, Ranuan, Pellon, Ylitornion ja Kolarin alueella. Lupaan liittyvien ilmoitusten, kuten esimerkiksi myyntipisteiden lukumäärää koskevan muutosilmoituksen osalta on oltava yhteydessä ympäristöterveydenhuoltoon.

Yleisötilaisuuksista ja yleisistä kokouksista säädetään kokoontumislaissaYleisötapahtuman järjestämistä valvovat monet eri viranomaiset, joten tapahtumasta riippuen on haettava lupia monelta eri taholta. Aluehallintoviraston Koronavirus COVID-19 -kysymyssivustolta löytyy ajankohtaista tietoa myös yleisötilaisuuksiin liittyen.

Järjestäjä voi tehdä ilmoituksen ympäristöterveydenhuoltoon yleisötilaisuudesta, jossa ennakoidaan olevan yhtä aikaa vähintään 500 vierailijaa.
Elintarvikkeiden ulkomyynnistä elintarvikevalvontaviranomaiselle ympäristöterveydenhuoltoon tehtävät ilmoitukset:

  • Elintarvikkeiden ulkomyynnillä tarkoitetaan elintarvikkeen tarjoilua, myyntiä tai muuta luovuttamista sekä näihin liittyviä välittömiä muita käsittelyvaiheita ulkotilassa. Katso Ruokaviraston ulkomyyntiohje.
  • Pienimmät toimijat, kuten yksityishenkilöt tai harraste- ja urheiluseurat, jotka valmistavat, myyvät tai tarjoilevat elintarvikkeita vähäisiä määriä, on vapautettu kokonaan ilmoitusvelvollisuudesta silloin, kun toimintaan liittyvät riskit ovat elintarviketurvallisuuden kannalta vähäisiä. Toiminta on satunnaista ja elintarvikkeiden määrät ovat pieniä.
  • Toiminta, jonka elintarvikehuoneiston ilmoituksesta käy ilmi, että kyseessä oleva toiminta on vain tietyn ajanjakson, ei tarvitse toimijan tehdä erillistä toiminnan lopettamisilmoitusta viranomaiselle.
  • Tilaisuuden järjestäjä toimittaa luettelon tilaisuuteen tulevista elintarviketoimijoista.
  • Mikäli elintarvikeyrittäjiä tulee Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon toimialueen ulkopuolelta, on ympäristöterveydenhuoltoon tiedotettava hyväksytystä tai ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta vähintään 4 vrk ennen tapahtumaa.
  • Elintarvikehuoneistosta ilmoittaminen tai tapahtumaan osallistumisesta tiedottaminen elintarvikevalvontaviranomaiselle on tapahtumiin osallistuvien elintarvikealan toimijoiden velvollisuus.
Maksut ja valvontasuunnitelmat
Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon taksa 27.3.2019 § 41 (142,6 kB) Rovaniemen ympäristölautakunnan hyväksymä Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon suoritteisiin sovellettava taksa.
Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2020 (198 kB) Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2020
Eläinlääkintähuollon suunnitelma 2020 (982,1 kB) Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon suunnitelma eläinlääkäripalveluiden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä 2020
Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma 2020-2024 (804,9 kB) Valviran ja Ruokaviraston yhteinen ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2020-2024.