Ympäristöterveys

Mikä on Oiva-järjestelmä, mistä voi löytää Oiva-raportit?

• Oiva on elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä, jota hallinnoi Ruokavirasto. Tarkastussuunnitelman mukaisia tarkastuksia tekevät kuntien elintarvikevalvojat ja tarkastuseläinlääkärit.
• Kuluttaja voi nähdä Oiva-raportin yrityksen verkkosivuilla ja sisäänkäynnin yhteydessä.  Viimeisimmän raportin on oltava helposti saatavilla elintarvikealan toimijan internetsivuilla tai muulla vastaavalla tavalla. Lisäksi elintarvikehuoneistossa raportin on oltava esillä sisäänkäynnin yhteydessä tai muussa kuluttajalle helposti havaittavassa paikassa. Kaikki Suomessa julkaistut Oiva-raportit löytyvät oivahymy.fi-sivustolta.

Mikä/mitä on omavalvonta?

• Elintarviketoimijoilla pitää olla järjestelmä, jonka avulla toimija tunnistaa ja hallitsee toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistaa, että elintarvikkeet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Tämä järjestelmä (omavalvonta) voi olla esimerkiksi laatujärjestelmä, Ruokaviraston arvioima hyvän käytännön ohje tai pienimuotoisessa toiminnassa työohjeet.
• Myös elintarvikekontaktimateriaalialan toimijoilla on oltava omavalvontajärjestelmä (GMP) tuotteiden vaatimustenmukaisuuden hallitsemiseksi. Toimijan on pystyttävä omavalvonta-asiakirjojen perusteella osoittamaan markkinoimiensa tuotteiden vaatimustenmukaisuus.
  

Kotileipomot

• Toiminta on sallittua eikä vaadi rekisteröitymistä elintarvikehuoneistoksi, jos leipominen on vähäistä eli noin pari kertaa kuukaudessa.
• Asuminen ei saa aiheuttaa vaaraa kotona valmistettaville elintarvikkeille.
• Muut ruoka-aineet tulisi säilyttää erillään myyntiin menevistä elintarvikkeista.
• Lemmikkieläimiä ei saa päästää keittiöön.
• Mikäli tuotevalikoimaan kuuluu kylmässä säilytettäviä elintarvikkeita, täytyy kiinteistössä olla riittävästi kylmätilaa niiden säilyttämiseen.
• Mikäli toiminnasta tulee ammattimaista ja säännöllistä, tulee huoneisto ilmoittaa elintarvikehuoneistoksi Rovakaaren ympäristöterveydenhuoltoon. Tässä tapauksessa kannattaa toimijan ensin tarkistaa, onko toiminnalle esteitä kiinteistön omistajan tai tämän edustajan puolelta, ennen yhteyden ottamista ympäristöterveydenhuoltoon.
• Asunnossa toimiminen ei saa aiheuttaa naapureille terveyshaittaa.

Mitkä ovat sellaisia muutoksia, jotka vaativat ilmoituksen tekemistä olennaisesta muutoksesta tai uuden luvan hakemista?

• Olennainen muutos eli toimintaan liittyvät riskit kasvavat
• Palvelujen antaminen uudessa toimipaikassa (uusi lupa tai ilmoitus toiminnan aloittamisesta)
• Toiminnan laajentuminen uusille palvelualoille (uusi lupa tai ilmoitus toiminnan olennaisesta muutoksesta)
• Y-tunnuksen muuttuminen tai toiminnanharjoittajan vaihtuminen (uusi lupa tai ilmoitus toiminnan aloittamisesta)

Ilmoitus- ja hakemuslomakkeet sekä linkit sähköisiin ilmoituspalveluihin (verkkoasiointi) löytyvät verkkosivuiltamme aiheen mukaan. 

