Vuorotteluvapaalle jäävän on oltava työsuhteessa tai virkasuhteessa tai siihen verrattavassa palvelussuhteessa. Vuorottelijan täytyy olla kokoaikatyöntekijä tai hänen työaikansa on oltava yli 75 % alan kokoaikaisen työntekijän työajasta. Päätoiminen yrittäjä ei voi jäädä vuorotteluvapaalle.
Vuorotteluvapaalta ei voi jäädä suoraan eläkkeelle. Vuorotteluvapaalle jäävän yläikäraja on hänen vanhuuseläkkeensä alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.
Vuorotteluvapaata voi saada, jos ennen vuorotteluvapaata on ollut 20 vuotta työssä. Tästä ajasta enintään neljännes voi olla työntekoon rinnastettavaa aikaa eli aikaa, jolta on maksettu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa. Myös hoitovapaalla sekä varusmies- ja siviilipalveluksessa oloaika on työntekoon rinnastettavaa aikaa.
Uudelle vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää, että on kerryttänyt uutta työhistoriaa viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä.
Vuorottelusopimuksessa työnantajan on samalla sitouduttava palkkaamaan vuorotteluvapaan ajaksi työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Sijaiseksi voi palkata henkilön, joka on ollut työtön yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Sijainen voi olla myös alle 30-vuotias henkilö, jonka tutkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi sekä henkilö, joka vuorotteluvapaan alkaessa alle on 25-vuotias tai yli 55- vuotias. Sijaisen on oltava työttömänä työnhakijana välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista.