Laulaminen on luonnollinen ja ikiaikainen tapa ilmaista ilot ja surut, ja oma ääni on jokaisen ikioma instrumentti. Lauluopinnoissa tutustutaan omaan ääneen, opitaan toimimaan bändissä ja sukelletaan musiikin maailmaan.

Pop & jazz laulutunneilla syvennytään ääneen ja kehoon instrumenttina, harjoitellaan ergonomista äänenkäytön tekniikkaa ja tutustutaan rytmimusiikin eri tyylilajeihin. Laulamisen erityispiirre on yhdistää sanat ja sävelet, joten tunneilla seikkaillaan monenlaisten tarinoiden äärellä.

Laulamista harjoitellaan opettajan kanssa yhdessä ja erikseen laulamalla, pianon säestyksellä, ilman äänentoistolaitteistoa sekä mikrofonin kera. Instrumentin hallinnan lisäksi opinnoissa painottuvat yhteissoittotaidot, joita harjoitellaan bändin kanssa musisoimalla. Myös esiintyminen tulee tutuksi oppilaskonserttien myötä. Laulu on luonteeltaan solistinen instrumentti, mutta myös harmoniaan tutustutaan mm. stemmalaulun kautta. Musiikin ilmiöitä tutkitaan laulu- ja bändituntien lisäksi hahmotusainetunneilla. Harjoitteet ja ohjelmisto valitaan oppilaan iän, osaamisen ja kiinnostuksen mukaan.

Opettaja: Aino Vuorenmaa

Pianonsoittoa voi opiskella myös rytmimusiikin opinnoissa. Piano ja sähköiset kosketinsoittimet ovat tärkeitä eri rytmimusiikin tyyleissä. Opinnoissa painottuvat instrumentin hallinnan lisäksi vapaan säestyksen taidot ja yhteissoitto bändissä. Monipuolisuutensa ansiosta pianoa käytetään sekä solisti­sissa että säestystehtävissä. Laajentamalla osaamista erilaisten sähköisten kosketinsoittimien pariin sointi- ja ilmaisu­mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Klassisesta pianonsoiton opiskelusta rytmimusiikin opiskelu poikkeaa lähinnä ohjelmiston ja runsaan yhtyesoiton suhteen. 

Pop & jazz -pianonsoitossa soittoa lähestytään rytmimusiikin, erityisesti afroamerikkalaisten ja afrolatinalaisten tyylien ja musiikkiperinteen näkökulmasta. Olennaista on rytmi, svengi, improvisaatio, moninaiset tyylit ja yhtyesoitto. Rytmimusiikki, jota pop & jazz -pianonsoitossa käsitellään, yltää tämän päivän kappaleista 1900-luvun halki aina afroamerikkalaisen musiikin syntyaikoihin asti. Esimerkiksi bluesilla on tärkeä rooli. Se on eräänlaista multaa, josta rytmimusiikin moni oksa on versonut. 

Syvimpiä juuria voi seurata aina Afrikkaan saakka, ja esimerkiksi jazz-musiikin synty tapahtui afrikkalaisen ja eurooppalaisen musiikkiperinteen kohtaamisessa. Varhaisia pianomusiikin tyylejä rytmimusiikissa ovat esimerkiksi ragtime, stride ja boogiewoogie. Jazz-, rock-, ja pop-musiikin kehittyessä eri tyylien kirjo on kasvanut, monipuolistunut ja sekoittunut valtavasti. Pop & jazz-opetuksessa eri tyyleihin ja historiaan tutustuminen on tärkeää, mutta myös oppilaan omat mieltymykset ohjaavat osaltaan soitettavaa ohjelmistoa. 

Yksi kulmakivi pop & jazz -pianonsoitossa on jazz-musiikki. Sen värikkäissä soinnuissa riittää ihmeteltävää, improvisaatio on hauskaa ja säestyskin eli komppaus on oma taiteenlajinsa. Pop & jazz -pianon historiasta löytyy soittotapoja niin monia kuin soittajiakin. Toiset ovat väkevästi kiinni mukaansatempaavissa rytmisissä juurissaan. Toisten hienostuneissa sovituksissa ja äänenkuljetuksissa kuuluu klassisen musiikin vaikutus.  

Ajan saatossa myös erilaiset kosketinsoittimet ovat tulleet osaksi rytmimusiikin ja siis pop & jazz -pianonsoitonkin maailmaa, ja niihin tutustuu etenkin bändisoitossa. Kappaleesta ja sovituksesta riippuen pianisti saattaa tarttua rock-urkuihin, rhodes-pianoon tai ryhtyä kuumeisesti kalastamaan jotakin tiettyä sävyä syntetisaattorin säätimien ja näppäimien soivasta aallokosta. 

Pop & jazz-pianonsoiton voi aloittaa jo ennen kouluikää. Kuulonvarainen opettelu, omat sävellykset, kokeilut ja iloinen jammailu kuuluvat pop & jazz -pianonsoiton opetteluun. Alkeita, nuotinlukua, soittoasentoa ja -tekniikkaa harjoitellaan aivan samoin kuin perinteisessä klassisessa pianonsoitonopiskelussa. Niin ikään oikea piano kotona harjoitellessa on erittäin suositeltavaa. Instrumenttina pianon historia kytkeytyy vahvasti klassiseen musiikkiin, ja sopivan tasoisten klassistenkin pianokappaleiden kautta pop & jazz -pianonsoittajalle näyttäytyvät pianon monet mahdollisuudet ja sävyt. 

Opettaja: Eero Aakala

Rummut on 1900-luvun alkupuoliskolla kehitetty, muodostelmaan aseteltu kokoelma lyömäsoittimia, joita rumpali soittaa. Useimmiten rumpusettiin kuuluu virvelirumpu, yksi tai useampi tom-tom, bassorumpu ja erilaisia lautasia.

Rumpusettiä soitetaan sekä käsin että jaloin. Käsissä on yleensä rumpukapulat tai vispilät, joilla lyödään rumpuja ja symbaaleita. Jalat käyttävät pedaaleita, joita polkemalla voidaan soittaa esimerkiksi bassorumpua ja hi-hat- symbaaleita. Rumpusetti on hyvin suosittu esimerkiksi jazz- ja rock-musiikissa.

Sähkökitara on instrumentti joka mullisti rock-musiikin 1950-luvulla. Ikonisiin sähkökitaristeihin kuuluvat mm. Jimi Hendrix, Stevie Ray Vaughan, Jeff Beck, Slash, Eric Clapton, Yngwie Malmsteen, Steve Vai ja monia muita. Myös suomalaiset kitaristit kuten mm. Esa Pulliainen, Albert Järvinen, Aleksi Laiho, Jukka Tolonen ja Vaikkapa Heikki ”Hetta” Laurila ovat ansioituneita mestareita.

Sähkökitara on ilmaisuvoimaltaan yksi voimakkaimmista soittimista, kiitokset erilaisten soittotekniikoiden, esitys- ja lisälaitteistojen sekä innovatiivisten ja ennakkoluulottomien uranuurtajien ja uudistajien ansiokkaan työn vuoksi. Instrumentillä on kuitenkin vahvat juuret Pohjois-Amerikkalaisessa blues- ja roots-musiikissa, jonka opintoja ei voida sivuuttaa, kuitenkin oppilaan omien musiikillisten tavoitteiden ollessa keskiössä. 

Opetus pääsääntöisesti käsittelee osa-alueita joita tarvitaan kaikissa rytmimusiikin tyyleissä. Näitä ovat mm. rytmiikka, tekniikka, vapaa säestys, harmoniaoppi, improvisointi ja eri esitystekniikan hallinta (mm. vahvistimet ja efektit). Näiden lisäksi yleiset estetiikan ja tyylinmukaisuuden sekä nuotinluvun opinnot sisältyvät opintosuunnitelmaan.

Opettaja: Petteri Arvola