Jos epäilet terveyshaittaa asunnossa tai muussa vastaavassa oleskelutilassa, ota aina ensin yhteyttä kiinteistön omistajaan tai ylläpidosta vastaavaan tahoon (yleensä isännöitsijä).Vastuu mahdollisten terveyshaittojen selvittämisestä ja korjauksista kuuluu haitan aiheuttajalle. Mikäli kiinteistön omistajan kanssa syntyy erimielisyyttä terveyshaitan olemassaolosta tai korjaustarpeesta, voi kunnan terveydensuojeluviranomainen ottaa asian käsittelyynsä ja tarkastaa tilat (ks. Ohjeet asunnon tarkastusta pyytäessä).

Ohjeet asunnon tarkastusta pyytäessä

• Asunnontarkastusta voi pyytää asukas, kiinteistön omistaja tai muu asianomainen. Tarkastuksesta ilmoitetaan aina kiinteistön omistajalle.
• Tarkastus on maksuton.
• Tarkastuksen suorittava viranhaltija päättää tarkastuksen perusteella mahdollisista mittauksista ja muista tutkimuksista. Tutkimuksista peritään maksu kiinteistönomistajalta.
• Tarkastuksen perusteella voidaan antaa korjausmääräyksiä. Korjausvelvoite annetaan sille, jonka menettely, toimenpide tai laiminlyönti on syynä epäkohtaan.
• Rovaniemen, Ranuan, Pellon, Ylitornion ja Kolarin alueella asunnontarkastusta pyydetään Rovakaaren ympäristöterveydenhuollosta sähköisellä asunnontarkastuspyyntölomakkeella, joka löytyy Asunnon terveyshaitan selvittäminen -palvelun asiointikanavista.

Home

• Hometalosta poismuuttaminen, onko hometta huonekaluissa?
Irtaimisto tulisi puhdistaa huolellisesti, jotta siihen jääneet mikrobit, niiden osaset ja kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet eivät aiheuttaisi oireita uudessa asunnossa.  Kuuma sauna, tuulettaminen ja huolellinen imurointi ovat hyviä keinoja puhdistamiseen. Silminnähden homeessa oleva irtaimisto kannattaisi suosiolla hävittää. Mikäli, huolellisesta puhdistamisesta huolimatta oireita ilmenee, kannattaa irtaimistosta luopua. Tietenkin päätös luopumisesta on asukkaalla itsellään.

• Yleisiä puhdistusohjeita:
Pese käyttövaatteet ja muut kodin tekstiilit mahdollisimman korkeassa lämpötilassa (vähintään 60 °C). Kuivaukseen käytä kuivausrumpua mahdollisuuksien mukaan. Silittäminen voi myös auttaa.
         - Villavaatteet pestään ja kuivatetaan sekä tuuletetaan hyvin.
         - Matot kannattaa viedä pesulaan.
         - Kovapintainen irtaimisto pyyhitään huolellisesti.
         - Sohvat, patjat ja seinävaatteet imuroidaan hyvin ja tuuletetaan.
         - Taulut ja kirjat imuroidaan hyvin sekä pyyhitään.
         - Tyynyt, peitot sekä petauspatjat suositellaan uusittavaksi. Niiden homepuhdistaminen saattaa olla vaikeaa.
Puhdistuksessa ja siivouksessa on hyvä käyttää mikrokuituliinoja, jotka hävitetään heti käytön jälkeen tai pestään korkeassa lämpötilassa. Imurin pölypussit ja suodattimet vaihdetaan heti siivouksen jälkeen.

• Kaikkien mehiläishoitajien on rekisteröidyttävä eläintenpitäjärekisteriin ja ilmoitettava pesien pitopaikat maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
• Hunajan tuotanto sekä oman hunajan linkous ja pakkaaminen ovat alkutuotantoa. Jos tuotanto ei ole pelkästään omaan käyttöön, edellyttää se alkutuotantoilmoituksen tekemistä ympäristöterveydenhuoltoon.
• Elintarvikehuoneistoilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos myynti suoraan kuluttajalle (sisältää torit ja myyjäiset) ei ylitä 2500 kilogrammaa vuodessa.
• Lisätietoa Ruokaviraston verkkosivulta Hunaja
•  Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry on laatinut mehiläishoitajille hyvän käytännön ohjeet hunajantuotantoon. Ohjeen tehtävänä on varmistaa hunajan turvallisuus ja laatu sekä hyvät toimintatavat tuotannossa. Ohje on kaikkien alan toimijoiden käytettävissä ja se on vapaasti luettavissa Suomen Mehiläishoitajain Liiton verkkosivulla Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille

