Karanteeniin ja eristykseen määrää aina kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri. Jos sinulla tulee terveyteen liittyvää kysyttävää tai terveydentilasi muuttuu karanteenin tai eristyksen aikana, ole yhteydessä ensisijaisesti sinua hoitaneeseen lääkäriin saamiesi ohjeiden mukaisesti.
Karanteeni
Karanteenilla tarkoitetaan terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista. Osa infektiosairauksista voi tarttua jo ennen varsinaisten oireiden puhkeamista. Karanteenilla estetään tartuntoja mahdolliselta oireettomalta tartunnankantajalta muihin henkilöihin.
Karanteeniin asettaminen ei automaattisesti tarkoita, että olisit saanut tartunnan. Kyseessä on varotoimenpide, jolla rajoitetaan liikkumistasi, kunnes tiedetään, onko virukselle altistuminen aiheuttanut tartunnan. Perheessäsi voi siten olla tilanne, jossa vain yksi jäsen on karanteenissa. Muu perhe voi tuolloin toimia normaalisti.
Omaehtoinen karanteeni on kymmenen vuorokautta. Tämä koskee niin koronavirukselle altistumista kuin suomeen saapumista ulkomailta.
Karanteenia voi lyhentää kymmenestä päivästä edelleen kahdella vapaaehtoisella koronavirustestillä. Alle 72 tunnin maassaolo ei edellytä karanteenia eikä toista koronavirustestiä.
Lieväoireisen potilaan eristyksen kesto on oireiden kesto ja 2 oireetonta päivää (48 t), kuitenkin vähintään 7 vuorokautta oireiden alusta.
Tartuntatautilääkärin määräämä pakollinen karanteeni on kymmenen vuorokautta.
Koronaan sairastuneilla eristyksen pituus on seitsemän vuorokautta, jos tauti ei vaadi sairaalahoitoa.
Vakavissa sairaalahoitoa vaativissa infektioissa eristysaika on edelleen vähintään 14 päivää.
Karanteeniaika määritetään potilaskohtaisesti. Altistuneen potilaan karanteeniaika on kymmenen vuorokautta. Altistuneen perheenjäsenet eivät ole karanteenissa vaan he voivat elää normaalia elämää. Tilanne muuttuu, jos karanteeniin määrätty altistunut sairastuu. Tällöin sairastunut on eristyksissä, ja samassa taloudessa asuvat määrätään karanteeniin, jonka kesto on 14 vuorokautta.
Karanteenin voi yleensä toteuttaa kotona. Jos kotona kuitenkin asuu yli 60-vuotiaita tai perussairaita henkilöitä, voidaan joutua harkitsemaan erityisjärjestelyjä. Koronaviruksen aiheuttama tauti voi olla ikääntyneille ja pitkäaikaissairauksia sairastaville vakava.
Eristys
Eristyksellä tarkoitetaan tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä terveistä. Eristys voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa. Tällä halutaan välttää jatkotartunnat.
Jos koronavirustartunta varmistuu, karanteeni muuttuu juridisesti eristykseksi. Eristys voidaan toteuttaa joko kotona tai sairaalassa infektiolääkärin antamien ohjeiden mukaan. Eristyksestä tehdään tartuntatautilain (1227/2016) mukainen päätös. Altistunut voi olla täysin terve ja karanteenin tarkoitus on epidemian etenemisen hidastaminen. Tärkeintä on, että kaikki flunssaoireiset jäävät kotiin matalalla kynnyksellä.
Kotona olevan laboratoriovarmistettua Covid 19-infektiota sairastavan potilaan eristys loppuu, kun hän on ollut yhden päivän oireeton, kuitenkin vähintään viikko näytteenotosta. Eristyksen lopettamisesta päättää lääkäri. Potilaan täytyy soittaa virka-aikaan terveyskeskuksen tartuntatautihoitajalle p.016 322 2064, joka välittää tiedon infektiolääkärille tai tartuntataudeista vastaavalle lääkärille eristyksen lopettamisluvan saamiseksi.
Karanteenin kaltaiset olosuhteet ja omaehtoinen karanteeni
Karanteenin kaltaisissa olosuhteissa pitää välttää lähikontakteja muiden ihmisten kanssa. Samoin on vältettävä liikkumista kodin ulkopuolella ja pidettävä toisiin ihmisiin kahden metrin turvaetäisyys. Jos sinulla on lieviäkin hengitystieinfektion tai muita koronatartuntaan viittaavia oireita, hakeudu koronatestiin ja pysy kotona tuloksen saapumiseen asti. Lisäksi niin sanotuista korkeamman tartuntariskin maista palaaville suositellaan omaehtoista 10 vuorokauden karanteenia. Ohjeet omaehtoiseen karanteeniin löydät THL:n verkkosivuilta.