Lampela on viime aikoina toiminut teollisuus- ja varastoalueena, ja tulevaisuudessa siitä tulee vireä kaupankäynnin, työskentelyn ja asumisen alue. Mutta millainen historia Lampelalla on? Aiheesta ei ole tehty kattavaa selvitystä, mutta eri lähteitä tutkimalla alueen menneisyydestä paljastuu kiinnostavaa tietoa.
Esimerkiksi rautatien vieressä sijaitsevan Pirttilammen ympäristö lienee 1700-luvulla kuulunut Suosiola-nimiseen uudistilaan. Mahdollisesti nykyisen rautatieaseman seudulla oli aikoinaan ”Oikaraisen mökki”, jonka pellosta löytyi 1800-luvun lopulla kivikautinen tuuran teräkatkelma.
Pirttilammen rannalla on perimätiedon mukaan ollut ”lappalaisten asuinpaikka”. Myöhemmin se tunnettiin kalaisana lampena, josta saatiin muun muassa siikaa. Mahdollisesti Pirttilammen itäpuoliselta alueelta, niin sanotulta Suosiolan kentältä, löydettiin rautainen kirveenterä, joka toimitettiin Suomen kansallismuseoon vuonna 1907. Löytäjän ilmoituksen mukaan paikalla oli entisen Gisselkors-suvun maatunut kartanosija.
Kappalainen Stefan Gisselkors (1713–1756) raivasi Veitikanharjun itäpäähän Koivupalo-nimisen tila-alueen pappilan paikaksi. Koivupalon länsipuolella olevaa paikkaa Gisselkors alkoi kutsua nimellä Granlund. Sitä asuttivat myös kaksi seuraavaa pappia, kun Koivupalon pappila paloi vuonna 1765. Tarkka tieto tilojen maiden sijoittumisesta suhteessa Lampelan kaava-alueeseen kuitenkin puuttuu.
Jatkosodan aikaan alueella ja sen lähiympäristössä oli Saksan sotavoimien toimintaa. Nykyisen ratapihan alueella oli useita ilmavoimien parakkeja, joissa oli muun muassa kaksi puusepänverstasta, majoitusparakki, toimistoparakki, puuvaja ja kaksi kaivoa. Ratapihan eteläpuolella oli useita vuosina 1942–1943 rakennettuja maavoimien huoltoyksiköiden varastoparakkeja ja muun muassa kuorma-autohalli, autotalli sekä asuin- ja varastoparakkeja. Myös nykyisten Vierustien ja Vaihdekadun alueella oli suuri maavoimien parakkirakennus.
Alueen nykyinen rakennuskanta on sotien jälkeiseltä ajalta. Varastotie 14:ssa sijaitsevat arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnittelemat rakennukset on suojeltu.
Lähteet:
Ahvenainen, Jorma: Rovaniemen historia II 1632–1960. Rovaniemi 1970.
Rovaniemen historia vuoteen 1990: Jokivarsien kasvatit ja junantuomat. Rovaniemi 1997.
Kalevi Mikkonen