• Kaivon rakentaminen ja ylläpito, kaivoveden käyttö ja laadun seuranta ovat kaivon omistajan vastuulla.
•  Kaivon kunnon tarkistaminen, kaivon huoltaminen ja puhdistaminen sekä kaivoveden laadun tutkituttaminen on syytä tehdä säännöllisesti. Erityisesti myös, jos odotetaan perheenlisäystä tai epäillään kaivoveden aiheuttavan terveyshaittaa. Lisätietoja Vesi.fi -verkkosivuilla: Kaivon huolto.
• Kesällä käytössä olevan lomamökin kaivon tarkistus ja huolto kannattaa ajoittaa kevääseen ennen kaivon käyttöönottoa.
• Näytteenotto:
  - Yksityishenkilöt voivat itse ottaa vesinäytteen kaivosta tai käyttää laboratorion näytteenottopalvelua.
  - Ota ensin yhteyttä haluamaasi hyväksyttyyn laboratorioon, jossa vesinäytteitä tutkitaan. Katso: Talousvesitutkimuksiin hyväksytyt laboratoriot (Ruokavirasto)
  - Laboratoriosta lähetetään välineet näytteenottamista varten sekä tarkemmat ohjeet, näytteiden analysoinnin laajuudesta ja aikataulusta.
  - Myös näytteenottovälineiden ja analysoinnin hinta selviää oltaessa yhteydessä laboratorioon.
  - Jos haluat tutkituttaa radonin ja muita radioaktiivisia aineita (koskee yleensä vain porakaivoja), ota yhteys myös Säteilyturvakeskukseen.
   - Noudata näytteenotossa saamiasi ohjeita. Kiinnitä erityistä huolellisuutta pullojen, korkkien ja käsiesi puhtauteen. Näyte otetaan tarpeen mukaan joko kylmävesihanasta, suoraan kaivosta tai    molemmista, mikä on suositeltavaa, mikäli kaivosta on vesijohto rakennukseen.
  - Toimita näytteet laboratorioon pimeässä ja viileässä kylmälaukussa mielellään vuorokauden sisään näytteenotosta.
• Näytetulosten tulkinnassa voi käyttää apuna sähköistä Kaivoveden alanlyysitulkkia (Vesi.fi)

Kesäkanat

• Kanojen omistajalla on täysi vastuu koko ajan eläimen hankinnasta sen lopettamiseen/kuolemiseen saakka.
•  Hankkiessasi kesäkanoja rekisteröidy kuntasi maaseututoimeen.
•  Myös kanojen pitopaikat on rekisteröitävä.
  

Kananmunat

• Kananmunien tuottaja saa myydä tai luovuttaa tuottamiaan kananmunia suoraan lopulliselle kuluttajalle näiden omaan käyttöön.
• Myynti on sallittua alkutuotantopaikalta, paikallisessa torikaupassa tai ovelta ovelle myyntinä, jolloin:
  - kananmunien ei tarvitse olla laatu- eikä painoluokiteltuja eikä leimattuja
  - myytävien kananmunien määrä saa olla enintään 10 000 kg vuodessa. Enimmäismäärän ylittyessä on tuottajan tehtävä kuluttajille myynnistä elintarvikehuoneistoilmoitus ympäristöterveydenhuoltoon.
• Mikäli tuottajalla on enintään 50 munivaa kanaa, joiden munia hän myy torilla, ei häneltä vaadita kananmunien leimausta tuottajakoodilla. Tuottajan tiedot on löydyttävä näkyvillä myyntipaikalla.
• Tuottajan lisäksi torimyyntiä voivat suorittaa tuottajan kanssa samaan perhekuntaan kuuluvat henkilöt.
• Myytävistä kananmunista maksu pitää toimittaa suoraan kananmunien tuottajalle eikä loppukuluttajan ja tuottajan välissä saa toimia ylimääräisiä henkilöitä. Jos toisin toimitaan, kaupankäynti muuttuu vähittäismyyntitoiminnaksi ja tällöin myynnissä saa olla vain A-luokan kananmunia.
• Jos kananmunia myydään tai luovutetaan käytettäväksi muualle kuin omassa kotitaloudessa, on kanalasta otettava myös salmonellavalvontaohjeistuksen mukaiset näytteet säännöllisesti.

