account_balanceLapin Maakuntamuseo

Henkilöt:

Ota yhteyttä

Lapin maakuntamuseo

Alueellinen vastuumuseo, jonka toimialueena on entinen Lapin lääni, pois lukien Tornionlaakso ja Kemin seutu sekä saamelaisten kotiseutualue.

Lapin maakuntamuseo sosiaalisessa mediassa
26.02.2021
Lapin maakuntamuseon amanuenssi Jani Hiltusen vastuulla on rakennetun kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristöjen vaaliminen Lapin maakuntamuseon toiminta-alueella. Lapin rakennusperintö poikkeaa muusta Suomesta alueen laajuuden, eri elinkeinojen ja kulttuurien vuoksi. Toisen maailmansodan tuhoilta säilyi vain murto-osa aiemmasta rakennusperinnöstä. Tuhojen ja uudelleen rakentamisen mittakaavan vuoksi sotien jälkeistä jälleenrakennusaikaa voidaan pitää poikkeuksellisena ajanjaksona Lapin historiassa. *** Avustuksia rakennusten kunnostamiseen ja entistämiseen voi hakea esimerkiksi: Museoviraston rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustukset https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset/rakennukset ELY-keskusten avustukset rakennusperinnön hoitoon https://www.ely-keskus.fi/avustukset-rakennusperinnon-hoitoon Videon kuvat: Malkakatto. Kuva: Sakari Pälsi, Museovirasto. Lähde: finna.fi CC BY 4.0 Muut kuvat Lapin maakuntamuseon kokoelmat. Tämä video kuuluu sarjaan, jossa haastatellaan museon asiantuntijoita. Video on kuvattu loppuvuodesta 2020 OKM:n tuella. Kuvaus ja editointi: Santeri Happonen Haastattelija: Tuija Alariesto Asiantuntija: Amanuenssi (rakennettu kulttuuriympäristö) Jani Hiltunen
Lapin maakuntamuseo
26.02.2021

