Pianonsoittoa voi opiskella myös rytmimusiikin opinnoissa. Piano ja sähköiset kosketinsoittimet ovat tärkeitä eri rytmimusiikin tyyleissä. Opinnoissa painottuvat instrumentin hallinnan lisäksi vapaan säestyksen taidot ja yhteissoitto bändissä. Monipuolisuutensa ansiosta pianoa käytetään sekä solisti­sissa että säestystehtävissä. Laajentamalla osaamista erilaisten sähköisten kosketinsoittimien pariin sointi- ja ilmaisu­mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Klassisesta pianonsoiton opiskelusta rytmimusiikin opiskelu poikkeaa lähinnä ohjelmiston ja runsaan yhtyesoiton suhteen. 

Pop & jazz -pianonsoitossa soittoa lähestytään rytmimusiikin, erityisesti afroamerikkalaisten ja afrolatinalaisten tyylien ja musiikkiperinteen näkökulmasta. Olennaista on rytmi, svengi, improvisaatio, moninaiset tyylit ja yhtyesoitto. Rytmimusiikki, jota pop & jazz -pianonsoitossa käsitellään, yltää tämän päivän kappaleista 1900-luvun halki aina afroamerikkalaisen musiikin syntyaikoihin asti. Esimerkiksi bluesilla on tärkeä rooli. Se on eräänlaista multaa, josta rytmimusiikin moni oksa on versonut. 

Syvimpiä juuria voi seurata aina Afrikkaan saakka, ja esimerkiksi jazz-musiikin synty tapahtui afrikkalaisen ja eurooppalaisen musiikkiperinteen kohtaamisessa. Varhaisia pianomusiikin tyylejä rytmimusiikissa ovat esimerkiksi ragtime, stride ja boogiewoogie. Jazz-, rock-, ja pop-musiikin kehittyessä eri tyylien kirjo on kasvanut, monipuolistunut ja sekoittunut valtavasti. Pop & jazz-opetuksessa eri tyyleihin ja historiaan tutustuminen on tärkeää, mutta myös oppilaan omat mieltymykset ohjaavat osaltaan soitettavaa ohjelmistoa. 

Yksi kulmakivi pop & jazz -pianonsoitossa on jazz-musiikki. Sen värikkäissä soinnuissa riittää ihmeteltävää, improvisaatio on hauskaa ja säestyskin eli komppaus on oma taiteenlajinsa. Pop & jazz -pianon historiasta löytyy soittotapoja niin monia kuin soittajiakin. Toiset ovat väkevästi kiinni mukaansatempaavissa rytmisissä juurissaan. Toisten hienostuneissa sovituksissa ja äänenkuljetuksissa kuuluu klassisen musiikin vaikutus.  

Ajan saatossa myös erilaiset kosketinsoittimet ovat tulleet osaksi rytmimusiikin ja siis pop & jazz -pianonsoitonkin maailmaa, ja niihin tutustuu etenkin bändisoitossa. Kappaleesta ja sovituksesta riippuen pianisti saattaa tarttua rock-urkuihin, rhodes-pianoon tai ryhtyä kuumeisesti kalastamaan jotakin tiettyä sävyä syntetisaattorin säätimien ja näppäimien soivasta aallokosta. 

Pop & jazz-pianonsoiton voi aloittaa jo ennen kouluikää. Kuulonvarainen opettelu, omat sävellykset, kokeilut ja iloinen jammailu kuuluvat pop & jazz -pianonsoiton opetteluun. Alkeita, nuotinlukua, soittoasentoa ja -tekniikkaa harjoitellaan aivan samoin kuin perinteisessä klassisessa pianonsoitonopiskelussa. Niin ikään oikea piano kotona harjoitellessa on erittäin suositeltavaa. Instrumenttina pianon historia kytkeytyy vahvasti klassiseen musiikkiin, ja sopivan tasoisten klassistenkin pianokappaleiden kautta pop & jazz -pianonsoittajalle näyttäytyvät pianon monet mahdollisuudet ja sävyt. 

Opettaja: Eero Aakala

 

Rummut on 1900-luvun alkupuoliskolla kehitetty, muodostelmaan aseteltu kokoelma lyömäsoittimia, joita rumpali soittaa. Useimmiten rumpusettiin kuuluu virvelirumpu, yksi tai useampi tom-tom, bassorumpu ja erilaisia lautasia.

Rumpusettiä soitetaan sekä käsin että jaloin. Käsissä on yleensä rumpukapulat tai vispilät, joilla lyödään rumpuja ja symbaaleita. Jalat käyttävät pedaaleita, joita polkemalla voidaan soittaa esimerkiksi bassorumpua ja hi-hat- symbaaleita. Rumpusetti on hyvin suosittu esimerkiksi jazz- ja rock-musiikissa.