Terveydensuojeluviranomaisille tulee jonkin verran kyselyitä lintujen ruokintaan liittyvistä terveyshaitoista. Väärin järjestettynä ruokkimisesta voi aiheutua terveyshaittoja taajaan asutulla alueella. Linnut ja muut pikkueläimet tahraavat ulosteillaan piha-alueita, parvekkeita, lasten leikkipaikkoja ja muita oleskelupaikkoja. Eläimet voivat myös levittää tarttuvia tauteja, kuten salmonellaa.

Lintuja on suositeltavaa ruokkia vain talvella, koska kesällä linnut löytävät ravintoa luonnosta ja ruokinta voi vääristää niiden luonnollista käyttäytymistä. Lintujen ruokintaan tulisi aina olla kiinteistön tai alueen omistajan suostumus. Parvekkeilla tapahtuvaan lintujen ruokintaan on syytä hankkia taloyhtiön lupa. Ruokinnasta ei saa aiheutua naapureille tai muulle ympäristölle terveys- tai hygieniahaittaa.

Lintujen ruokinta tulee järjestää siten, että rotat, hiiret tai muut vahinkoeläimet eivät pääse ruokintapaikalle. Suositeltavaa on käyttää ruokinta-automaatteja. Linnuille ei koskaan saa laittaa ruokaa tarjolle suoraan maahan. Maaruokinnan huono puoli on, että linnut istuvat ruoan päällä ja pääsevät ulostamaan sen joukkoon. Ulosteen mukana taudit voivat levitä pikkulintujen keskuudessa. Lintujen maaruokinta voi houkutella alueelle rottia ja hiiriä.
Linnuille tulee tarjota niille sopivaa ruokaa. Ruoka ei saa olla pilaantunutta, liian suolaista tai vettynyttä. Suositeltua ruokaa ovat mm. auringonkukansiemenet, maapähkinät, kaura ja tali. Leivän tai leivänmurujen tarjoaminen ei ole suositeltavaa, koska leipä vain täyttää vatsat, mutta ei ole linnuille kovin ravitsevaa. Elintarvikejätettä tai ruoantähteitä ei saa käyttää lintujen ruokintaan. Ruokintapaikan alusta on pidettävä puhtaana ruokintajätteistä ja lintujen ulosteista. Ruokinta on lopetettava, mikäli ruokinnasta todetaan aiheutuvan haittoja esimerkiksi haittalintujen tai rottien lisääntymisen muodossa.

Lisää hyödyllistä tietoa aiheesta verkkosivuilta: Lintujen talviruokinta (BirdLife Suomi) ja Lintujen talviruokinta (Ruokavirasto).

• Toiminta on alkutuotantoa, josta ei tarvitse tehdä ilmoitusta viranomaiselle, mikäli kerätyt luonnonvaraiset tuotteet ovat tuttuja ja perinteisiä. Luonnonvarainen kasvi saattaa olla uuselintarvike, jolloin sen myyminen vaatii uuselintarvikeluvan.
• Mikäli keräilijä itse käsittelee keräilytuotteita, katsotaan toiminnan olevan ei-ammattimaista ja vähäriskistä eikä tarvitse elintarvikehuoneistoilmoitusta.
• Poikkeuksena edellä mainittuun on korvasienten käsittely ja käsiteltyjen korvasienten myynti muualle kuin teollisuuteen. Tällaisissa tilanteissa on tehtävä elintarvikehuoneistoilmoitus ympäristöterveydenhuoltoon.
• Jos joku muu kuin keräilijä itse käsittelee luonnonvaraisia marjoja, sieniä tai yrttejä, toiminnasta on tehtävä elintarvikehuoneistoilmoitus ympäristöterveydenhuoltoon.
• Lisätietoa löydät Ruokaviraston verkkosivuilta Luonnovaraiset keräilytuotteet

Asunnosta löytyvien hyönteisten tunnistamiseen ja torjuntaan löytyy hyviä ohjeita mm. Sisätilojen tuholaiset -verkkosivustolta (Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut). Tunnistus ei ole aina edes välttämätön, sillä samat torjuntaohjeet pätevät eri tuhohyönteisryhmiin.