Lapin rakennettu kulttuuriperintö

LAPIN MAAKUNTAMUSEO
25.02.2021
Taannoin tiedotimme täällä museon facessa Lapista löytyneistä uusista lajeista. Eipä olisi uskonut, että Iltalehti tarttuu tähän aiheeseen ja onnistuu tekemään näistä tieteellisistä löydöistä vielä hienon klikkiotsikon! 😅 Onhan se hienoa, että museo pääsee iltapäivälehtiin, vai mitä? 🥳 (Juttu julkaistu IL:ssä 22.2.2021, toimittaja Linda Laine.)
Lapin maakuntamuseo
24.02.2021
Museomme pitkäaikainen valokuvaaja Jukka Suvilehto kertoi työnsä muutoksista vuosikymmenten varrella Maaseudun tulevaisuudelle. 👇 "Suvilehto valmistui valokuvaajaksi Lahden taideteollisesta opistosta vuonna 1984 ja aloitti työnsä Lapin maakuntamuseolla seuraavana vuonna. Samasta pestistä hän jää tänä keväänä eläkkeelle."
Lapin maakuntamuseo
23.02.2021
Lapin maakuntamuseon näyttelytiloissa ja laajemmin myös Arktikum-talossa tehtiin yleisimmille kosketuspinnoille valokatalyysikäsittely. Käsittely desinfioi pintoja ja aktivoituu valolla. Pinnoitus on luonnonmukainen ja vaaraton. ✨ Työn suoritti lapinsuojapinnoitus
Lapin maakuntamuseo
23.02.2021
Museon näyttelytiloissa ja myös laajemmin Arktikum-talossa tehtiin valokatalyysikäsittely yleisimmille kosketuspinnoille. Käsittely aktivoituu valon vaikutuksesta ja pitää kosketuspinnat desinfioituina. Käsittely on luonnonmukainen ja vaaraton. Käsittelyn suoritti Lapin Suojapinnoitus 👏
Lapin maakuntamuseo
22.02.2021
Hiihtolomaviikot alkavat. Kuvassa hiihtäjiä Pallastuntureiden maisemissa vuonna 1934. Kuvaaja tuntematon, Lapin maakuntamuseon kokoelmat #lapinmaakuntamuseo #hiihtoloma #hiihto #kevät
Lapin maakuntamuseo
18.02.2021
Markkinatunnelmaa Rovaniemen talvimarkkinoilla 18.2.1959. Kauppias myy lapsille ilmapalloja. Kuva: Lauri Alanärä, Lapin maakuntamuseon kokoelmat
Lapin maakuntamuseo
17.02.2021
Lapin maakuntamuseolla on alkanut Menneisyys meissä - Osallisuutta kulttuuri-identiteettiä vahvistamalla -ESR-hanke. Menneisyys meissä- hanke vahvistaa historiatietoisuutta ja kulttuuri-identiteettiä. Hankkeessa museo tarjoaa työpajoja ja museomatkoja haavoittuvaisessa asemassa oleville nuorille ja aikuisille Rovaniemen ympäryskuntiin museon toiminta-alueelle. Työpajojen tarkoitus on tutustuttaa osallistujat museoiden palveluihin ja lisätä osallisuuden kokemusta ja hyvinvointia identiteettiä vahvistamalla. Hanke kehittää myös Lapin alueella kulttuuri- ja sosiaalialan yhteistyötä ja vahvistaa alueellista museoverkostoa. Hankkeen kesto on 1.2.2021-31.1.2022. Lisätietoja: Hanketyöntekijä Teemu Leskelä/ Lapin maakuntamuseo, teemu.leskelä@rovaniemi.fi, puh: 040 6234195
Lapin maakuntamuseo
16.02.2021
Hauskaa laskiaista! Joko olet syönyt laskiaispullia? Laskiaistiistaina vuonna 1956 osuuskauppa tarjosi Rovaniemellä pullakahvit asiakkailleen. ☕️ Kuva: Lauri Alanärä, Lapin maakuntamuseon kokoelmat
Lapin maakuntamuseo
15.02.2021
Tiedote: Lapin soilta ja lammista uusia hyönteislajeja Suomesta on hiljattain kuvattu tieteelle uutena kolme sääskilajia: Sciara bryophila (harsosääski), Brachypogon surma (polttiainen) ja Chaoborus posio (sulkahyttynen). Sulkahyttyset ovat maailmanlaajuisesti vähälajinen hyönteisheimo, joten uuden lajin löytyminen Euroopasta on erittäin poikkeuksellista. Lajien määrä vähenee päiväntasaajalta kohti napa-alueita. Kuitenkin eräät lajiryhmät muodostavat poikkeuksen yleiseen sääntöön, esimerkiksi soiden pesimälinnusto on edustavimmillaan Lapissa ja eräiden hyönteisten lajimäärät ovat suurempia Pohjois- kuin Etelä-Suomessa. Ravinteisilla ja usein kalkkivaikutteisilla soilla, letoilla, elää useita harvinaisia sammalia ja putkilokasveja. Lettojen hyönteislajisto oli pitkään huonosti tunnettua, mutta niillä on myös omintakeisia hyönteisiä. Äskettäin kuvattiin kaksi tieteelle uutta lettolajia Lapista: harsosääski Sciara bryophila sekä polttiainen Brachypogon surma. Sciara bryophila tunnetaan Lapin lisäksi vain yhdeltä lähdesuolta Keski-Suomesta ja yhdeltä kalkkiletolta Viron Saarenmaalta. Lajinimi bryophila tarkoittaa sammalista pitävää, ja sillä viitataan lettojen laajoihin sammalpintoihin. Brachypogon surma tunnetaan vain muutamalta paikalta Lounais- ja Itä-Lapista. Nimi surma on otettu suomalaisesta mytologiasta ja sen perusteena on polttiaisnaaraiden taipumus tappaa muita pienikokoisia hyönteisiä ravinnokseen; kaikki polttiaiset eivät todellakaan ime nisäkkäiden verta! Sulkahyttyset ovat hyttysten lähisukuisia hyönteisiä, jotka eivät ime verta. Niiden toukat ovat petoja, ja ne elävät lammissa ja järvissä. Sulkahyttysiä tunnetaan maailmasta vain vähän yli 50 lajia, Euroopasta 11. Yksi laajalle levinnyt ja paljon tutkittu sulkahyttynen on Chaoborus flavicans, joka esim. eteläisessä Suomessa elää käytännössä kaikissa syvissä järvissä jotka ovat humuspitoisia tai savisameita. Tuoreessa tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että tällä sääskellä on kaksi lähisukuista lajia, jotka elävät lammissa. Chaoborus albipes kuvattiin jo 1903 Yhdysvalloista, mutta sitä pidettiin flavicans-lajin synonyyminä, eli samana lajina eri nimellä. Kuitenkin lajit voi erottaa toukkien ja aikuisten perusteella, ja erot DNAssa ovat huomattavan suuret. Chaoborus albipes on laajalle levinnyt, ja Suomessa sitä tavattaneen lähes koko maan alueella. Toinen laji, Chaoborus posio, kuvattiin uutena, ja sitä ei toistaiseksi tunneta muualta kuin Suomesta. Yleisesti ottaen laji on pohjoinen, mutta sillä on yksi reliktiluontoinen esiintymä Lounais-Hämeen järviylängöllä. Lajin nimi tulee sen ensimmäisen havaintopaikan, Posion kunnan, mukaan. “Uuden sulkahyttysen löytäminen oli jättiyllätys, jotain semmoista mitä en koskaan olisi uskonut tekeväni”, kommentoi lajin tieteellisesti nimennyt Jukka Salmela Lapin maakuntamuseosta. “Sulkahyttysten lajimäärä Euroopassa on suurimmillaan Suomessa ja uudet löydöt entisestään korostavat kalattomien lampien merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Näissä lammissa elää useita selkärangattomia eläimiä, jotka eivät kestä kalojen saalistusta”, Salmela jatkaa. Näiden kolmen uuden lajin tieteellisesti arvokkaita holotyyppejä säilytetään Lapin maakuntamuseossa. Alkuperäiset tieteelliset julkaisut, joissa lajit on kuvattu: Sciara bryophila Menzel, Salmela & Vilkamaa, 2020: Menzel, F., Salmela, J., & Vilkamaa, P. 2020. New species and new records of black fungus gnats (Diptera: Sciaridae) from the Viidumäe Nature Reserve, Estonia. European Journal of Taxonomy, 720(1), 62-76. https://doi.org/10.5852/ejt.2020.720.1115 Brachypogon surma Dominiak, Szadziewski & Salmela, 2020: Dominiak, P., Szadziewski, R. & Salmela, J. 2020. Descriptions of Brachypogon surma sp. n. from Finland and B. singularis (Santos Abreu, 1918) from the Canary Islands (Diptera, Ceratopogonidae). Norwegian Journal of Entomology 67, 235–245. Chaoborus posio Salmela, 2021: Salmela. J., Härmä, O. & Taylor, D.J. 2021. Chaoborus flavicans (Diptera, Chaoboridae) is a complex of lake and pond dwelling species: a revision. Zootaxa 4927, 151-196. https://doi.org/10.11646/zootaxa.4927.2.1 Kuvat: Chaoborus posio, koiraan takaruumiin kärki (J. Salmela). Chaoborus posio, toukan pää sivulta kuvattuna (A. Rinne). Chaoborus posio, locus typicus (Posio, Peuralamminharjut, J. Salmela) Lisätietoja: Luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela Lapin maakuntamuseo, Arktikum Pohjoisranta 4, 96200 Rovaniemi puh: 040 521 3013 sposti: jukka.salmela@rovaniemi.fi
Lapin maakuntamuseo
14.02.2021
Hyvää ystävänpäivää! 💖 Kuva: Postikortti 1940-luvulta, Lapin maakuntamuseon kokoelmat
Lapin maakuntamuseo
Näytä lisää