Kumma puutarha

Kumma puutarha -ympäristötaidenäyttelyn teokset käyvät vuoropuheluaan Kirkkolammen puiston kaupunkikeitaan vehreyden ja tuttujen kasvustojen kanssa, tarjoten mahdollisuuksia uusille löytöretkille tutussa puutarhassa. Tapahtuman yhteydessä on tuotettu yhteisöllisiä ympäristötaideteoksia myös Rovaniemen kylien alueelle.

Kumma puutarha ympäristötaidetapahtuma 2022

Kumma puutarha 2022 järjestää yhteistyössä Rovaniemen kaupunki, kuraattori-kuvataiteilija Tuomas Korkalo ja Taiteen edistämiskeskus. Tämän vuoden taiteilijat ovat Konsta Huusko, Tanja Koistinen, Piia Lieste ja Pertti Saari. Näyttelyn tuottamiseen osallistuvat myös Rovaniemen kaupungin päiväkotien lapset ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan opiskelijat Maria Huhmarniemen ohjaamana.

kummapuutarha2022_820x360.png

Tutustu Kumma puutarhan 2022 teoksiin

Tapahtumassa on mukana avoimen haun kautta neljä taiteilijaa Konsta Huusko, Tanja Koistinen, Piia Lieste ja Pertti Saari.

Mukana näyttelyssä on myös rovaniemeläisten päiväkotilasten teokset ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan opiskelijat Maria Huhmarniemen ohjaamana. Yhteisötaiteellinen kyläteos toteutetaan Auttissa osana Kumma puutarha -projektia heinäkuun aikana yhdessä kyläläisten ja KILOTTAA kollektiivin taiteilijoiden kanssa.

Opastetut kierrokset järjestetään Rovaniemi-viikolla seuraavasti:
ke 7.9. klo 17-17.45 opastettu kävelykierros, vetäjänä kuraattori-tuottaja Tuomas Korkalo
pe 9.9. klo 17-17.45 toiminnallinen kierros lapsiperheille, vetäjänä Piste kollektiivin taiteilija-ohjaaja Anne Niskanen

Kuvassa: Mielenmaisemat - Landscapes of the Mind, keväällä 2022 valmistunut yhteisteos, jonka toteuttivat Zhiwei Guan, Erika Kaarlaakso, Jana Van Moer, Loriane Thibodeau, Minna Äikäs yhteistyössä Lapin yliopiston opiskelijoiden kanssa. Yliopisto-opiskelijat ovat tehneet keraamisia laattoja avoimissa työpajoissa. Kuva: Jana Van Moer.

Tutustu materiaaliin omatoimista kävelyä varten: Käsiohjelma (kohteena erityisesti lapset ja nuoret)

Raakku, Piia Lieste

Installaatio, Raakku (jokihelmisimpukkka), levittäytyy sillan kupeeseen, puron äärelle jossa Kirkkolammen vesi laskee Kemijokeen. Raakkukantojen uhanalaisuus on ihmistoiminnan tulos: helmenpyynti sekä jokielinympäristöjen muokkaaminen metsätalouden ja vesivoiman tarpeisiin on ajanut lajin sukupuuton partaalle.
Raakkujen elinkierto riippuu lohihikalojen esiintymisestä ja ne voivat elää yli satavuotiaiksi. Jälkeläisiä se pystyy tuottamaan parikymppisenä, mutta pystyy lisääntymään vielä vanhuksenakin. Simpukat ovat luonnon omia puhdistuslaitoksia ja yksi voi suodattaa yli 40 litraa vettä vuorokaudessa.

Kotimaisesta punasavesta ja kaoliinista rakennetut ruukut suodattavat happikadosta kärsivän Kirkkolammen vettä. Ruukut asettuvat puron ääreen kivien varaan. Huokoinen, 800 asteeseen poltettu keramiikka puhdistaa vedestä likaa, bakteereja, saasteita ja jätteitä. Ruukut saavat pintaansa kerroksen vedestä siivilöitynyttä ainesta kesän ajan. Sähköjohtimeen pujotetut paperiposliiniset helmet puolestaan riippuvat sillan viereisen koivun oksalla.

Niitty, Tanja Koistinen

Teos kertoo Lapin kesäisistä kukkaniityistä, jota männyn rangoista ja päreistä tehdyt osat yhdessä ilmentävät. Teoksessa on kullero, päivänkakkara, niittyleinikki, metsäkurjen polvi sekä apilan lehti.
Kukat ovat ihmistä isompia, koska ihminen tulee luonnosta ja luonto on ihmistä isompi.

Käsittelemätön puupinta elää ajan mukana. Aika on monimutkainen käsite, jota taiteella voi ilmentää. Taide on minulle myös kuin leikki, kokeilevaa, prosessia, aikuisuuden välttelemistä.
Mistä olen pois?
Lapista, luonnosta ja tästä ajasta.

Kuva: Amppu Perälä

Puutalo, Konsta Huusko

Puutalo on rakennuksen hahmotelma, ikäänkuin piirros talon ääriviivoista. Keskellä rakennusta kasvaa koivu, joka nousee teoksessa pääosaan. Teos leikittelee sisä- ja ulkotilan välisellä suhteella, voiko keskellä rakennusta kasvaa puu?

Teoksen materiaali on mänty, joka on käsitelty polttamalla. Rakennelma on toteutettu puutappiliitoksin pelkkää puumateriaalia käyttäen.

HUOM. Teokseen ei saa kiivetä!

Tuli pohjoisesta, Pertti Saari

Teos Tuli pohjoisesta käsittelee taiteilijan sukujuuria ja pohjoista identiteettiä. Pertti Saaren äidin suku on tullut aikoinaan Norjasta Pohjois-Suomeen. Mummon isoisä oli sukunimeltään Krigsholm. Materiaalina teoksessa puu ja tervabalsami.

Eläköön, rovaniemeläisten päiväkotien lasten yhteisteos

ELÄKÖÖN / päiväkotien lapset, 2021 (kangas, kangasvärit). Teos täydentyy syksyn mittaan uusillalasten tekemillä osioilla.

Näyttelyn kuratoi ja tuottaa Tuomas Korkalo

Korkalo on Rovaniemellä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Hän on ollut tuottamassa osana työryhmää muun muassa Oranki Art ympäristötaiteen näyttelyä ja työpajaa Pellon Orangissa vuodesta 2001 alkaen.

Ota yhteyttä:

 

Katja Rakkolainen (ts. kulttuurituottaja, Rovaniemen kaupunki)
katja.rakkolainen@rovaniemi.fi
0400518235

Tuomas Korkalo (Kumma Puutarha kuraattori, tuottaja)
tuomas.korkalo@gmail.com
0445358744

 

Teokset kartalla