Neuvontaa ja vinkkejä syöpäläisiin ja muihin kodin kutsumattomiin vieraisiin liittyen löytyy myös Marttojen verkkosivulta Kodin sisätilojen hyönteiset. Vieraslajeihin kuuluvista sisätilojen tuholaisista löydät lisätietoa Vieraslajit.fi-sivustolta. 

Hyönteisten tunnistettavaksi tuominen

Jos haluat tunnistuttaa tuhohyönteisiä ympäristöterveydenhuollossa, toivoisimme sinulta seuraavaa:
- Sovi soittamalla tai sähköpostitse etukäteen näytteen tuomisesta Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon toimistolle, jotta paikalla on vastaanottaja. 
- Jos mahdollista, tuo hyönteiset elävänä läpinäkyvässä matalassa muovi- tai lasipurkissa. Purkin olisi hyvä olla täysin puhdas.
- Älä teippaa tai liiskaa hyönteisiä, se hankaloittaa tunnistamista. 

Torjunta

Ympäristöterveydenhuollolla ei ole tuhoeläinten torjuntapalvelua tai torjunta-aineiden myyntiä. Tuhohyönteisten torjunta-aineita voi ostaa mm. päivittäistavarakaupoista  ja puutarhamyymälöistä. Laajemmassa tai vaikeammassa (esim. lutikka, torakka) tuholaisongelmassa ota yhteyttä tuholaistorjunnan ammattilaiseen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) ylläpitää rekistereitä tuholaistorjuntayrityksistä ja tuholaistorjuntatutkinnon suorittaneista henkilöistä. 

Tupakointikiellon hakeminen taloyhtiöön

Tupakkalaki antaa taloyhtiöille mahdollisuuden hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeille ja muille ulkoalueille, kuten terasseille. Kunnan viranomainen voi määrätä tupakointikiellon, jos savua voi rakenteiden ja muiden olosuhteiden vuoksi kulkeutua muutoin kuin poikkeuksellisesti esimerkiksi parvekkeelta toiselle. Savun kulkeutuminen riittää kiellon määräämiseen eikä terveyshaittaa tarvitse osoittaa. Tiukemmin edellytyksin on mahdollista puuttua tilanteeseen myös silloin, jos savu leviää asunnosta toiseen rakenteiden kautta.

Mitä teen, jos kärsin tupakansavusta asunnossani, eikä asuntoyhteisö lähde hankemaan tupakointikieltoa kunnalta?

Tehokkain keino tupakoinnista aiheutuvien ongelmien ratkaisuun on osapuolien välinen keskustelu asiassa. Jos ratkaisuun ei päästä sovittelulla, eikä asuntoyhteisö lähde hakemaan tupakointikieltoa, vaikka edellytykset kiellon määräämiselle ovat olemassa, tupakansavusta kärsivien asukkaiden käytettävänä on terveydensuojelulain mukainen menettely. Tällöin asuntoyhteisö voi joutua korjaamaan talon rakenteita tai tupakointikielto voidaan mahdollisesti perusteellisempien tutkimusten jälkeen määrätä viranomaispäätöksellä.

Saako sähkösavukkeita käyttää missä vain?

Tupakkalain tupakointikiellot ja -rajoitukset koskevat myös sähkösavukkeiden käyttöä. Näin ollen sähkösavukkeiden käyttö on kielletty niissä paikoissa, joissa tupakointi on kielletty.