Opettaja:: Tuomas Marttila

Sähkökitara on instrumentti joka mullisti rock-musiikin 1950-luvulla. Ikonisiin sähkökitaristeihin kuuluvat mm. Jimi Hendrix, Stevie Ray Vaughan, Jeff Beck, Slash, Eric Clapton, Yngwie Malmsteen, Steve Vai ja monia muita. Myös suomalaiset kitaristit kuten mm. Esa Pulliainen, Albert Järvinen, Aleksi Laiho, Jukka Tolonen ja Vaikkapa Heikki ”Hetta” Laurila ovat ansioituneita mestareita.

Sähkökitara on ilmaisuvoimaltaan yksi voimakkaimmista soittimista, kiitokset erilaisten soittotekniikoiden, esitys- ja lisälaitteistojen sekä innovatiivisten ja ennakkoluulottomien uranuurtajien ja uudistajien ansiokkaan työn vuoksi. Instrumentillä on kuitenkin vahvat juuret Pohjois-Amerikkalaisessa blues- ja roots-musiikissa, jonka opintoja ei voida sivuuttaa, kuitenkin oppilaan omien musiikillisten tavoitteiden ollessa keskiössä. 

Opetus pääsääntöisesti käsittelee osa-alueita joita tarvitaan kaikissa rytmimusiikin tyyleissä. Näitä ovat mm. rytmiikka, tekniikka, vapaa säestys, harmoniaoppi, improvisointi ja eri esitystekniikan hallinta (mm. vahvistimet ja efektit). Näiden lisäksi yleiset estetiikan ja tyylinmukaisuuden sekä nuotinluvun opinnot sisältyvät opintosuunnitelmaan.

Opettaja: Petteri Arvola

Sähköbasso eli bassokitara on kontrabassosta poiketen usein kiinteärunkoinen sähköisesti vahvistettu soitin. Sähköbasso on lähtökohtaisesti bändisoitin ja ns. komppiparin (rummut+basso) toinen, tärkeä puolisko. Monesti kuulee puhuttavan että basso on bändin tärkein soitin.

Basso on sähkökitaran tapaan myös hyvin ilmaisuvoimainen soitin. Esitystekniikoita on monia, esim. näppäily, slap/peukutus ja plektrasoitto, sekä tietysti otelautakäden liu'utukset ja muut legatot. Nykyään useat basistit käyttävät vahvistinten lisäksi myös efektejä runsaasti ja efektipedaaleista on tullut basistien vakiolaitteistoa. Vaikka basson rooli bändissä usein on säestävä/komppaava, on moni basisti esiintynyt edukseen myös solistina. Moni kontrabasisti soittaa sähköbassoa sivusoittimena ja päin vastoin.

Kuuluisia kansainvälisiä bassovirtuooseja on esim. suomalaissukuinen Jaco Pastorius, Rocco Prestia, Nathan East, Marcus Miller, Rober Trujillo ja Steve Harris. Suomalaisista huippubasisteita mainittakoon Pekka Pohjola, Lauri Porra, Heikki ”Häkä” Virtanen ja Harri Rantanen.

Sähköbasson opetussuunnitelmassa rytmiikka näyttelee suurta osaa. Oleellinen osa basismia on ymmärtää rooli bändissä. Eri tyylien, tekniikoiden, nuotinluvun, vapaan säestyksen, harmoniaopin  ja improvisoinnin lisäksi tunneilla käydään läpi mm. esitystekniikkaan (vahvistimet, lisälaitteet, efektit) liittyviä asioita.

Opettaja: Petteri Arvola

Palvelun kuvaus
Palvelu

Rytmimusiikki

Palvelun toteuttaa
Rovaniemen kaupunki
Palvelun kieli
Suomi
Siirry asiointiin

Tietoa palvelusta

Ilmoittautuminen valintakokeeseen tapahtuu Eepos-oppilashallintaohjelman kautta. Ohjeet löydät Lapin musiikkiopiston verkkosivuilta.

Lukukausimaksut löydät Lapin musiikkiopiston verkkosivuilta.

Palvelun asiointikanavat

Eepos: Lapin musiikki- ja tanssiopisto

Eepos on verkkopalvelu opintoihin ilmoittautumiseen ja opiskelun etenemisen seurantaan.

Lisätietoja

Lapin musiikki- ja tanssiopiston kanslia

Voit hoitaa musiikki- ja tanssiopisto-opintoihin liittyviä asioita soittamalla Lapin musiikki- ja tanssiopiston kansliaan.

Lisätietoja

Lappia-talo

Lappia-talo on Rovaniemellä sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema teatteri- ja kongressikeskus.

Hallituskatu 11, 96100 ROVANIEMI,
Rovaniemen Teatteri: Jorma Eton tie 8 A Lapin musiikkiopisto: Jorma Eton tie 8 B Yle Rovaniemi: Jorma Eton tie 8 Hallituskatu 11

Aukioloajat

Musiikkiopiston normaalit palveluajat
Ma - Pe: 08:00 - 16:00

Lisätietoja
Asiasanat
blues, boogie woogie (musiikki), jazz, ragtime