Vähennät tupakan myyntipisteiden lukumäärää, toimi seuraavasti:

Rovakaaren ympäristöterveydenhuolto on toimivaltainen viranomainen tupakkalain mukaisissa vähittäismyyntiluvissa Rovaniemen, Ranuan, Pellon, Ylitornion ja Kolarin alueella. Lupaan liittyvien ilmoitusten, kuten esimerkiksi myyntipisteiden lukumäärää koskevan muutosilmoituksen osalta on oltava yhteydessä ympäristöterveydenhuoltoon.

Yleisötilaisuuksista ja yleisistä kokouksista säädetään kokoontumislaissa. Yleisötapahtuman järjestämistä valvovat monet eri viranomaiset, joten tapahtumasta riippuen on haettava lupia monelta eri taholta. 

Yleisötilaisuuden hygieeniset järjestelyt
Suurten yleisötilaisuuksien jätehuolto ja hygieeniset olosuhteet tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. STM on antanut asetuksen suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta (405/2009). Sen mukaan mukaan suuressa yleisötilaisuudessa, johon ennakoidaan osallistuvan yhtä aikaa yli 500 henkilöä, on varattava yleisölle riittävä määrä käymälöitä käsienpesumahdollisuuksineen. Käymälät ja jäteastiat on tyhjennettävä hygieenisesti ja riittävän usein. Lisätietoja Valviran ohjeessa (2011) Suurten yleisötilaisuuksien hygieeniset järjestelyt ja jätehuolto.

Tupakointi
Järjestäjän tulee huomioida, että tupakointi on kielletty ulkotiloissa järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan. Ulkoalueen haltijan ja yleisen tilaisuuden järjestäjän pitää asettaa näkyville tupakointikiellon sekä tupakointiin tarkoitetun tilan osoittavat opasteet. Opasteiden pitää olla sisällöltään yksiselitteisiä sekä kooltaan ja sijoittelultaan sellaisia, että ne ovat tiloihin saapuvien ja niissä oleskelevien helposti havaittavissa. Lisätietoja Valviran ohjeessa Tupakkalain mukaiset tupakointikiellot yleisötilaisuuksissa, leikkikentillä ja uimarannoilla. 

Elintarvikkeiden myynnistä tapahtumassa elintarvikevalvontaviranomaiselle ympäristöterveydenhuoltoon tehtävät ilmoitukset:

• Tilaisuuden järjestäjä toimittaa luettelon tilaisuuteen tulevista elintarviketoimijoista.
• Elintarviketoiminnasta ilmoittaminen tai tapahtumaan osallistumisesta tiedottaminen elintarvikevalvontaviranomaiselle on tapahtumiin osallistuvien elintarvikealan toimijoiden velvollisuus.
•  Liikkuvasta elintarvikehuoneistosta tiedottaminen: mikäli elintarvikeyrittäjiä tulee Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon toimialueen ulkopuolelta, on ympäristöterveydenhuoltoon tiedotettava hyväksytystä tai ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta vähintään 4 vrk ennen tapahtumaa.
•  Pienimmät toimijat, kuten yksityishenkilöt tai harraste- ja urheiluseurat, jotka valmistavat, myyvät tai tarjoilevat elintarvikkeita vähäisiä määriä, on vapautettu kokonaan ilmoitusvelvollisuudesta silloin, kun toimintaan liittyvät riskit ovat elintarviketurvallisuuden kannalta vähäisiä. Toiminta on satunnaista ja elintarvikkeiden määrät ovat pieniä.
• Toiminta, jonka elintarviketoimintailmoituksesta käy ilmi, että kyseessä oleva toiminta on vain tietyn ajanjakson, ei tarvitse toimijan tehdä erillistä toiminnan lopettamisilmoitusta viranomaiselle.

Elintarvikkeiden ulkomyynnillä tarkoitetaan elintarvikkeen tarjoilua, myyntiä tai muuta luovuttamista sekä näihin liittyviä välittömiä muita käsittelyvaiheita ulkotilassa. Kasvisten, marjojen ja sienten ulkomyynnistä löydät lisää tietoa Ruokaviraston verkkosivulta ja tulostettavasta ohjeesta.